Lyhyesti: Hengenahdistuksen aiheuttaja voi olla lemmikki ilman välitöntä allergiaakaan

Potilailta voi löytyä myös muita yliherkkyyteen sopivia tauteja kuin allergisia. Tyypillinen esimerkki on lemmikkieläinten pidon lisääntyessä mm. linnunpölykeuhko. Kyse on herkistymisestä hengitetylle orgaaniselle materiaalille ja mutkikkaasta immunologisesta reaktiosta. Amerikkalaiset kuvaavat 12-vuotiaan vaikeasta hengenahdistuksesta kärsivän tytön oireiston: tyypillistä ovat huomattavasti huonontuneet ventilaatiofunktiotulokset, mutta tässä tapauksessa normaalit radiologiset löydökset. Laajalta tutkimusruletilta olisi osin vältytty, jos olisi huomattu tarkistaa kotieläintilanne, sillä tytöllä oli niitä matelijoista lintuihin. Tarkka dia-gnoosi on tietenkin tarpeen, ja hoidoksi altistuksen loppuminen ja usein steroidi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nuoruusiän oireilu ennakoi aikuisiän häiriöitä

Murros- ja nuoruusikää on totuttu pitämään normaalina kuohuntavaiheena, jonka aikana esiin nousevat ongelmat tasaantuvat aikuisuuteen siirryttäessä. Mutta näin ei useinkaan ole. Hollannissa kartoitettiin 11-19-vuotiaiden nuorten psyykkisiä oireita ja tutkimus toistettiin 10 vuoden kuluttua. Alussa häiriintyneiden ryhmään (90. persentiili) luokitelluista kuului seurannassa samaan ryhmään 22 %, kun vastaava osuus korkeintaan keskimääräisistä oireista kärsineillä (alle 50. persentiili) oli seurannassa 3 %. Kliinisten diagnoosien suhde oli noin 2/1. Nuoruusiän psyykkisillä ongelmilla on siis taipumusta jatkua, ja jos ongelmia on paljon, psykiatrisen häiriön riski on suuri.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Antimikrobiset peptidit tärkeitä ihon infektiosuojassa

Nisäkkäillä on useita geeniperheitä, jotka ohjaavat mikrobeja tuhoavien peptidien tuotantoa epiteeleillä ja neutrofiileissä. Peptidit ovat kuitenkin herkkiä inaktivoitumaan, mikä on herättänyt epäilyn niiden todellisesta tehosta. Amerikkalainen tutkijaryhmä poisti hiireltä yhden antimikrobisen peptidin geenin. Ihon leesioihin inokuloitu A-ryhmän streptokokki aiheutti poistogeenisissä hiirissä paljon nopeammin kehittyvän ja laajemmalle alueelle leviävän infektion kuin verrokkieläimissä. Antimikrobisissa peptideissä näyttää siis olevan potkua, ainakin elimistön itsensä tuottamina.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lievätkin traumaperäisen stressireaktion oireet ovat merkittävä haitta

Vuodesta 1980 lähtien traumaperäinen stressihäiriö on ollut diagnosoitava mielenterveyden häiriö. Mutta myös diagnostisia kriteereitä lievempiin, ns. sub-kliinisiin traumaperäisen stressireaktion oireisiin voi liittyä toimintakyvyn heikkenemistä. Amerikkalainen väestötutkimus osoitti, että toimintakyvyn häiriöt, masennustilat ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyivät tasaisesti subkliinisten oireiden lisääntyessä. Jos henkilöllä ilmeni 4 traumaperäisen stressireaktion oiretta, olivat itsetuhoajatukset yli 3 kertaa niin yleisiä kuin oireettomilla, eikä masennuksen kontrolloiminen poistanut tätä yhteyttä. Lievätkin traumaperäisen stressireaktion oireet voivat johtaa merkittävään toimintakyvyn heikkenemiseen, kliiniseen masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Kategorinen syndroomadiagnoosi antaakin traumaperäisestä häiriöstä selvästikin liian kapean kuva.

Raimo Kr Salokangas

Painonnousu lisää astmariskiä naisilla muttei miehillä

Maailmalta on useita tutkimuksia, joissa lisääntyneen astmariskin on epäilty liittyvän varsinkin lapsilla ja nuorilla ylipainon kertymiseen. Asiaa selviteltiin lisää Yhdysvalloissa sepelvaltimotaudin kehittymistä koskevasta aineistosta (CARDIA); kyseessä oli 4 547 iältään 18-30-vuotiasta henkilöä (naisia 2 368), joilta tilastoitiin 10 vuoden seurannan alkuvaiheessa paitsi painoa myös muita elämäntapatekijöitä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rituksimabia AIHAan

Lasten - ja aikuistenkin - autoimmuunihemolyyttinen anemia on joskus vaikeasti hoidettavissa eikä plasmanvaihdolla, immuunisupressiolla tai suoneen annettavalla gammaglobuliinilla aina saada riittävää tulosta. Äärimmäisenä keinona voidaan kokeilla luuytimensiirtoa. Kuusi lasta, joilla oli kaikelle hoidolle resistentti AIHA, sai viikon välein 4-8 rituksimabi-infuusiota. Ajatuksena oli, että B-solujen depleetiolla saataisiin vastetta, sillä autoreaktiiviset B-lymfosyytit ovat ilmeisesti oleellisia taudin patofysiologiassa. Ja vastettahan saatiin: retikulosyyttiluku pieneni, hemoglobiiniarvo normaalistui ja steroidiannos käytännössä lopetettiin kaikilta. Vaste ilmaantui nopeasti ja säilyi ainakin puolitoista vuotta ilman lisäinfuusioita. Uusi vaihtoehto vaikeaan sairauteen on löytynyt.

Robert Paul

Lyhyesti: Aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus altistaa ahdistuneisuudelle?

Kaksostutkimusten mukaan puolet ahdistuneisuusherkkyydestä selittyy perimällä, mutta sitä, mikä periytyy, ei tiedetä. 19 terveelle vapaaehtoiselle tehdyssä PET-tutkimuksessa kävi ilmi, että useilla aivoalueilla serotoniinireseptorien (5-HT1A) kyky sitoa serotoniinia oli kääntäen verrannollinen koetun ahdistuneisuuden määrään. Näyttääkin mahdolliselta, että aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus herkistää ihmistä ahdistuneisuuden kokemiselle. Eläinkokeet samoin kuin se, että buspironi (5-HT1A-agonisti) vähentää ahdistusta, tukevat myös näkemystä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yöllinen ja kuiva yskä naisilla tavallisempaa kuin miehillä

Laajassa 16:n Euroopan maan 18 277 henkilön (ikä 20-48 v) tutkimuksessa kartoitettiin yskän esiintyvyyttä väestötasolla. Selvitys perustui haastatteluun ja osalle tehtyihin IgE-määrityksiin ja spiromet-rioihin. Yskä luokiteltiin yölliseksi, kuivaksi (limaa tuottamattomaksi) tai limaiseksi. Yöllinen yskä oli melko tavallista, sitä esiintyi 30,7 %:lla, kun taas kuivaa tai limaista yskää oli kumpaakin 10,2 %:lla. Naisten osuus korostui sekä yöllä yskivien (OR 2,08) että kuivasta yskästä kärsivien (OR 1,27) joukossa. Yöyskä ja limainen yskä olivat yhteydessä nuhaan. Kaikki yskätyypit korreloivat astmaan, tupakointiin (omaan tai passiiviseen altistumiseen) sekä ylipainoon. Tutkijat pohtivat naisten yskäreseptorien herkkyyden hormonaalisia syitä (epäilty mm. ACE:n estäjien yhteydessä) sekä toisaalta ylipainon ja gastroesofageaalisen refluksin yhteyden vaikutusta tuloksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Erytromysiinistä pylorusstenoosia

Isossa amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa on osoitettu, mitä jo aikaisemminkin epäiltiin: vauvalle annettu erytromysiini lisää pylorusstenoosin riskiä. Tiedot diagnooseista ja lääkityksistä retrospektiivisesti varsin kattavalta kuulostavasta alueellisesta ATK-rekisteristä vuosina 1993-99. Suun kautta alle kahden viikon iässä nautittu erytromysiini lisäsi pylorus-stenoosiriskin kymmenkertaiseksi, alle kolmen kuukauden iässä nautittu kuuri lisäsi riskin viisinkertaiseksi. Erytromysiinisilmätippahoito ei ollut yhteydessä pylorusstenoosiin. Uudempia makrolideja vauvat eivät juuri saaneet, joten niistä päätelmiä ei voitu tehdä.

Marjo Renko

aVR - aliarvostettu EKG-kytkentä valokeilaan

EKG:n tulkinnassa aVR-kytkennän muutoksia on usein väheksytty ja niiden on katsottu vain heijastavan vasemman puolen kytkentöjä. Rytmihäiriöiden diagnostiikassa aVR-kytkennän P-aaltoa on kuitenkin jo pitkään käytetty hyväksi varsinkin eteisperäisten rytmihäiriöiden erottelussa. Vähemmän tunnettua on, että aVR antaa arvokasta tietoa myös äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa ja riskin arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Depression lääkehoidon laatua voidaan parantaa

Depression hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä, mutta tarpeelliseksi arvioiden lääkehoidon keskeyttäminen on yleinen syy hoidon epäonnistumiseen. Amerikkalaisessa perusterveydehuollon potilaita koskevassa tutkimuksessa vertailtiin depression tavanomaisen hoidon saaneiden ryhmää kahteen hoidon laadun parantamiseen tähtäävään interventioryhmään. Molemmissa laadunparannusryhmissä toimi lääkärin kanssa yhteistyössä paikallinen depressiohoitaja, joka antoi potilaille depressioon liittyvää koulutusta, arvioi heidän tilaansa ja seurasi heidän lääkehoitoaan (ryhmä 1) tai ohjasi heidät psykoterapeutin hoitoon (ryhmä 2).

Raimo Kr Salokangas

Riittävän pitkä tromboosiprofylaksia lonkkaleikkauspotilaille

Lonkkanivelen artroplastiaan liittyvää alaraajatukos- ja keuhkoemboliariskiä voidaan tehokkaasti vähentää perioperatiivisella tromboosiprofylaksialla. Yleensä käytetään pienimolekyylistä hepariinia, mutta myös varfariini tepsii. Leikkauksen jälkeen ehkäisyhoitoa on syytä jatkaa - mutta kuinka pitkään? On näyttöä siitä, että tromboosiprofylaksiaa kannattaa jatkaa ainakin sairaalassaoloajan eli 7-10 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Amerikkalaiset hemostaasin ja biostatistiikan asiantuntijat ovat tehneet meta-analyysin, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen, kannattaako tromboosiprofylaksiaa jatkaa, kun potilas siirtyy kotihoitoon.

Robert Paul

Estrogeenihoito pahentaa sarveiskalvon kuivumista

Androgeenit kiihdyttävät ja estrogeenit hidastavat ihon rauhasten toimintaa. Niinpä myös sarveiskalvon kostuminen on näiden hormonien vaikutuksen alainen. Oireita aiheuttavaa sarveiskalvon kuivumista esiintyy noin 5 %:lla postmenopausaalisista naisista, ja se on heillä yleisempää kuin miehillä. Pahimmillaan tämä kiusallinen ongelma, keratoconjunctivitis sicca, johtaa hankaliin sarveiskalvon tulehduksiin ja näön huonontumiseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Isorokkorokotuksen antama suoja kestää yllättävän pitkään

Viimeiset isorokkorokotukset annettiin 30 vuotta sitten. Koska isorokkoa pidetään mahdollisena bioaseena, vanhoja tilastoja penkomalla on pyritty selvittämään, kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää. Liverpoolissa sairastui vuosina 1902-1903 toistatuhatta ihmistä isorokkoon. Rokottamattomien kuolleisuus oli 27,2 %, mutta rokotettujen vain 3,0 %. Kuolleisuus oli vain 5,5 % niilläkin, joiden rokottamisesta oli kulunut yli 50 vuotta. Rokottaminen suojasi myös pitkään taudin vaikeilta muodoilta. Kohtalaisen laumaimmuniteetin vuoksi isorokkoepidemia ei Suomessakaan pääsisi leviämään samalla voimalla kuin täysin rokottamattomassa populaatiossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Psykoosilääkkeiden pitkäaikainen käyttö lisää veren leptiinipitoisuuksia

Leptiinihormonin taso veressä korreloi kehon rasvakudoksen määrään, ja ainakin jotkut psykoosilääkkeet lisäävät akuutisti leptiinin määrää veressä. Sen sijaan psykoosilääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista on vähemmän tietoa. Avohoidossa olevien kroonisten skitsofreniapotilaiden ja heille sukupuolen, iän ja painoindeksin osalta kaltaistettujen terveiden verrokkien seerumin leptiinipitoisuuksia verrattaessa kävi ilmi, että leptiinipitoisuuksissa ei ollut eroa, mutta skitsofreniapotilailla painon lisäys sairastumisajankohtaan verrattuna korreloi seerumin leptiinipitoisuuteen, vaikka potilaiden painokin oli kontrolloitu. Suurimmat painonlisäykset esiintyivät klotsapiinia ja olantsepiinia saaneilla potilailla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähes puolet nuorten depressioista muuttuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöiksi

Osa yksisuuntaisista depressioista muuttuu ajan myötä kaksisuuntaisiksi mielialahäiriöiksi, mutta tarkkaan ei tiedetä, miten yleistä tämä muutos on ja missä määrin mielialalääkitys on syynä muutokseen. Nuorista (keski-ikä 23 v), masennustilan vuoksi sairaalassa hoidetuista depressiopotilaista 45 % sairastui 15 vuoden seurannan aikana joko hypoma- niaan, maniaan tai molempiin. Psykoottisista oireista kärsineistä peräti 80 %:lla häiriö muuttui kaksisuuntaisiksi; myös bipolaarinen perhehistoria lisäsi kaksisuuntaisen häiriön todennäköisyyttä. Sen sijaan mielialalääkityksellä ei ollut selvää yhteyttä muutokseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tuberkuloosia TNFalfa-vasta-ainehoidon jälkeen

Infliksimabi (TNFalfa-vasta-aine) on jonkin aikaa ollut käytössä vaikean reuman ja Crohnin taudin menestyksellisessä hoidossa. Raportit ovat aiemminkin kertoneet sen käyttöön liittyvästä tuberkuloosin aktivoitumisen vaarasta. Nyt julkaistiin selvitys 70:stä tuberkuloosiin sairastuneesta, joista 48:lla sairaus puhkesi kolmen tai harvemman infuusion jälkeen. Peräti 40:llä tauti oli keuhkojen ulkopuolella, disseminoituneena 17:llä. Tutkijat varoittavat lääkettä määrääviä nopeasti ilmenevän tuberkuloosin vaarasta ja kehottavat erityisesti tarkistamaan piilevän infektion mahdollisuuden; profylaktisen tubilääkityksenkin he ottavat harkinnan alle. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota Suomessa, jossa aiemmin tuberkuloosia sairastaneita on kohtalaisen paljon.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030