B-vitamiineja kaikille pallolaajennuspotilaille?

Plasman suuren homokysteiinipitoisuuden on todettu ennustavan restenoosia pallolaajennuksen jälkeen, mutta pitoisuuden pienentämisen vaikutusta restenoosin ilmenemiseen ei ole tutkittu. Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi kontrolloidun tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 205 pallolaajennuspotilasta saamaan 6 kuukauden ajan onnistuneen pallolaajennuksen jälkeen joko B-vitamiineja (foolihappo 1 mg, B12-vitamiini 400 myyg ja pyridoksiini 10 mg) tai lumelääkettä.

Juhani Airaksinen

Passiivisuus lisää astman riskiä?

Väite, että fyysinen passiivisuus lisää riskiä sairastaa astmaa, saa tukea tuoreesta genetiikan alaan kuuluvasta raportista. Siinä amerikkalaiset osoittivat, että Gly 16 -alleelin esiintyminen on yhteydessä aikuisiässä puhkeavaan astmaan, mutta vain erittäin vähän liikkuvilla; tutkimuksessa oli mukana 171 astmaa sairastavaa sairaanhoitajanaista (perusaineiston keruuvaiheessa vuonna 1976 ikä 30-55 vuotta) ja 137 kaltaistettua verrokkia. Geenitutkimus perustui suun limakalvon näytteisiin.

Hannu Puolijoki

Miehet Marsista, naiset Venuksesta - uniapneankin suhteen

Chestin pääkirjoittaja käsittelee John Grayn kuuluisaa kirjaa siteeraten miesten ja naisten eroja uniapnean suhteen, samasta numerosta löytyvän artikkelin tuoman uudenlaisenkin tiedon valossa. Miesten suuremmalle obstruktiivisen uniapnean riskille on etsitty syitä eri seikoista.

Hannu Puolijoki

Varfariini vai ASA iskeemiseen aivohalvaukseen?

Yhä useammassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivohalvauksen estossa varfariini päihittää asetyylisalisyylihapon. Tulokset on saatu potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti, ja eteisvärinäpotilailla. Sen sijaan ei ole varmuutta, mikä on paras iskeemisen aivohalvauksen sekundaaripreventiolääke. Varsinkaan ei ole verrattu antikoagulantteja trombosyyttiaggregaatiota hillitseviin lääkkeisiin. Vastaus rohkeaan kysymykseen, kumpi on parempi iskeemisen aivohalvauksen estossa, varfariini vai ASA, on poikinut ajatuksia herättävän tuloksen.

Robert Paul

Lyhyesti: Laskevatko statiinit verenpainettakin?

Eräät kliinikot ovat havainneet potilastyössään, että statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen verenpainetaudin hoitaminenkin saattaa yllättävästi helpottua. Italialaiset tutkijat julkaisivat aiheesta vastikään erinomaisen katsauksen, jossa tämä havainto saa vahvistusta. Useissa pienissä tutkimuksissa statiinilääkityksen on todettu alentavan verenpainetta sekä verenpainelääkettä käyttävillä että lääkkeettömillä potilailla. Edullinen yhteisvaikutus näyttäisi olevan selvin ääreisvastukseen vaikuttavien verenpainelääkkeiden kanssa. Verenpaineen lasku ei riipu kolesterolivaikutuksesta, mutta sen arvellaan liittyvän statiinien endoteelivaikutuksiin. Aiheesta odotellaan mielenkiinnolla lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Paniikkihäiriön hoito ehkäisee masennusta?

Suuri osa paniikkihäiriöpotilaista sairastuu myöhemmin masennukseen. Kiintoisa kysymys on, ehkäiseekö paniikkihäiriön hoito masennuksen puhkeamista. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että jos paniikkihäiriöstä kärsivä potilas oli saanut häiriöönsä hoitoa, oli hänen riskinsä sairastua masennukseen 19 %, kun hoitoa vaille jääneillä vastaava osuus oli 45 %. Onkin mahdollista, että tehokas paniikkihäiriön hoito voi vähentää näillä potilailla tavallisia depressioepisodeja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kenguruhoidon teho osoitettu

Arvovaltaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistiin Kolumbiassa tehty satunnaistettu, kontrolloitu työ keskosten kenguruhoidosta. 746 alle 2 kg:n painoisena syntynyttä satunnaistettiin heti kun vointi salli, keskimäärin noin 8 vrk:n iässä, viettämään 24 h/vrk joko keskoskaapissa tai sidottuna äidin ihoa vasten. Keskoskaapista lapset pääsivät, kun pystyivät pitämään lämpönsä, kenguruhoito taas lopetettiin, kun lapsi halusi. Lapsia seurattiin 12 kk:n korjattuun ikään asti. Kenguruhoitoa saaneilla oli vähemmän sairaalainfektioita, heidän päänympäryksensä kasvoi paremmin ja he saivat useammin rintamaitoa. Kuolleisuuskin oli melkein merkitsevästi vähäisempi kenguruhoitoryhmässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kirkossa on munaa

Astmakohtauksia voi saada yllättävissäkin tilanteissa, esimerkki tästä on tämä espanjalaisen nuoren naisen tarina. Hänellä oli aiemmin todettu astma ja raju atooppinen ihottuma, joka osoittautui ihotestien ja IgE-määritysten perusteella munan aiheuttamaksi. Ruokavaliohoidolla ongelma hävisi. Nyt hän tuli sairaalaan uuden astmakohtauksen takia. Vastapäätä hänen asuntoaan oli 1500-luvun katedraalissa aloitettu pölyävä restaurointi. Laborotoriotestit osoittivat pölystä munan pro-teiineja. Vaikka heti ei tule sitä ajatelleeksi, jo Rooman ajoista on kivirakennuksissa käytetty munapitoisia pinnoitteita ja vanhoissa maaleissa oli myös munaa. Matkailu- ja työterveyslääketieteen näkövinkkelistä asialla voi olla merkitystä nykylääkärillekin.

Heikki Arvilommi

Pieni annos inhaloitavaa steroidia sittenkin riittävä?

Suomessakin on tutkittu, millä annoksella inhaloitava steroidi astman hoidossa tulisi aloittaa. Samaa asiaa ovat selvittäneet nyt ranskalaiset asetelmassa, jossa 169 lievää ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavaa 18-70-vuotiasta potilasta jaettiin sokkoutetusti saamaan joko 1 600 myyg tai 400 myyg budesonidia inhalaationa päivää kohti. Potilaat olivat käyttäneet aiemmin korkeintaan 500 myyg inhaloitavaa beklometasonia päivää kohti, tai steroidia ei ollut ollenkaan lääkearsenaalissa aiemmin.

Hannu Puolijoki

Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Inaktivoitu influenssarokote on turvallinen astmaa sairastaville

Astmaatikoilla saattaa paitsi flunssa, niin itse influenssakin aiheuttaa melkoisia ongelmia: perussairaus voi pahentua ja komplikaatiot ovat toisinaan kiusallisempia kuin terveillä. Toisaalta influenssarokotteen on pelätty aiheuttavan juuri astman pahenemista. Pari vuosikymmentä sitten A-viruksen istuttamista käytettiinkin testinä bronkiaalisen hyperreaktiviteetin syntymekanismeille.

Hannu Puolijoki

Vesirokko on vakava tauti

Saksassa kerättiin tiedot kaikistavuonna 1997 sairaalahoitoa vaatineista vesirokon komplikaatioista muuten terveillä lapsilla. Kysely lähti kaikkiin maan 485 lastensairaalaan joka kuukausi. Vastausprosentti oli huimat 93,4 % ja tapauksia kertyi 119, yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Komplikaatioiden ilmaantuvuudeksi saatiin 8,5/100 000 lasta/vuosi. Kuolemantapauksia ei ollut. Komplikaatioita esiintyi eniten alle 10-vuotiailla, infektiokomplikaatioiden ja serebelliittien esiintymishuippu osui 4-vuotiaisiin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Inhaloidulla beeta2-agonistilla väljyyttä ruokatorven alempaan sulkijaan

Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä on hiljattain tarkastettu Turussa väitöskirja, jossa refluksi todettiin varsin yleiseksi astmaatikoilla. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin yhdeksällä terveellä hengitettävän salbutamolin vähentävän ruokatorven alemman sulkijan tonusta ja supistumiskykyä; löydös oli annosriippuvainen. Tutkijat päättelivät, että myös happorefluksin todennäköisyys kasvaa potilailla, jotka käyttävät enemmän tätä lääkitystä, ja pohtivat, onko lääkityksestä johtuva lisääntyvä refluksi pahentamassa astmaa ja toisaalta haittaamassa hoidon onnistumista mm. akuuttitilanteissa, jolloin yleensä inhaloidaankin suuria annoksia sympatomimeettejä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sauna parantaa sydänpotilaiden endoteelin toimintaa

Japanilaiset tutkijat ovat selvittäneet päivittäisen saunahoidon (15 min, 60 C) vaikutuksia endoteelin toimintaan 25 keski-ikäisellä miehellä, joilla oli sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Heidän endoteelitoimintansa oli huonompi (p < 0,0001) kuin 10:llä täysin terveellä verrokkimiehellä. Kahden viikon saunahoito korjasi huomattavasti (p < 0,001) riskiryhmän endoteelin toimintaa. Tutkijat päätyivät suomalaisesta näkökulmasta varsin rohkeaan päätelmään, että sauna saattaa ehkäistä valtimon kovettumataudin kehittymistä. Lieneekö suomalaisilla epidemiologeilla lisätietoa aiheesta?

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mikä urbaanielämässä aiheuttaa skitsofreniaa?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että skitsofrenia on kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa kontrolloitiin myös muuttoliikkeen vaikutus ja havaittiin, että sitä mukaa kun syntymäpaikan kaupungistuneisuusaste kasvoi, suureni myös skitsofrenian riski; kun harvimmin asutulla alueella syntyneiden riski oli 1,0, pääkaupunkiseudulla syntyneiden riski oli 1,7-2,3-kertainen. Yksilötasolla voimakkain skitsofrenian riskitekijä oli edelleen perheenjäsenellä todettu skitsofrenia, mutta väestötasolla kaupungissa syntyminen vaikuttaa eniten. Mitkä kaupunkielämän tekijät sitten ovat tämän löydöksen takana, on edelleen epäselvää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Myös Suomessa skitsofrenian riski on muuttunut

Myös suomalaistutkijat ovat poistorekisteritietojen perusteella selvittäneet urbanisaation yhteyttä skitsofrenian ilmaantuvuuteen ja havainneet, että 1960-luvun puoliväliin mennessä merkittävää eroa ei ollut, mutta 1960-luvun loppupuolella kaupungeissa syntyneillä skitsofrenia on yleisempää kuin maaseudulla syntyneillä. Paljon voimakkaampi oli kuitenkin yhteys asuinalueeseen: Itä- ja Koillis-Suomessa skitsofrenian ilmaantuvuus oli noin 3 kertaa niin suuri kuin lännempänä. Geneettisten tekijöiden kasautuminen voi selittää alueellisia eroja, mutta toisaalta myös raskaudenaikaisten riskitekijöiden kasautuminen heikomman kehitystason alueille. Ihannoitu 1960-luku näyttää kuitenkin tuoneen muassaan kaupunkielämän kirot myös syrjäiseen Suomeen.

Raimo Kr Salokangas

Uusia aseita anthraxia vastaan

Viime aikoina julkisuuden valokiilassa paistatelleen Bacillus anthracisin virulenssi perustuu kapseliin ja kolmesta proteiinista koostuvaan toksiinikompleksiin. Protektiivinen antigeeniproteiini (PA) vastaa kompleksin sitoutumisesta solukalvojen pinnan reseptoriin. Isäntäelimistön proteaasien avustuksella 7 PA-molekyyliä asettuu kehään solun pinnalle. Tähän muodostelmaan tarttuvat sitten ödeemitekijä (OF) ja letaalitekijä (LF). Koko ryväs endosytoidaan rakkulaan, jonka sisällön matala pH muuntaa PA-kehän ominaisuuksia niin, että se pystyy penetroimaan rakkulan seinämän ja vapauttamaan OF:n ja LF:n solulimaan. Anthraxin toksiinit iskevät hanakasti makrofageihin. OF on adenylaattisyklaasi, joka häiritsee fagosytoosiprosessia ja muitakin immuunivasteen keskeisiä tapahtumia. LF on puolestaan sinkistä riippuvainen proteaasi, joka pilkkoo mitogeenien aktivoiman proteiinikinaasin kinaasia (MAPKK). Tämä johtaa makrofagien hajoamiseen, ja suuria määriä aktiivisia välittäjäaineita vapautuu. Seurauksena on endotoksiinisokin kaltainen tilanne ja kuolema.

Matti Viljanen

Masennuspotilaat tarvitsevat sekä psykiatrista että somaattista hoitoa

Yksittäisiin potilasaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sekä yksisuuntaiseen että kaksisuuntaiseen masennukseen liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Väestörekisterit mahdollistavat sairastavuus- ja kuolleisuustietojen liittämisen toisiinsa ja koko väestön tutkimisen.

Raimo Kr Salokangas

BNP ja äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen ennuste

B-tyypin natriureettista peptidiä (BNP) muodostuu kammiolihaksessa sydämen vajaatoiminnan aiheuttaman seinämävenytyksen stimuloimana. Pitoisuuksien mittauksia onkin käytetty menestyksellisesti hyväksi vajaatoiminnan diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Aivojen dopamiinissako miesten ja naisten eron ydin?

Miesten ja naisten käyttäytymisen eroja on selitetty niin biologisilla kuin sosiaalisillakin tekijöillä. Biologisella puolella sukupuolihormonit näyttelevät merkittävää osaa; mm. estrogeenit vaikuttavat yksilöiden kognitiivisiin kykyihin, ennen muuta muistiin. Toisaalta myös aivojen dopamiiniaktiivisuus vaikuttaa muistitoimintoihin.

Raimo Kr Salokangas