Tyytymättömyys elämään ennakoi itsemurhia pitkällä aikavälillä

Tyytyväisyys elämään on laaja-alai-nen hyvinvointia kuvaava käsite. Tyytymättömyyden kokemus ennakoi kuolleisuutta ja psykiatrista sairastamista. Lyhyellä aikavälillä tämä on ymmärrettävää, mutta elämäntyytyväisyydellä näyttää olevan vaikutusta vuosikymmenien päähän. Suomalainen tutkimusryhmä selvitti, miten elämäntyytyväisyys ennakoi itsemurhia kaksoisaineistossa, jota seurattiin 20 vuotta. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa mittarin tyytymättömien ja tyytyväisten ääripäitä.

Raimo Kr Salokangas

Tahdistimestako apua vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Jopa kolmanneksella vaikeaoireisista vajaatoimintapotilaista on leveänä QRS-kompleksina ilmenevä kammionsisäinen johtumishäiriö. Se hidastaa impulssin kulkua kammiolihaksessa aiheuttaen sydänlihaksen epätahdissa tapahtuvan supistumisen, mikä saattaa vaikeuttaa entisestään pumppaushäiriötä. Alustavissa tutkimuksissa on jo havaittu, että tahdistamalla perinteisen oikean kammion ohella samanaikaisesti vasenta kammiota sydänlaskimon kautta asennettavalla elektrodilla voidaan pumppaustoimintaa synkronoida ja mahdollisesti parantaa potilaan vointia.

Juhani Airaksinen

Pulmonaarihypertonian hoidon kriittistä arviointia

Eurooppalaisessa hengitysalan lehden pääkirjoituksessa arvioidaan kriittisesti primaarisen pulmonaarihypertonian hoidon ja lääketutkimuksen nykytilaa: pienet avoimet tutkimukset tuovat yleensä esiin hyviä vasteita ja tapausselostukset myöhemmin sivuvaikutuksia. Kun kyseessä on tappava tauti, huonosti dokumentoitukin hoito vakiintuu helposti alkutulosten ollessa myönteisiä. Usein tällainen hoito saattaa vielä olla superkallista (tästä on kokemusta itsellänikin sairaanhoitopiirin lääkebudjetin seurannasta...).

Hannu Puolijoki

Rintamaidollako haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia?

Imetystä on pidetty ratkaisevan hyödyllisenä vastasyntyneen ja äidin terveyden edistäjänä, ja sen suosimiseksi on käynnistetty kansainvälisiä ja kansallisia terveysohjelmia, muokattu asenteita ja jaettu valtava määrä valistusta. Tässä tilanteessa herättää hämmennystä tutkimus, jossa mitattiin nuorten aikuisten yläraajan valtimon seinämän elastista ominaisuutta kaikututkimuksella ja verrattiin heidän vastasyntyneinä saamansa rintamaitoruokinnan pituutta tähän valtimon seinämän kovettumisen riskiä kuvaavaan löydökseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ACE:n estäjä hidastaa ateroskleroosin etenemistä

SECURE-tutkimuksessa selviteltiin kaulavaltimoiden kaikututkimuksilla yli 700 potilaan pitkäaikaisen ramipriili- ja E-vitamiinilääkityksen vaikutuksia ateroskleroosin etenemiseen. E-vitamiini ei vaikuttanut valtimotaudin etenemiseen 4,5 vuoden seurannassa, mutta 10 mg ramipriilia hidasti sitä merkitsevästi. Löydökset selittävät osaltaan ACE:n estolla aikaisemmin todettuja edullisia vaikutuksia valtimotautitapahtumiin suuren riskin potilailla.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tupakoitsijoiden ihon vanhenemisen biokemiaa tutkitaan

Havainnot siitä, että tupakointi vanhentaa, ovat ilmeisesti olleet herätteinä tutkimukselle, jossa verrattiin tupakoivien ja tupakoimattomien henkilöiden ihon kollageenin hajaantumiseen vaikuttavan metalloproteinaasi 1:n määrää. Näytteet otettiin pakaran ihosta ja analysoitiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Solunulkoisessa aineessa vaikuttava metalloproteinaasi 1 indusoitui merkitsevästi enemmän tupakoivien näytteissä. Vaikka tutkimus tehtiin pakaran ihosta, tupakoivien on syytä panna asia merkille, koska myös ultraviolettivalo aktivoi tätä entsyymitoimintaa. Siten tupakoinnin ja auringonvalon yhteisvaikutus näkyvillä olevissa ihon osissa voi olla huomattavampi kuin vaatteiden suojaamissa paikoissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Depressiopotilaan stigma

Psykiatrisiin sairauksiin liittyvä stigma, joka vanhemmilla potilailla on erityisen voimakas, heikentää hoitoonhakeutumista, mutta se saattaa myös lisätä hoidon keskeyttämisiä. Depressiopotilaita koskevassa tutkimuksessa todettiin yllättäen, että stigman kokeminen oli nuorilla voimakkaampaa kuin yli 65 vuotta täyttäneillä, mutta vain vanhuksilla stigma yhdistyi hoidon keskeyttämiseen. Koska depressiossa pitkäjänteinen hoito on ensiarvoisen tärkeää, tulisi lääkärien ja hoitohenkilökunnan pyrkiä vähentämään erityisesti iäkkäiden potilaiden stigmatuntemuksia. Näin voitaisiin vähentää myös hoidon keskeyttämisiä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Refluksitaudin hoito ei välttämättä paranna astmatasapainoa

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 12:sta kriteerit täyttävästä tutkimuksesta, auttaako refluksiesofagiitin hoito astmapotilaan oireistoon. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia omepratsolilla oli tehty 6, ranitidiinilla 3 ja simetidiinillä 2 (toisessa mukana kirurgiaa), ja lisäksi yhdessä käytettiin muuta konservatiivista hoitoa. Kahdeksassa tutkimuksessa saatiin astman suhteen vaste vähintään yhteen mitattuun seikkaan. Kuitenkaan hoidoilla ei saatu yleensä ottaen vastetta koviin mittareihin, kuten FEV1-tasoon, PEF-arvoihin tai yöoireisiin, joskin jonkin verran oireiden helpottumista voitiin todeta. Tutkijoiden mukaan yleislääkärin ei pitäisi suin päin koettaa refluksitaudin hoitoa astman helpottamiseksi. Tosin tässä meta-analyysissä oli mukana vain yhdestä viikosta kuuteen kuukauteen kestäneitä hoitoja.

Hannu Puolijoki

Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Alttius pre-eklampsiaan periytyy sekä isältä että äidiltä

Äidin kautta tuleva alttius pre-eklampsian synnyssä keskeisiin endoteelimuutoksiin on ollut tiedossa. Äidin ja sikiön isältään perimien tekijöiden immunologista yhteensopimattomuutta on pohdittu vaikuttavana tekijänä. Vanhemmilta perittyjen tekijöiden tutkimiseksi analysoitiin pre-eklampsian esiintyvyys raskauksissa, joissa isä tai äiti itse olivat syntyneet pre-eklampsian komplisoimasta raskaudesta. Tällainen isä näytti aiheuttavan 2,1-kertaisen riskin pre-eklampsiaan verrattuna normaalista raskaudesta syntyneen isän tilanteeseen, ja äideillä vastaava riskiluku oli 3,3. Taipumus pre-eklampsiaan näyttää siten tulevan sekä isän että äidin puolelta, ja perintötekijät ovat mukana taudin synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Tiedätkö mitä hoitoja ahdistunut potilaasi käyttää?

Merkittävä osa väestöstä käyttää uskomuslääkinnän keinoja, eivätkä lääkärit aina tiedä niiden käytöstä. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa yli puolet ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta kärsivistä käytti vaihtoehtohoitoja, noin viidennes oli vuoden aikana käynyt vaihtoehtoterapeutin luona ja kaksi viidennestä terveydenhuollon työntekijän luona. Terveydenhuoltopalveluja käyttäneistä 2/3 käytti samanaikaisesti vaihtoehtohoitoja. Onko tilanne Suomessa samanlainen? Joka tapauksessa on tärkeää, että potilailta kysytään, mitä muita hoitoja he käyttävät, jotta voitaisiin välttää hoitojen haittavaikutuksia ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitojen käyttöä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito ja aivohalvausvaara

Vaikka estrogeenilla on lukuisia edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin, on hormonikorvaushoidon hyöty sydän- ja verisuonitautitapahtumien ehkäisyssä edelleen avoin.

Juhani Airaksinen

Viljelynegatiivisen sepsiksen aiheuttaja voi olla seinämältään puutteellinen bakteeri

Bakteerit ja sienet ovat yleisimpiä kuumeisten infektioiden aiheuttajia luuytimensiirron jälkeen ja muissa neutropeenisissa tiloissa. Kuumeen aiheuttajabakteeri saadaan kuitenkin viljelyllä kiinni vain vajaassa viidesosassa tapauksista. Neutropeeniset potilaat ovat useimmiten saaneet moniakin erilaisia mikrobilääkkeitä, jotka voivat indusoida seinämältään puutteellisten bakteerien kehittymistä. Nämä bakteerit eivät yleensä kasva tavallisissa veriviljelyelatusaineissa.

Matti Viljanen

ApoE ja MS-tauti

Apolipoproteiini E (ApoE) osallistuu lipidien kuljetukseen ja on osallisena aksonien ja myeliinin regeneraatiossa keskushermoston tai perifeerisen hermoston vaurioissa. ApoE:lla on kolme alleelista muotoa e2, e3 ja e4, joista alleelin e4 on osoitettu olevan Alzheimerin taudin riskitekijä ja ennustavan suurempaa invaliditeettia aivovammojen jälkeen. Kun ApoE:n ajateltu toimintamekanismi liittyy aksonien ja myeliinin regeneraatioon, ei ole ihme, että tutkijat ovat kiinnostuneet myös sen osuudesta MS-taudissa.

Kari Majamaa

Naisille työttömyys voi olla suurempi itsemurhan riskitekijä kuin miehille

Työttömyyden ajatellaan heikentävän yksilön sosiaalisia yhteyksiä ja sosiaalista ja taloudellista tilannetta sekä aiheuttavan eristäytymistä, jolloin myös itsemurhariski suurenee. Mm. suomalaisissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia: yhdessä tutkimuksessa työttömyys liittyi miesten itsemurhakuolleisuuteen, kun taas toisessa itsemurhakuolleisuus suureni taloudellisen nousukauden aikana. Erot voivat johtua tutkimusmenetelmistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ehkäiseekö statiinihoito diabetesta?

WOSCOPS-tutkimuksen alle kuuden vuoden seurannassa 139:lle osallistuneelle keski-ikäiselle henkilölle puhkesi diabetes. Kaikkiaan tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 5 974 henkilöä. Pravastatiinia käyttäneessä hoitoryhmässä ilmeni diabetesta 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,04). Diabeteksen ilmaantumista ennakoivia tekijöitä olivat lihavuus, korkea triglyseriditaso ja verensokeri. Koska kyseessä on tutkimuksen jälkianalyysi, vaatii tämä mielenkiintoinen havainto vielä varmentavia lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas