Lyhyesti: Päivähoito ja allergiat

Arizonalaisessa 1 000 lapsen kohorttitutkimuksessa selvitettiin infektioiden ja allergioiden yhteyttä taas yhdeltä kantilta. Tuloksena oli, että päivähoidossa alle kuuden kuukauden iässä hoidetuilla lapsilla oli muihin lapsiin verrattuna vain 0,4-kertainen riski sairastaa astmaa kouluiässä. Samanlainen suojaava vaikutus oli sillä, että kotona oli useita vanhempia sisaruksia. Samoilla lapsilla oli kuitenkin ensimmäisen kahden vuoden aikana ollut ahtauttavia keuhkoputkitulehduksia enemmän kuin verrokeilla. Näyttää siltä, että kontaktit toisiin lapsiin lisäävät sairastuvuutta kaikkein pienimmillä, mutta samalla vähentävät terveysongelmia myöhemmällä iällä.

Per Ashorn

Lyhyesti: Homeopatiasta apua allergiseen nuhaan?

Brittein saarilla on kiistelty homeopaattisen immunoterapian merkityksestä allergian hoidossa. Nyt julkaistiin ympärivuotista allergista nuhaa koskeva 51 potilaan satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus, jossa atooppisille potilaille annettiin suun kautta tärkeintä allergeenia (kotipöly tai -punkki yhteensä 92 %, höyhenet, kissa) tai lumevalmistetta. Seurantajakson pituus oli 4 viikkoa. Homeopatiahoidossa nenän ilmavirtaus parani paremmin kuin vertailuryhmässä, mutta visuaalisessa oireasteikossa ei ollut tilastollista eroa: oireiden korjaantumista ilmeni molemmilla. Tutkijat yhdistivät tuloksiaan kolmeen aiempaan tutkimukseensa heinänuhan sekä astman osalta ja esittävät päätelmän homeopatian vaikuttavuuden puolesta. Tämän kuitenkin artikkelin kommentaattori tyrmää selväpiirteisesti ja vaatii laajempia kontrolloituja kokeita.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Di-isosyanaattiastma on hankala pitkäaikaisongelma

Piirilä ym. selvittivät di-isosya-naattien aiheuttaman astman pitkäaikaisennustetta. Aineistona oli 245 Työterveyslaitoksella tutkittua potilasta vuosilta 1976-92 ja raportti pääsi esille keuhkoalan kovatasoisimmaksi luokitellussa lehdessä. Seuranta kesti keskimäärin 10 vuotta, minkä jälkeenkin 82 %:lla potilaista oli astmaoireita ja 35 % tarvitsi säännöllistä lääkitystä. Ne, joilla oli todettu IgE-välitteistä isosyanaattiallergiaa, olivat paremmassa kunnossa kuin muut, tosin heidän altistumisjaksonsakin oli yleensä ollut lyhyempi. Heksametyleenidi-isosyanaatille altistuneet käyttivät keskimäärin vähemmän lääkkeitä kuin difenyyli- tai tolueenikomponenteille altistuneet. Kaiken kaikkiaan tulokset varmentavat tämän ammattiastman melko kehnon ennusteen: vaikka altistus loppuu, oireita jää.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Käytösohjeita parasiiteilta

Parasiittien elämä on yhtä kiertokulkua, usein eri lajien isännissä. Toksoplasma kiertää jyrsijöistä lopulliseen isäntäänsä, kissaan ja voi harhautua ihmiseenkin. Kierto ei ole ihan sattumanvaraista, sillä toksoplasma näyttää vaikuttavan isäntänsä käyttäytymiseen. Infektoitunut rotta ei oxfordilaistutkijoiden mukaan pelkää kissan hajua ja on siten helpompi saalis. Samanlaista käytösmuutosta on todettu joidenkin loismatojen väli-isännissä: Rantakotilo nousee infestoivan madon vaikutuksesta lokkien näkyville ja toisen madon väli-isäntä, kala, alkaa hyppiä lintujen poimittavaksi. Toksoplasman on väitetty aiheuttavan ihmisenkin aivoissa näitä muutoksia. Naisista tulee lämminsydämisiä, mutta miehistä epäluuloisia ja mustasukkaisia. Näistä ominaisuuksista ei liene kuitenkaan etua parasiitin elämänkierrossa.

Heikki Arvilommi

Piilevätkin tubibakteerit pystytään pian tuhoamaan

Yksi tuberkuloosibakteerin mystisimmistä ominaisuuksista on sen kyky piileksiä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Suomessakin tuberkuloosiin sairastuu ikäihmisiä, jotka ovat kantaneet bakteeria mukanaan viime vuosisadan alusta asti. Yleensä piileskely tapahtuu primaarisen infektiopesäkkeen alueella makrofagien sisällä. Piilopaikkaan yleensä muodostuu keskeltä juustomainen granulooma. Elimistön immuunijärjestelmä vartioi aktiivisesti piileviä bakteereita. Kun immuunipuolustus heikkenee korkean iän tai sairauden vuoksi, tuberkuloosibakteerit aktivoituvat ja aiheuttavat kliinisiä oireita aiheuttavan taudin. Onneksi muuten terveistä tartunnan saaneista vain 10 % sairastuu elämänsä aikana.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Espanjan taudin tappavuus

Mikä teki vuoden 1918 Espanjan taudista niin tappavan, että siihen sortui yli 20 miljoonaa parhaassa iässä olevaa ihmistä? Vastausta on haettu infektioarkeologisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin DNA-näytteitä Alaskan ikuiseen jäähän haudatusta inuiitista ja kahden tautiin sortuneen sotilaan kudospaloista. Niistä eristettiin viruksen neuraminidaasigeeni. Sen emäsjärjestys tyypittyi lintujen ja imettäväisten virusten välimaastoon. Tämä samoin kuin aiempi toisen virulenssitekijän, hemagglutiniinin, tyypitys osoittaa, että virus siirtyi imettäväisiin juuri ennen vuoden 1918 epidemiaa. Todennäköisesti Espanjan taudin viruksessa ei ollut mitään yhtä kamalaa ominaisuutta, vaan näiden kahden uudenlaisen ja kenties muidenkin virulenssitekijöiden kombinaatio teki siitä ennenkokemattoman ja tappavan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Liuotushoidon antotapa vaikuttaa vuotokomplikaatioihin

Kallonsisäinen vuoto on sydäninfarktin trombolyysihoidon ikävin komplikaatio. Tunnetut tutkijat vertasivat boluksina ja infuusiona annettavaa liuotushoitoa yhteensä yli 103 000 infarktipotilaan jälkianalyysissä. Boluksina annettavaan hoitoon liittyi kallonsisäisiä vuotoja noin 25 % useammin (p = 0,003). Absoluuttinen lisävaara oli 2 vuotoa 1 000 potilasta kohti. Tutkijat katsoivat, että tämäkin pieni lisäriski on kliinisesti merkittävä, koska boluksina annettava hoito ei ole muissa suhteissa infuusiota tehokkaampi. Toisaalta voi olla, että helpommin toteutettavan bolushoidon ansiosta suurempi osa liuotushoidosta hyötyvistä potilaista saa hoidon, mikä taas vähentää haittavaikutuksien merkitystä.

Juhani Airaksinen

Hyvin pienten keskosten kohtalo

Vastasyntyneiden tehohoidon kehitys on johtanut siihen, että gestaatioiältään yhä nuoremmat keskoset jäävät eloon. Samalla yhä yleisemmin suhtautuminen hyvin ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoon on aktiivista. Rajanveto aktiivisen ja konservatiivisen hoitolinjan valinnan välillä on kuitenkin vaikea ja vaihteleva, mikäli synnytys tapahtuu raskauden puolivälissä tai heti sen jälkeen.

Pertti Kirkinen

Miten arvioida keuhkopotilaan lentokelpoisuutta

Skotit julkaisivat tutkimuksen 28 potilaasta, joilla oli keuhkosairaudesta (keuhkoahtaumatauti 20, keuhkofibroosi 4, bronkiektasiat, mesoteliooma, bronkioliitti ja systeeminen lupus erytematoides kukin 1) johtuva huono happisaturaatio. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ns. hypoksian inhalaatiotestiä (HIT) käyttää sen arvioinnissa, soveltuuko potilas matkustajaksi lentokoneeseen vai ei. Potilaille, joilla valtimoveren happisaturaatio (SaO2) oli pulssioksimetrillä alle 90 %, ei HIT-testiä tehty vaan heidät luokiteltiin lentokoneeseen kelpaamattomiksi. Testauksen pääsi, jos SaO2 oli vähintään 90 %.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ultraäänellä rintakehältä sydänveritulpan kimppuun?

Verisuonen sisältä katetrista hyytymään kohdistettua ultraääntä on jo aiemmin kokeiltu menestyksellä trombolyysiin. Nyt ulkoisesti annosteltua ja kohdistettua ultraääntä kokeiltiin in vitro -olosuhteissa koeeläimiin. Tulokset olivat lupaavia: hyytymät hajosivat alle 2 minuutin käsittelyllä hiussuonet läpäiseviksi. Terapeuttinen ikkuna on kuitenkin varsin kapea, sillä jo yli 5 minuuttia kestävä ultraäänivatkaus vaurioitti verisuonia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Bupropioni apuna tupakoinnin lopettamisessa

Nikotiinivalmisteita on käytetty 20 vuotta tukena tupakkalakossa. Neuvontaan liitettynä nikotiinisubstituutio auttaakin yli 10 % tupakoitsijoista lopettamaan. Alun perin masennuslääkkeeksi kehitetty bupropioni näyttää alustavien kahden tutkimuksen mukaan olevan jopa nikotiinivalmisteita parempi farmakologinen apukeino; kahden kuukauden peroraalinen hoito bupropionilla oli selvästi lumehoitoa tehokkaampi vuoden seurannan jälkeen arvioituna. Samoin nikotiinilaastariin verrattuna bupropioni oli noin puolta parempi. Aine lisää dopamiinipitoisuutta aivoissa, ja se myös hidastaa tupakoinnin lopetusta seuraavaa painonnousua. Unettomuus ja suun kuivuminen ovat bupropionihoidon sivuvaikutuksia. Suolistoliukoinen valmiste on nikotiinilaastaria halvempi. Aine vaikuttaa lupaavalta ja markkinat ovat rajattomat, mikäli nämä alustavat havainnot pitävät paikkansa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit viihtyvät sairaalavaatteissa

Patogeenit stafylokokit ja enterokokit voivat säilyä hengissä päiviä, joskus jopa viikkoja, työtakkien ja muiden sairaalavaatteiden kangasmateriaaleissa. Ohiossa tehdyssä tutkimuksessa kankaisiin istutettiin useita gram-positiivisia bakteerilajeja, mukana myös antibiooteille resistenttejä kantoja. Pisimpään bakteerit pysyivät hengissä polyesteristä ja muista synteettisistä materiaaleista valmistetuissa kankaissa. Tutkimuksen tulos korostaa sairaalavaatteiden kunnollisen desinfektion merkitystä. Puuvilla näyttää voittavan hygieenisyydessä uudet materiaalit. Keinokuituisissa työtakeissa hikoileville tämä on varmaan ilouutinen.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030