Lyhyesti: Väheneekö skitsofrenia sittenkään?

Viime vuosina on julkaistu (myös Suomesta) sairaalatilastoihin perustuvia tutkimuksia, joiden mukaan skitsofrenia olisi vähenemässä. Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja diagnostiikan muuttuminen voivat kuitenkin selittää muutoksen. Englantilaistutkijat selvittivät diagnostiikan muuttumisen vaikutusta arvioimalla jälkikäteen Koillis-Skotlannissa ensi kertaa hoitoon tulleiden sairaalapotilaiden diagnoosit vuosilta 1979-98. Tällöin kävi ilmi, että sairaalatilastoon perustuva skitsofrenian ilmaantuvuus väheni tutkimusajanjaksona merkitsevästi, ei ICD-10:n ja DSM-IV:n mukaisissa skitsofreniadiagnooseissa tapahtunut merkitsevää muutosta. Väitteisiin skitsofrenian vähenemisestä onkin syytä suhtautua varauksin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ei antasideja osterien kanssa

Jo pidempään on epäilty, että antasidit altistavat ruokamyrkytyksille raakoja ostereita ja muita riskiruokia syötäessä. Alabamassa toimivassa meren antimien terveydellisiä vaikutuksia tutkivassa laboratoriossa rakennettiin erityinen keinomaha asian selvittämiseksi. Vibrio vulnificus on vaarallisin ostereissa pesivä bakteeri; se voi aiheuttaa jopa tappavan suolistotaudin, mikäli mahahapot eivät sitä tapa. Kun keinomahan happamuus pidettiin normaalin mahan happamuuden tasolla, vibriot tuhoutuivat tehokkaasti. Jos keinomahaan annosteltiin happamuutta vähentäviä lääkkeitä, suuri osa bakteereista säilyi hengissä. Osterien kanssa ei siis pidä nauttia antasideja, vaikka kuinka närästäisi.

Matti Viljanen

Epästabiili angina pectoris - eikö invasiivinen hoitostrategia tehoakaan naisiin?

Pohjoismaissa tehty FRISC II -tutkimus, johon osallistui 749 naista ja 1 708 miestä, vertasi varhaiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen perustuvaa hoitostrategiaa perinteiseen konservatiiviseen seurantaan epästabiilissa angina pectoriksessa. Kuten tunnettua, varhainen invasiivinen hoitostrategia vähensi kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja sairaalahoitojaksoja sekä paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla käytetyillä mittareilla arvioituna.

Juhani Airaksinen

Stafylokokilla todellisen taistelijan perimä

Staphylococcus aureus on kiistatta yksi menestyneimmistä ihmiselle patogeenisista bakteereista. Lähes kolmasosalla ihmisistä stafylokokki pesii sieraimissa suurempia ongelmia aiheuttamatta. Tämä rauhanomaisuus on kuitenkin perin pettävää, sillä bakteeri pystyy aiheuttamaan hyvin laajan kirjon infektiotauteja lievistä impetigoista aina tappaviin endokardiitteihin asti.

Matti Viljanen

Serotoniinireseptorien väheneminen aivokuorella suojaa depressiolta

Masennuksen hoidossa käytettävät serotoniiniselektiiviset (SSRI) lääkkeet estävät serotoniin takaisinoton hermosoluun ja lisäävät serotoniinin määrää aivoissa. Yksinkertaistetun ajattelun mukaan masentuneella on aivoissaan liian vähän serotoniinia ja sitä voidaan lisätä lääkkeellä. Tämän näkemyksen kanssa on sopusoinnussa havainto, jonka mukaan serotoniinin esiasteen, tryptofaanin, poistaminen ruoasta johtaa masennuksesta parantuneilla masennusoireiden palaamiseen. Toisaalta tiedetään, että SSRI-lääkitys johtaa aivojen serotoniinireseptorien määrän vähenemiseen. Tämän merkitys depression hoidon yhteydessä on kuitenkin epäselvää. Tätä selvitettiin tutkimalla tryptofaanittomalla ruokavaliolla olevia terveitä henkilöitä posi-tronemissiotomografialla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: USA:n vankiloihin suositellaan keuhkojen pienoiskuvauksia

Paitsi Venäjällä myös Yhdysvalloissa keuhkotuberkuloosi on vankiloiden ongelmana. Sairastavuusluvut ovat vankiloissa tasoa yli 200/100 000, maan keskiarvo noin 6,8/100 000. HIV-infektion yleisyys vielä tuo ongelmaan oman lisäsävynsä. Tennesseessä selvitettiin, miten diagnostiikkaa voitaisiin tehostaa kustannustehokkaimmin. Rutiinimaisen thoraxkuvauksen hinnaksi vankilaan saapuessa arvioitiin 6,60 dollaria. Yhden kiinni saadun tapauksen hinnaksi tulisi 9 600 dollaria, ja tämä oli selvästi halvempaa kuin tuberkuliinitestiin perustuva (32 100 dollaria; USA:n rokotuskäytäntö erilainen) tai oireisiin kohdistuva (54 100 dollaria) tapausten seulonta. Tutkijat suosittavat painokkaasti kuvausten käyttöönottamista infektiopaineen vähentämiseksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hoitosuhteen jatkuminen suojaa itsemurhalta

Psykiatrisilla potilailla on tavallista suurempi itsemurhariski, suurimmillaan välittömästi sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että monet potilaskohtaiset tekijät, kuten aiempi itsetuhoinen käyttäytyminen, toivottomuus, ihmissuhdeongelmat ja työttömäksi joutuminen, lisäsivät riskiä. Hoitavan lääkärin tai muun potilaalle tärkeän hoitohenkilökunnan jäsenen vaihtuminen lisäsi itsemurhavaaraa kuitenkin eniten (16-kertaisesti). Tämä tulisi ottaa jo ennalta huomioon, kun muutoksia hoitosuhteessa on tapahtumassa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Beetasalpaajat tuovat säästöä sydämen vajaatoiminnan hoitoon?

Useat laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että beetasalpaajat vähentävät huomattavasti sydämen vajaatoimintaan liittyvää ylikuolleisuutta ja sairastavuutta. CIBIS II -tutkimuksesta on nyt julkaistu etukäteen suunniteltu kustannusanalyysi, jonka mukaan bisoproliryhmän hoitokustannukset olivat eri maissa 5-10 % pienemmät kuin lumeryhmässä. Kustannussäästö johtui lähinnä siitä, että bisoprololilla hoidetut potilaat joutuivat lähes 50 % harvemmin turvautumaan sairaalahoitoon vajaatoiminnan vaikeutumisen takia. Beetasalpaajat näyttävät liittyneen siihen harvalukuiseen kastiin, jossa lääke tai hoito ei ole pelkästään tehokas, vaan lisäksi vähentää sairaanhoidon kokonaiskustannuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Deksametasonikokeentulos ennustaa depressiopotilaan itsemurhavaaraa

Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa kuvaava deksametasonikoe on masennuspotilailla usein poikkeava, mutta se voi myös ennakoida heillä itsemurhia. Kaikkiaan 78:sta masennusta sairastavasta sairaalapotilaasta 32:lla koetulos oli patologinen. 15 vuoden seurannan aikana näistä potilaista 27 % teki itsemurhan, kun vastaava luku muilla oli 3 %. Ero säilyi merkitsevänä, vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Masennukseen liittyvä itsemurhariski näyttääkin olevan erityisen korkea potilailla, joilla on deksametasonikokeen tulos on patologinen. Tämä olisi syytä ottaa huomioon masennuspotilaiden hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Ukkonen lisää astmaoireita

Ilmojen, varsinkin huonojen, on varmaan vuosituhansia katsottu pahentavan eri sairauksia ja kolotuksia. Nyt australialaiset tutkivat, miten käykään astmapotilaiden ukkosella. Ajatuksena taustalla oli ukonilmalla kylmän ja kuuman ilmamassan virtauksista aiheutuva allergeenimäärien konsentroituminen maan pinnan läheiseen kylmään ilmaan ja tästä aiheutuva astman paheneminen.

Hannu Puolijoki

Kolesterolitaso, itsemurhat ja tapaturmakuolleisuus?

Epidemiologisten tutkimusten mukaan veren kokonaiskolesterolipitoisuudella ja kuolleisuudella näyttää olevan J-käyrän muotoinen yhteys siten, että pieni kolesterolipitoisuus korreloi traumaperäisten kuolemien ja itsemurhien kanssa. Korkea kolesterolitaso korreloi tunnetusti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Ensiksi mainittu yhteys on liitetty havaintoon, jonka mukaan kolesteroli lisää aivokudoksessa serotoniinin takaisinottoa hermosoluihin. Serotoniinin vähäisyys on puolestaan liitetty impulsiiviseen käyttäytymiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lisääkö sydäninfarktin jälkeen aloitettu estrogeenikorvaushoito sydänkohtauksia?

Hormonikorvaushoito lisää tromboembolian vaaraa jopa kolminkertaiseksi. Toisaalta hoito vaikuttaa myönteisesti mm. kolesteroliaineenvaihduntaan ja verisuonen endoteelin toimintaan. Ainoassa satunnaistetussa tutkimuksessa (HERS) hoito ei kuitenkaan vaikuttanut sepelvaltimotautipotilaan pitkäaikaisennusteeseen, vaikka aikaisemmat kontrolloimattomat tutkimukset olivat viitanneet edulliseen vaikutukseen.

Juhani Airaksinen

Psykoosipotilaan aggressiivisuus

Ensipsykoosiin sairastuneilla kolmen vuoden aikana esiintynyttä aggressiivista käyttäytymistä selvitettäessä vakavaa aggressiota (aseenkäyttöä, seksuaalista väkivaltaa tai uhrin vahingoittamista) havaittiin noin 10 %:lla potilaista ainakin yhden psykoosiepisodin aikana ja lievempää aggressiota runsaalla 20 %:lla potilaista. Aggressiivisesti käyttäytyneet potilaat (33 % kaikista) olivat muita useammin työttömiä, käyttivät usein huumeita ja käyttäytyivät hoitokontaktissa yliaktiivisesti. Diagnoosiryhmä tai psykoottisten oireiden laatu ei ennakoinut aggression esiintymistä, mutta kaksoisdiagnoosiin (psykoosi ja huumeriippuvuus) liittyi 6-kertaisesti suurentunut aggression riski. Vakava aggressio kohdistui 40 %:ssa tapauksista perheenjäseniin, 17 % potilaista kohdisti sen muihin tuttuihin ja 17 % vieraisiin. Hoitohenkilökunta joutui vakavan aggression kohteeksi 11 %:ssa tapauksista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Koiraat käymässä tarpeettomiksi

Australialaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla hiiren munasolu saadaan hedelmöitetyksi somaattisesta solusta lähtöisin olevalla geenimateriaalilla. Menetelmä muistuttaa Dollyn kloonauksessa käytettyä. Siinä ei kuitenkaan tumattomaksi tehtyyn munasoluun siirretä kloonattavan solun tumaa, vaan kemiallisesti haploidiksi tehdyn solun kromosomisto. Spermatta hedelmöitetyt munasolut kasvoivat koeputkessa ongelmitta ja seuraavassa vaiheessa ne istutetaan hiirten kohtuihin. Menetelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia aspermiasta johtuvan lapsettomuuden hoitoon. Se mahdollistaa myös naisparien lapsenhankinnan omin "eväin".

Matti Viljanen

Lyhyesti: Heroiiniriippuvuus on kuolemanvakava mutta ei toivoton sairaus

Kaliforniassa seurattiin yli 30 vuoden ajan 581 heroiiniriippuvaista potilasta, jotka olivat 1960-luvulla osallistuneet pakolliseen hoito-ohjelmaan. Seurannan päättyessä lähes puolet potilaista oli kuollut. Iän ja toimintakyvyn rajoitusten ohella heroiinin käytön pituus ja runsas alkoholinkäyttö ennakoivat kuolleisuutta. Elossa olevista potilaista puolet ei käyttänyt heroiinia. Potilailla, jotka kykenivät olemaan ilman heroiinia pitkiä aikoja, oli muita harvemmin rikollisuutta, ruumiillisia sairauksia ja psyykkisiä oireita ja he olivat muita useammin työelämässä. Vaikka tulokset kuolleisuuden osalta ovat synkkiä, merkittävä osa heroiiniriippuvaisista voi myös toipua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kolesterolilääkityksen kustannustehokkuus primaaripreventiossa?

Kun pitkäaikaista kolesterolilääkitystä harkitaan terveille ihmisille, on huomioitava muut valtimotaudin vaaratekijät ja sairastumisvaara. Ruotsalaisessa terveystaloustieteen keskuksessa arvioitiin, että lääkitys on vielä kustannustehokasta edellyttäen, että yhteiskunta hyväksyy laatupainotetun elinvuoden hinnaksi 60 000 dollaria esimerkiksi silloin, kun 35-vuo- tiaan miehen vaara sairastua sepelvaltimotautiin on seuraavan 5 vuoden vähintään 2,4 %. Raja-arvo nousee iän myötä 50-vuotiaalla miehellä 4,6 %:een ja 70-vuotiaalla 10,4 %:een. Naisilla kaikki raja-arvot ovat hivenen matalammalla. Laskelman mukaan nykysuositukset ovat hivenen konservatiivisia nuorten miesten ja keski-ikäisten naisten hoidon suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sertraliini tehokas traumaperäiseen stressireaktioon

Traumaperäiseen stressireak- tioon liittyy pitkittyessään usein depressiota, alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttöä ja lisääntynyt itsemurhakuolleisuus. Useimmiten hoitona lienee neuvonta, debriefing, unettomuuden ja ahdistuneisuuden lääkehoito sekä itsehoito alkoholilla. Kaksoissokkotutkimus osoitti, että 50-200 mg päivässä sertraliinia saaneista potilaista toipui 3 kuukauden aikana 60 %, kun vastaava osuus lumehoitoryhmästä oli 38 %. Useimmin esiintyneet sertraliinin sivuvaikutukset olivat unettomuus, ripuli, pahoinvointi, väsymys ja ruokahaluttomuus. Sertraliini onkin varteenotettava vaihtoehto traumaperäisen stressireaktion hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Ekstaasi johtaa sanasujuvuuden ja verbaalisen muistin heikkenemiseen

Ekstaasi aiheuttaa eläinkokeissa muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, kun taas ekstaasia käyttäneillä ihmisillä on havaittu kognitiivisia muutoksia varsinkin muistin alueella. Tutkijat vertailivat eri vaiheessa olevien ekstaasin käyttäjien neuropsykologisten tutkimusten tuloksia ja havaitsivat, että kaikilla ekstaasin käyttäjillä sanasujuvuus sekä verbaalinen välitön ja viivästetty muisti olivat heikommat kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet ekstaasia. Häiriöt olivat sitä suurempia, mitä pitempään tutkittavat olivat ekstaasia käyttäneet. Toisaalta testitulokset olivat sitä paremmat, mitä pitempi aika oli viimeistä käyttökerrasta. Visuaalisiin muistitehtäviin ekstaasin käytöllä ei ollut vaikutusta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko iskiaskin infektiotauti?

Englantilaistutkijat mittasivat 140 iskiaspotilaan seerumin lipidi S -vasta-aineet ja totesivat ne positiivisiksi 43 (31 %) potilaalla. Lipidi S on monien gramnegatiivisten bakteerien tuottama antigeeni. Välilevykudosta saatiin operaation yhteydessä 36 potilaalta. Erityispitkällä viljelymenetelmällä näistä näytteistä 16:sta kasvoi Propionbacterium acnes, kahdesta koagulaasinegatiivinen stafylokokki ja yhdestä korynebakteeri. Muista syistä leikatuista 14 välilevynäytteestä ei kasvanut mitään. Osasta näytteistä propionibakteeri kasvoi runsaana jo primaarialustalla, mikä puhuu kontaminaatiota vastaan. Tutkijoiden mukaan hitaasti kasvavien bakteerien aiheuttama tulehdus voi osassa tapauksia olla iskiaksen syy.

Matti Viljanen

Kodin kosteusvaurio ja allergiaoireet

Turkulaiset tutkivat, onko kodin kosteusvauriolla yhteyttä allergiaoireisiin ja infektioherkkyyteen 18-25-vuotiailla nuorilla. Postikyselyn kohderyhmänä oli 14 212 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa, joista vastasi 75 % (10 667). Naisia vastanneista oli 61 %. Kodin kosteusvauriota arvioitiin näkyvästä homekasvusta havaittuun kosteusvau-rioon. Luonnollisesti samalla tilastoitiin mm. tupakointi, perheen koulutus, asuinolojen luonne, lemmikit, kokolattiamatot jne.

Hannu Puolijoki