Miten hoitaa tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman vuodon uusiminen?

Päivittäinen pieniannoksinen asetyylisalisyylihappolääkitys kuuluu monen sydänpotilaan arkeen. Muitakin tulehduskipulääkkeitä käytetään viljalti. Niiden suurimpana varjopuolena on mahavuodon mahdollisuus. Ei tiedetä, mikä on paras tapa estää yläruoansulatuskanavan vuodot jatkuvasti tulehduskipulääkkeitä käyttävillä potilailla. Ja jos potilas on vielä Helicobacter pylori -infektion suhteen positiivinen, herää kysymys, onko häätöhoito paikallaan.

Robert Paul

Epilepsiapotilaiden kuolleisuus

Prospektiivisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa selvitettiin 792 epilepsiapotilaan kuolleisuutta. Potilaista yli 70 % oli lääkityksellä kohtauksettomia ja heitä seurattiin 14 vuotta, kaikkiaan 11 400 henkilövuotta.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Eteisvärinäepidemia uhkaa

Skotlantilaiset terveydenhuollon tilastot osoittavat, että eteisvärinän aiheuttamien sairaalahoitojaksojen määrä lisääntyi vuonna 1986 alkaneen kymmenvuotiskauden aikana kolminkertaiseksi. Vaikka yksittäisten jaksojen kesto samalla lyheni, lisääntyi eteisvärinäpotilaiden käyttämien sairaalahoitopäivien osuus kaikista sydäntautien hoitopäivistä tasaisesti 18 %:sta 37 %:iin. Eteisvärinän ennuste parani jakson aikana selvästi, mutta eteisvärinään liittyvien kuolemien kokonaismäärä lisääntyi. Skotit vahvistavat suomalaistenkin kardiologien ja sisätautilääkärien viimeaikaiset kokemukset: eteisvärinäpotilaiden määrä tuntuu lisääntyvän entistä nopeammin. Tieto uusista vielä tutkimuskäytössä olevista hoitomuodoista lisää sekin vaikeaoireisten potilaiden tulvaa kardiologien konsultaatioon.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Väsymys, viina ja liikenneonnettomuudet

Ranskassa sattui vuosina 1994-98 lähes 68 000 liikenneonnettomuutta, joissa ainakin yksi henkilö loukkaantui vakavasti tai kuoli. Onnettomuuksista 10 %:iin liittyi kuljettajan väsymys ja 23 %:iin yli promillen humala. Väsymykseen liittyneet onnettomuudet olivat päivällä tavallisempia kuin aamulla tai yöllä. Alkoholiin liittyneistä onnettomuuksista yli puolet sattui yöllä. Kun molemmat tekijät vaikuttivat, oli tapahtuma-aika yleensä yö. Väsymys ynnä humala lisäävät kuolonkolarin riskiä 6,8-kertaisesti ja vakavaan vammautumiseen johtavan kolarin riskiä 2,6-kertaisesti verrattuna pirteään ja raittiiseen kuljettajaan. Selvitys osoittaa, että väsymys ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä liikenteessä, etenkin öiseen aikaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Dementian riski Parkinsonin taudissa

Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla dementian frekvenssi on suurempi kuin väestössä yleensä. Väestöpohjaisessa pro-spektiivisessa tutkimuksessa norjalaistutkijat selvittivät dementian ilmaantuvuutta tässä potilasryhmässä. Tutkimukseen osallistui 171 Parkinson-potilasta, joilla ei ollut dementiaa. Seurantaa kesti 4,2 vuotta, jonka jälkeen tehtiin perusteelliset motorista ja kognitiivista toimintaa arvioivat testit sekä neuropsykologinen tutkimus. Dementia todettiin 43 potilaalla, josta ilmaantuvuudeksi saatiin 95/1 000 henkilövuotta. Riski oli kuusinkertainen verrokki-väestön riskiin nähden. Ei ollut yllättävää, että riskiä lisäsivät korkea ikä ja alle 29 pisteen tulos MMSE-testissä seurannan alussa. Merkittävämpi havainto oli se, että Parkinsonin taudin motoristen oireiden vaikeusaste lisäsi dementian riskiä, mutta ei taudin kesto.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Mutanttitoksiinia pernaruton hoitoon

Pernarutto on yksi todennäköisimmistä biologisista aseista. Beetalaktaamit ja fluorokinolonit tehoavat siihen, jos niitä annetaan aivan infektion alkuvaiheessa. Bacillus anthracis tuottaa kuitenkin hyvin nopeasti tappavan määrän toksiinia. Toksiini on monesta osasta koostunut molekyyli, jonka osat liittyvät yhteen vasta solukalvolla. Bostonilainen tutkijaryhmä on kehittänyt yhdestä toksiinin osasta toimimattoman mutantin. Mutantti sitoutuu hanakasti myrkkykompleksiin ja estää kompleksin siirtymisen solukalvon läpi. Mutanttimolekyyli suojasi sekä soluja että koe-eläimiä pernaruttotoksiinin vaikutuksilta. Ihme kyllä, Pentagon ei ole mukana tutkimuksen rahoittajien joukossa.

Matti Viljanen

BNP auttaa vajaatoiminnan diagnostiikassa

Sydämen lievän vajaatoiminnan diagnosointi on vaikeaa, ja siinä tarvitaan huolellisen oireselvityksen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi koko joukko diagnostisia testejä. Jo pitkään on tiedetty, että vajaatoimintainen sydän erittää natriureettisia peptidejä, joiden määritystä voidaan käyttää hyväksi tilan diagnostiikassa.

Juhani Airaksinen

Migreeniin liittyvä kiertohuimaus

Migreenin ja kiertohuimauksen samanaikaista esiintymistä on pidetty pikemminkin sattumana kuin osoituksena erityisestä migrenööttisestä huimauksesta. Kansainvälisessä migreeniluokituksessakin kiertohuimaus mainitaan vain basilaarisen migreenin auraoireena. Laajempi migrenööttisen huimauksen käsite on kuitenkin alkanut muotoutua useiden potilassarjojen perusteella.

Kari Majamaa

Löytyykö ratkaisu infarktin hoitoon luuytimestä?

Kaksi eri tutkijaryhmää New Yorkista on saanut erittäin lupaavia tuloksia luuydinsolujen käytöstä infarktiin liittyvien sydänlihasvaurioiden korjauksessa. Toisessa tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joille aiheutettiin infarkti koronaariligaatiolla. Muutaman tunnin kuluttua infarktialueen lähistölle sydänlihakseen ruiskutettiin syngeenisen hiirikannan luuytimestä otettuja erilaistumattomia veren kantasoluja. Soluihin oli siirretty fluoresoivaa proteiinia koodaava geeni, joten siirrettyjä soluja ja niiden jälkeläisiä voitiin seurata. Siirretyt solut asettuivat vaurioalueelle ja täyttivät sen tilavuudesta keskimäärin 68 % yhdeksän päivän aikana. Merkkimolekyylien avulla voitiin osoittaa, että solut olivat ympäristön vaikutuksesta muuttaneet erilaistumissuuntaansa ja vaurioalueen kudos koostui lisääntyvistä lihas- ja endoteelisoluista. Solut ilmensivät myös konneksiinia 43, joka on keskeinen molekyyli solujen välisten anatomisten ja sähköisten yhteyksien synnyssä. Merkkinä solujen muuttumisesta toimivaksi sydänlihakseksi soluja saaneiden eläinten sydämen pumppaustoiminta parani merkittävästi.

Matti Viljanen

Hankinnaiset tekijät epilepsian synnyssä

Kaksostutkimukset ovat olleet tärkeä tutkimusmenetelmä useiden monitekijäisten tautien geneettisen taustan todentamisessa. Muutaman vuoden takaisessa laajassa tutkimuksessa todettiin, että monotsygoottisten kaksosten konkordanssi epilepsian suhteen oli 62 %, kun ditsygoottisilla kaksosilla vastaava luku oli vain 18 %. Geneettisillä tekijöillä näyttää siis olevan merkitystä epilepsian synnyssä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sepelvaltimoplakin kohonnut lämpötila lisää sydäntapahtumia

Nykyisillä termistorikatetreilla voidaan invasiivisen toimenpiteen yhteydessä mitata sepelvaltimon seinämän paikallista lämpötilaa 0,05 C:n tarkkuudella. Jo aiemmin on todettu, että epästabiilin tai ulseroituneen plakin lämpötila on keskimäärin lähes 1 C:n ympäröivää seinämää korkeampi. Kohonnut lämpötila ennakoi kreikkalaisessa 89 potilaan aineistossa vaikeuksia pallolaajennuksen jälkeen: plakin lämpötilan yli 0,5 C:n nousu lisäsi huomattavasti (41 % vs 7 %, p < 0,001) sydäntapahtumia keskimäärin 18 kuukauden seurannassa. Tämä tutkimuskäytössä oleva invasiivinen menetelmä tukee osaltaan ajatusta paikallisen tulehdusreaktion merkityksestä sydäntapahtumien synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Klamydiainfektio ja astma

Infektioiden ja astman yhteydestä on taitettu peistä viime vuosina. Toisaalta on esitetty, että lukuisat infektiosairaudet pikkulapsena suojaisivat astmalta, mutta toisaalta on etsitty näyttöä mm. klamydian merkityksestä astman taustatekijänä. Suomalais-sveitsiläinen työryhmä selvitti asiaa tutkimalla 33 aikuisen astmaatikon seerumista IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineet klamydiaa kohtaan ja vertasivat niitä 33 kaltaistetun astmaa sairastamattoman henkilön tilanteeseen. Kaikista tutkituista 63 %:lta löytyi merkkejä sairastetusta klamydia-infektiosta. Chl. pneumoniae -spesifisiä IgA-vasta-aineita löytyi 52 %:lta astmaatikoista ja 15 %:lta verrokeista (p < 0,01). Serologisesti ilmeisen koonisen infektion merkistö (IgG yli 1:512 ja IgA yli 1:40) löytyi 18 %:lta astmapotilaista mutta verrokeista vain 3 %:lta (p < 0,01). Eli tulokset antavat tukea epäilyille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta paraneoplastisista polyneuropatioista

Paraneoplastiset neurologiset oireyhtymät ovat autoimmuuniprosesseja, joissa vasta-aine kohdistuu hermokudoksen antigeeneja kohtaan ja joissa perifeerinen hermosto on usein osallisena. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevä subakuutti sensorinen neuronopatia on parhaiten tunnettu paraneoplastinen perifeerinen neuropatia. Anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevään oireistoon kuuluvat perifeerisen neuropatian ohella myös pikkuaivodegeneraatio ja uveiitti. Anti-Hu- ja anti-CV2-paraneoplastiset neuropatiat eroavat toisistaan kliinisesti ja neurofysiologisesti. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä todettava neuropatia on puhtaasti sensorinen ja aksonaalinen, kun sen sijaan anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä kehittyi sekamuotoinen aksonaalinen ja demyelinisoiva, sensomotorinen neuropatia. Potilaiden seerumissa olevat anti-CV2-vasta-aineet reagoivat perifeerisen hermon 66 kDa:n pro-teiinin kanssa. Lähes kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla potilailla neuropatia oli kulultaan subakuutti.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Antibioottia sittenkin akuuttiin bronkiittiin - ainakin joskus

British Medical Journalin pääkirjoituksessa pohditaan kysymystä akuutin bronkiitin hoidosta: antibiootilla vai ilman. Laajan kirjallisuuskatsauksen päätteeksi todetaan: Antibioottien käyttö voi olla perusteltua potilaille, joilla on alempien hengitysteiden tulehduksen oireita, tai sellaisille yli 55-vuotiaille potilaille, jotka 'voivat huonosti' tai joilla on 'toistuvaa yskää päiväsaikaan'. Muiden potilaiden kohdalla on vakuuttavampaa näyttöä keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden kuin antibioottien hyödyllisyydestä.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Tuoreen meta-analyysin mukaan hormoniriippuvaisen (ER+) rintasyövän hoidoksi annettu viiden vuoden kestoinen tamoksifeenihoito vähentää rintasyövän uusiutumia lähes puolella verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa lainkaan tamoksifeenia leikkauksen jälkeen. Meta-analyysissä tamoksifeenin suotuisa vaikutus on lisäksi suurempi viiden vuoden kestoisen hoidon saaneilla kuin tätä lyhyemmässä hoidossa. Tämän havainnon innoittamana on toivottu, että ehkäpä vieläkin pitkäkestoisempi tamoksifeenihoito voisi tuoda lisähyötyä.

Heikki Joensuu

Pienipainoisina syntyneiden poikien vähentynyt naimaonni

Naimattomilla miehillä on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin aviossa olevilla ja heidän elinikänsä on lyhyempi. Avioelämä siten joko suojaa sairauksilta tai sitten terveemmät miehet menevät avioon tai tekijät, jotka suosivat naimattomana pysymistä, liittyvät sydän- ja verisuoniongelmien esiintymiseen.

Pertti Kirkinen

Inhaloitavat steroidit ja luukato

Inhalaatiosteroidien on todettu vaikuttavan astmapotilaan luuston tilaa heikentävästi; toisaalta myös vastakkaisia havaintoja on julkaistu. Selvyyden saamiseksi tehtiin etupäässä eurooppalaisten kollegojen voimin monikeskustutkimus, jossa verrattiin perustasoltaan 400 myyg/pv budesonidiannoksen (toteutunut keskiannos 133-1 906 myyg/pv), 500 myyg/pv bek- lometasoniannoksen (toteutunut 176-1 906 myyg/pv) ja steroideja käyttämättömän ryhmän luuston ja astman tasapainon ym. käyttäytymistä kahden vuoden aikana. Annoksia muuteltiin vasteen ym. mukaan, ja verrokeillekin sallittiin pahenemisvaiheen hoito oraalisella steroidilla, mikä luonnollisesti muodostaa virhelähteen. Tutkimuksessa oli mukana 374 aikuispotilasta (55 % naisia, ikä 20-60 v, FEV1 yli 65 % viitetasosta, käytössä beeta-agonisti edeltävästi).

Hannu Puolijoki

Tympanostomiaputket ja puheenkehitys

Tärykalvoputkien asennuksen yleisin aihe on pitkittynyt liimakorva. Sen yhtenä tarkoituksena on varmistaa pienen lapsen normaali puheen ja kuulon kehitys. Vaikka ajatus onkin looginen, tärykalvoputkien hyödystä kehitysviiveen estämisessä ei juuri ole luotettavaa dokumentaatiota. Amerikkalainen tutkimusryhmä teki varsin kunnianhimoisen yrityksen asian selvittämiseksi.

Per Ashorn

Lyhyesti: Ikä ja verenpaineen sydänvaarat

Framinghamin väestötutkimuksessa on nyt selvitelty verenpaineen eri komponenttien vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Tutkimukseen osallistui noin 6 500 miestä ja naista, joita seurattiin 20 vuoden ajan. Diastolinen paine oli voimakkain vaaratekijä alle 50-vuotiaiden ryhmässä. Kaikki kolme verenpainearvoa olivat yhtä tärkeitä 50-59-vuotiailla, mutta yli 60-vuotiailla korkea pulssipaine oli tärkein vaaratekijä ja diastolisen paineen merkitys jäi vähäiseksi. Valtimoiden jäykistymistä ilmentävä pulssipaineen nousu näyttää siis muodostuvan aikaisempaa tärkeämmäksi vaaratekijäksi verenpainepotilaiden ikääntyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Geeneillä antibioottiresistenssin kimppuun

Harward Medical Schoolin tutkijaryhmä on onnistunut geeninsiirtoa käyttäen muuttamaan vankomysiinille resistentin enterokokin takaisin herkäksi. Bakteeripopulaatioon siirrettiin vankomysiinin resistenssistä vastaavan geenin antisense-DNA:ta, jonka koodaama RNA estää resistenssigeenin koodaaman RNA:n toiminnan. Teknologian lisensioinut yhtiö aikoo käyttää bakteriofageja geenien kuljettimina. Vaikka fagit ovat tehokkaita geenien siirtäjiä, nähtäväksi jää, saadaanko geeni tunkeutumaan riittävän kattavasti potilaan bakteeripopulaatioon. Monia muitakin ongelmia firmalla on ratkaistavanaan, ennen kuin sen ihmelääke on apteekin hyllyillä.

Matti Viljanen