Ruttobakteerin perimässä paljon lainattuja ja vaimentuneita geenejä

Rutto on yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista: se tappoi arviolta 200 miljoonaa ihmistä kolmessa laajassa epidemiassa viime vuosituhannella. Ruton aiheuttaja Yersinia pestis on primaarisesti jyrsijöiden patogeeni, ja kirput voivat siirtää sen kuolleesta jyrsijästä ihmiseen. Aerosolina keuhkoihin levitettävä ruttobakteeri on lähes isorokon veroinen bioase.

Matti Viljanen

Leiden-mutaatio auttaa alkion implantaatiota

Hyytymistekijä V:n Leiden-mutaatio on tavallisin laskimotukosten riskitekijä. Lisäksi Leiden-mutaatio altistaa keskiraskauden keskenmenoille, sikiökuolemille ja ennenaikaiselle synnytykselle. Toistaiseksi ainoa Leiden-mutaation hyvä piirre on ollut se, että sen kantajilla on vähemmän synnytykseen liittyviä verenvuotoja. Kuitenkin mutaatio on säilynyt ihmisessä ainakin 30 000 vuotta, ja sitä esiintyy nykyään noin 6 %:lla valkoisesta rodusta. Tähän evoluution logiikan vastaiseen säilymiseen saattaa olla syynä jokin Leiden-mutaation kompensatorinen ominaisuus, joka suojaa mutaation kantajia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Altistuminen tupakansavulle lapsena lisää astmaa aikuisena

Osana Suomen, Ruotsin ja Viron kattavaa hengityselinsairauksien tutkimusta selvittivät ruotsalaiset Örebron alueella 8 008 iältään 15-69-vuotiaan hengityselinoireilua ja aiempia altistumisia mm. tupakansavulle. Tupakansavulle altistuneilla lääkärin toteaman astman esiintyvyys oli 7,6 %, kun taas niistä, joilta altistus ympäristöstä puuttui, astmaa oli 5,9 %:lla (p = 0,036). Yhteys korostui nonatooppisilla. Löydös niin ikään oli vahvempi, jos perhepiirissä ei ollut astman suhteen positiivista anamneesia. Altistus oli myös yhteydessä runsaampaan aikuisiässä tupakointiin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, varsinkin isoiksi tul-tuaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa puerperaalipsykoosille

On tunnettua, että kaksisuuntaisen (bipolaarisen) mielialahäiriön sairastaneet naiset ovat alttiitta synnytyksen jälkeisille psykooseille. Äskettäinen tutkimus osoitti lisäksi, että 74 % bipolaarista häiriötä sairastavista naisista sairastui puerperaalipsykoosiin, jos jollain heidän ensiasteen sukulaisellaan oli bipolaarihäiriö. Jos tällaista häiriötä ei suvussa ollut, riski oli 30 %, joka sekin on suuri. Vaikka tutkimus rajoittui bipolaarihäiriöstä kärsiviin naisiin, voidaan siitä epäsuorasti päätellä, että lähisuvun bipolaarihäiriöt (mania ja hypomaniat) lisäävät huomattavasti puerperaalipsykoosin riskiä. Tämä tulisikin ottaa huomioon jo raskaudenaikaisissa tutkimuksissa ja kun suunnitellaan synnytyksenjälkeistä hoitoa.

Raimo Kr Salokangas

Inhaloitavalla steroidilla luukatovaikutusta

Hengitettävien steroidien osteoporoosia aiheuttavasta vaikutuksesta on taitettu peistä melko pian suurempien annosten tultua käyttöön eli runsaan vuosikymmenen verran. Eroja steroidien kesken on toki metaboliassa ja paikallisvaikutuksissakin.

Hannu Puolijoki

Anamneesi avuksi astmadiagnostiikkaan

Vaikka astma on lasten tavallisin pitkäaikaissairaus, sen diagnosoiminen pieniltä lapsilta on edelleen haaste. Kun diagnoosi perustuu pelkkään sairaushistoriaan, huoli taipumuksesta yli- tai alidiagnostiikkaan lienee jokaisen peruspediatrin jatkuva seuralainen. Vanhemmille esitettyjen vakiokysymysten perusteella tehdyn astmadiagnoosin osuvuutta on nyt tutkittu amerikkalaisessa Easy Brea-thing Surveyssa, jossa vakiokysymykset validoitiin 178 lapsen aineistossa (ikä 6 kk-18 v).

Marjo Renko

Milloin K-vitamiinia kupeeraamaan liiallista antikoagulaatiota?

Aina kun potilaan INR-arvo humpsahtaa yli arvon 4,0, kliinikolle tulee kylmä rinki, sillä vuotoriski suurenee eksponentiaalisesti, kun tuo arvo ylitetään. Mitä tehdä? Riittääkö varfariinista pidättäytyminen, vai pitäisikö antaa lisäksi K-vitamiinia? Tähän vaikeaan kysymykseen tulee arvokasta valaistusta amerikkalaisissa Harvardin ja Kalifornian huippusairaaloissa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Lyhyesti: Proteomiikalla yllättäviä tuloksia tuberkuloosibakteerista

Genomiikka eli geenisekvenssien analyysi kertoo mm. kuinka monen proteiinin tuottamiseen eliön perimästä löytyvät eväät. Proteiinien laaja-alainen tutkiminen eli proteomiikka sitten paljastaa, kuinka moni geeni todella tulee ilmennetyksi. Yleisesti oletetaan, että proteiineja löytyy vähemmän kuin geenejä. Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun tuberkuloosibakteerista löytyi kuusi proteiinia, joiden geenejä ei nykymuotoinen genomiikka ollut tuonut esiin. Näyttää siltä, että meillä on vielä paljon opittavaa geenien ilmentymisestä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Klonatsepaamin lisänä SSRI-lääkitykseen nopeuttaa paniikkihäiriöstä toipumista

Paniikkihäiriöiden hoidossa yhdistetään selektiiviseen serotoniinin takaisinoton estäjään (SSRI) usein myös bentsodiatsepiinilääkitys. Tämän hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kontrolloitua tietoa. Kaksoissokkokokeessa hoidettiin paniikkihäiriöpotilaita joko sertraliinilla (100 mg/vrk) ja klonatsepaamilla (0,5 mg kolmasti vuorokaudessa) tai sertraliinilla ja lumeella 4 viikon ajan, minkä jälkeen klonatsepaamihoito lopetettiin asteittain 3 viikon kuluessa. Klonatsepaamia lisälääkkeenä saaneet paranivat selvästi nopeammin kuin lumetta saaneet eikä klonatsepaamihoidon lopettamiseen liittynyt erityisiä ongelmia. Mikäli tavoitteeksi otetaan nopea paniikkihäiriön hoito, on bentsodiatsepiinin yhdistäminen hoidon alkuvaiheessa SSRI-lääkkeen kanssa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lämpöä ennen puukkoa

Leikkaushaavojen infektiot vähenevät dramaattisesti, jos potilasta lämmitetään ennen leikkausta, väitetään Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Yli 400 potilasta, joille tehtiin tyrä-, suonikohju- tai rintaleikkaus, jaettiin kolmeen ryhmään. Osa potilaista sai puolen tunnin ajan ennen leikkausta koko kehon lämmitystä lämpöhuovan alla, toinen osa lämpöä lämpölampusta vain operoitavalle alueelle. Kolmas ryhmä jätettiin kylmäksi. Haavainfektioita tuli 14 %:lle verrokeista, mutta vain 5 %:lle lämmitetyistä. Paikallisen lämmityksen teho oli vähintään yhtä hyvä kuin koko kehon lämmityksen. Selitykseksi tarjotaan verenkierron stimulaatiota ja kudosten parempaa hapetusta. Se antaisi infektiopuolustukselle paremman startin. Tekijät ehdottavat varovasti lämpöä antibioottiprofylaksin vaihtoehdoksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas

Tupakointi kannattaa lopettaa ajoissa ennen keuhkoleikkausta

Japanilaiset ovat tunnetusti tupakoivaa kansaa. Siksipä siellä, mutta miksei Suomessakin, kiinnostaa se, kuinka keuhkoleikkauksen komplikaatioherkkyyteen vaikuttaa se, tupakoiko potilas, milloin hän on lopettanut vai onko koskaan tupakoinutkaan.

Hannu Puolijoki

Metformiinia idiopaattiseen rasvamaksaan

Alkoholismiin liittymätön rasvamaksa johtuu yleensä ylipainosta, mutta kyllä maksa voi rasvoittua muutenkin. Tällaisen maksataudin ennuste ei välttämättä ole ihan hyvä, vaan tila voi edetä fibroosiin ja maksakirroosiinkin.

Robert Paul

Imetys suojaa lapsuusiän astmalta

Rintaruokinnan mahdollisesta atooppisilta sairauksilta suojaavasta tai edes niitä siirtävästä vaikutuksesta on keskusteltu aina 1930-luvulta lähtien. Astman suhteen asiaan antaa lisävalaistusta uusi meta-analyysi, jossa on yhdistetty yli 8 000 lapsen seurantatiedot kahdestatoista pro-spektiivisesta tutkimuksesta. Joukkoon otettiin vain tutkimukset, joissa imetystiedon kirjaamisessa ei tarvinnut luottaa yli vuoden takaiseen muistijälkeen, joissa imetystiedon kerääjä ei tiennyt lapsen astmaoireilusta, joissa tutkittiin vähintään 3 kk jatkunutta täydellistä imetystä ja joissa astma oli kunnolla määritelty ja seuranta-aika oli vähintään 2 vuotta.

Marjo Renko

Eikö sotaloli olekaan muita beetasalpaajia tehokkaampi eteisvärinän estolääke?

Sotalolia käytetään usein ensisijaisena lääkkeenä sinusrytmin säilyttämiseen eteisvärinän kardioversion jälkeen. On kuitenkin epäselvää, saavutetaanko lääkkeen kolmosryhmän rytmivaikutuksella kliinistä etua muihin beetasalpaajiin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Siirtolaisilla enemmän astmaa

Siirtolaisten määrät ovat Euroopassakin jo mittavia. Laajassa monikansallisessa lähinnä länsieurooppalaisessa selvityksessä (European Community Respiratory Health Survey) määritettiin astman ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymistä siirtolaisväestössä verrattuna muuhun väestöön. Aineistoon tuli 1 678 maahanmuuttajaa; tutkittujen kokonaismäärä oli 19 516. Maahanmuuttajista 581 oli muuttanut jostakin tutkimuksessa mukana olleesta 18 maasta. Astman esiintyvyys oli immigranteilla (OR 1,21) ja emigranteilla (OR 1,31) suurempaa kuin muussa väestössä, kun tulokset vakioitiin suhteessa alueeseen, sukupuoleen, ikään ja tupakointiin. Sen sijaan keuhkoputkien ärtyvyyden tai atopian esiintymisessä ei eroja ollut eikä myöskään terveyspalvelujen käytössä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille

On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Antibioottia vanhempien toivomuksesta?

Viiden arkansasilaisen lastenlääkärin vastaanotolla testattiin, voiko odotushuoneessa pyörivällä videolla vaikuttaa vanhempien odotuksiin siitä, kirjoittaako lääkäri antibioottikuurin flunssaiselle lapselle. Asianmukaista antibioottien käyttöä käsittelevän videon katsoneiden vanhempien odotukset muuttuivat verrattuna niihin vanhempiin, jotka eivät katsoneet videota. Mielenkiintoista oli se, että lääkärien antibiootinkirjoituskäytäntöön vanhempien odotusten muuttuminen ei vaikuttanut mitenkään. Vaikka tutkimuksen kontrolliasetelmaa voisi hieman arvostella, on artikkelin viesti selvä: jos kirjoitamme antibiootteja löysäkätisesti, katsokaamme peiliin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaupungistuminen lisää psykoottisuutta

Usein esitetyn väitteen mukaan maaseutuelämä on mielenterveyden kannalta suotuisampaa kuin eläminen kaupungissa. Hollantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintyvyyttä tutkittavien asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan. Tällöin kävi ilmi, että sekä psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintymisen välillä oli merkitsevä korrelaatio ja että molemmat olivat sitä yleisempiä, mitä kaupungistuneempi tutkittavan asuinpaikka oli. Vaikka muuttoliikkeen vaikutusta ei tutkimuksessa voitu sulkea pois, näyttävät tulokset tukevan ajatusta, jonka mukaan kaupungistuminen lisää psykoottisten häiriöiden määrää.

Raimo Kr Salokangas

Istukkaproteiini sepelvaltimotaudin merkkiaineena

Sepelvaltimoiden ahtautumisen vaikutuksia seurataan elektrofysiologisin menetelmin, isotooppikartoituksin, kaikututkimuksin ja pääasiassa sydänlihaksen hypoksiaa ja nekroosia kuvaavin biokemiallisin mittauksin. Valtimoa ahtauttavan ateroskleroottisen kasauman koostumuksessa ja rakenteessa tapahtuu muutoksia ennen lihasnekroosiin johtavan tukoksen syntymistä. Koska useimmat sairauden biokemialliset tutkimukset seuraavat varsin myöhäisiä prosessin aiheuttamia vaurioita, on haluttu etsiä epästabiilin sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktiin johtavan tilan varhaisempia diagnostisia merkkejä.

Pertti Kirkinen