Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: FDA hyväksyi budesonidin raskaudenaikaisen astman hoitoon

Hengitettäviä kortisoneja on jo pitkään käytetty astman hoitoon reippaasti myös raskauden aikana. Nyt FDA näyttää tiedotteiden mukaan todenneen, että Pulmicortista on riittävästi tietoa, jotta sen käyttö on hyväksytympää myös raskauden aikana (Pregnancy Category B Rating). FDA:n päätös perustunee Ruotsissa tutkittuun yli 2 000 syntyneen lapsen aineistoon (Am J Respir Crit Care Med 2001; 163:A376); äideillä oli käytössä budesonidia astmaan raskauden aikana. American College of Allergy, Asthma and Immunologyn (ACAAI) ko. sektorin puheenjohtaja on kuitenkin Reutersille todennut, ettei päätös merkitse sitä, että muut steroidit eivät olisi turvallisia, mutta Pulmicortin osalta dataa oli riittävästi. (Position statement; American College of Obstetricians and Gynegologists sekä ACAAI)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Riippuvuushäiriöihin liittyy myös muita psyykkisiä häiriöitä

Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin riippuvuushäiriöistä kärsivien muita psyykkisiä häiriöitä eli komorbiditeettia. Kun ei-riippuvaisista 12 %:lla oli jokin psyykkinen häiriö, olivat vastaavat osuudet nikotiini-, alkoholi- ja huumeriippuvaisilla 22, 30 ja 45 %. Epäselvää on, altistaako riippuvuushäiriö itsessään muille psyykkisille häiriöille. On myöskin mahdollista, että kyse on itselääkinnästä, eli yrityksestä hoitaa jotain psyykkistä häiriötä riippuvuutta aiheuttavalla aineella. Joka tapauksessa psyykkisen häiriön mahdollisuus tulisi aina selvittää, kun tutkitaan ja hoidetaan riippuvuusongelmista kärsiviä.

Raimo Kr Salokangas

Pelot ja paniikki pois tietokoneohjatulla itsehoidolla

Altistaminen on todettu tehokkaaksi fobioiden ja paniikin hoidossa, mutta tarvittavia koulutettuja terapeutteja on niukasti. Nyt tietotekniikan aikakautena on kehitetty tietokoneohjattu menetelmä, jolla itsehoidon periaatteiden mukaisesti voidaan hoitaa näitä ahdistuneisuushäiriön muotoja. Kyseessä on kaupallinen Fear-Fighter -ohjelma, jossa potilas lyhyen opastuksen jälkeen käy läpi yhdeksänkohtaisen hoito-ohjelman. Ohjelman tehokkuutta testattiin tutkimuksessa, jossa vertailukohtana käytettiin psykiatrisen hoitajan antamaa ja tehokkaaksi todettua interventiota. Ilman lähetettä hoitoon hakeutuneet fobia- ja paniikkipotilaat saivat lyhyen perehdytyksen tietokoneohjelman käyttöön ja tarvittaessa tukea sen käytössä. Molempien ryhmien potilaiden oireet paranivat samalla tavalla, mutta tietokoneohjattua hoitoa saaneet potilaat käyttivät hoitajan aikaa vain murto-osan siitä mitä tavallista hoitoa saaneet. Fear-Fighter -ohjelman vaatima tietokone voidaan sijoittaa terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston odotustilaan tai ohjelmaa voidaan käyttää suoraan kotoa internetin välityksellä. Sen suurin etu on helppokäyttöisyydessä ja siinä, että se vaatii minimaalisen vähän koulutetun henkilökunnan aikaa. Tietokone ei korvaa inhimillistä kontaktia ja ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta vapauttaa heidän työpanostaan vaikeampien tapausten hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Gonokokkikin osaa sormeilla immuunijärjestelmää

Vaikka Neisseria gonorrhoeae -bakteeri aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion, spesifinen immuunivaste sitä kohtaan on yllättävän huono, eikä immunologista muistia sitä kohtaan näytä kehittyvän. Tämän lisäksi gonokokki-infektioon liittyy veren T-solumäärän ohimenevä pienentyminen. Näiden ilmiöiden perusteella gonokokki näyttää jollakin tavalla kykenevän vaimentamaan immuunivastetta.

Matti Viljanen

IVF-lapsilla on kaksinkertainen synnynnäisten kehityshäiriöiden riski

Keinoavusteinen lisääntymishoito on vakiintunut terveydenhuollon toimintamuoto, jolla alkaa olla lähes väestöpoliittista merkitystä länsimaissa, joissa synnytykseen päättyneistä raskauksista noin 1 -1,5 % saa alkunsa näistä hoidoista. Keinoavusteiseen lisääntymiseen liittyvä perinataalinen hoitotulos on kuitenkin huonompi kuin spontaanisti alkaneissa raskauksissa. Ilmiön syytä on haettu itse menetelmistä, mutta erityisesti infertiliteettipotilaiden itsensä ominaisuuksista ja terveydentilasta. Eräs kiistanalainen asia on tähän asti ollut näihin menetelmiin liittyvä sikiön kehityshäiriön riski. In-vitro-fertilisaatiolla alkunsa saaneiden yli 1 000 lapsen ryhmässä todettiin yhteen ikävuoteen mennessä diagnosoitujen merkittävien epämuodostumien ja kromosomipoikkeavuuksien esiintyvyys kaksinkertaiseksi verrattuna spontaanisti alkaneista raskauksista syntyneeseen 4 000 lapsen kontrolliaineistoon. Ryhmien välinen ero havaittiin sekä yksi- että monisikiöisen raskauden jälkeen, ja ero säilyi äidin iän, pariteetin, sikiön sukupuolen, ennenaikaisen synnytyksen, tiettyjen periytyvyysnäkökohtien sekä ante- ja postpartaalidiagnostiikan tarkkuuden huomioon ottamisen jälkeenkin. Liikuntaelinten epämuodostumat olivat tavallisimpia löydöksiä, mutta epämuodostumia esiintyi myös muualla. Intrasytoplasmaattinen hedelmöitys, jota tähän asti on eniten epäilty epämuodostumien syyksi, ei eronnut tuloksiltaan muista IVF-muodoista. Näin suuren tutkimuksen tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina, ja ne on syytä ottaa huomioon potilasinformaatiossa ja hoidossa.

Pertti Kirkinen

Leptiini ja ylipainoon liittyvä hypoventilaatio - salat selviämässä?

Leptiinin yhteyttä ylipainoon liittyvään hypoventilaatioon on käsitelty Thoraxissa sekä lyhyessä selostuksessa että pääkirjoituksessa. Kyseessä on hypotalamukseen vaikuttava hormonimme, joka vähentää ruokahalua ja lisää energian kulutusta. Tämä ob-geenin koodaama 16kD-proteiini on saanut nimensä kreikan kielen sanasta leptos - laiha, mikä kuvannee hyvin aihetta. Hormoni onkin ollut kiivaan tutkimuksen, luonnollisesti kaupallisenkin, kohteena.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lapsuuden käytöshäiriöt ennakoivat nuoruusiän alkoholiriippuvuutta

Lähes kolme neljästä alkoholiriippuvaisesta nuoresta oli tehdyn tutkimuksen mukaan kärsinyt lapsena jonkinlaisesta, yleensä tarkkaavaisuushäiriöllä alkaneesta käyttäytymishäiriöstä. Tutkimuksessa selvitettiin 54:n alkoholiriippuvuudesta kärsivän nuoruusikäisen varhaisempia vaiheita. Alkoholinkäyttö alkoi keskimäärin 12 vuoden iässä, ja tämä yhdessä tupakan ja marihuanan käyttö kanssa johti parin vuoden sisällä alkoholiriippuvuuteen ja osalla myös muiden huumeiden käyttöön. Vaikka tutkimukseen liittyy monia rajoituksia, tuo se selvästi esiin sen, että tarkkaavaisuus- ja muista käyttäytymishäiriöistä kärsivät lapset ovat huomattavassa vaarassa ajautua alkoholin ja huumeiden väärinkäyttäjiksi.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bronkiektasiapotilailla bakteerikolonisaatio tavallista

Espanjalaiset tutkivat, kuinka usein bronkiektasiapotilaiden keuhkoputkistosta löytyy bakteereita stabiilissa tilanteessa. Kohteena oli 77 potilasta, joilta otettiin näytteet nielusta, ysköksistä ja suojatulla kaksoiskatetrilla keuhkoputkista sekä vielä tutkittiin myös bronkoalveolaarilavaationestekin (BAL). Potentiaalinen patogeeni löytyi 64 %:lta potilaista, pääosassa Haemophilus influenzae ja Pseudomonas spp. Yskösnäytteiden osuvuus verrattuna harjanäytteisiin oli hyvä. Kolonisaatioriskiä lisäsivät nuorena todetut ektasiat, viitearvoja matalampi FEV1 ja varikoottisten tai kystisten ektasioiden olemassaolo. Tässä siis viitteitä pahenemisvaiheen kimppuun joutuvalle kliinikolle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rokotukset eivät aiheuta diabetesta

Lasten rokotusohjelmaan kuuluviin rokotuksiin yhdistetään tämän tästä epäilyjä jos jonkinlaisista ongelmista. Yhdysvalloissa tehdyssä isossa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei löydetty yhteyttä Hib-, hepatiitti B-, MPR-, vesirokko- tai hinkuyskärokotteiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä. Sekä kokosolu- että soluttoman hinkuyskärokotteen saaneiden osuus oli yhtä suuri potilaista ja verrokeista. Hepatiittirokotteen suhteen tutkittiin myös tehosteiden määrää ja ajoitusta, mutta mitään yhteyksiä diabeteksen puhkeamiseen ei havaittu. Myös yli 6 kuukauden ajan imetettyjen osuus potilaista ja verrokeista oli yhtä suuri.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kognitiiviset häiriöt

On yleisesti tunnettua, että akuutissa sairausvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattavia kognitiivisia häiriöitä. Vähemmän tiedetään tilanteesta, kun potilas on emotionaalisesti oireeton eli eutyyminen. Kanadalaistutkimuksessa verrattiin eutyymisten potilaiden ja tarkkaan kaltaistettujen terveiden kognitiivista suorituskykyä tietokonepohjaisella testillä (visual backward masking). Potilaat olivat selvästi hitaampia ja tekivät enemmän virheitä testissä. Potilaiden suoritukset olivat sitä hitaampia, mitä useamman masennusjakson he olivat sairastaneet. Sen sijaan lääkityksellä ei ollut mitään yhteyttä suorituksiin. Tutkimuksessa käytetty yksinkertainen testi voi olla verraton apu kliinikolla hänen arvioidessaan potilaansa toimintakykyä ja kuntoutustarvetta.

Raimo Kr Salokangas

Gastroesofageaalinen refluksi ja hengitystieoireet

Islantilaiset, ruotsalaiset ja belgialaiset kollegat selvittivät, miten paljon väestötasolla esiintyy yöllistä gastroesofageaalista refluksia ja kuinka se liittyy mm. hengitystieoireisiin, astmaan ja obstruktiivisen uniapneaan. Turkimuksen kohteena oli 20-48-vuotiaita henkilöitä, ja heistä 2 202 kerättiin väestöstä satunnaisotannalla ja 459 tuli mukaan astmapotilaina. Tutkimukseen kuului strukturoitu haastattelu, spirometria, metakoliini-inhalaatioaltistus, PEF-arvojen päiväkirja, ihopistotestit ja kysymyssarja unihäiriöistä.

Hannu Puolijoki

Videoavusteisen urologian uusi hyöky on täällä: mitä se huuhtoo mukaansa?

Ennen videoavusteisen kirurgian läpimurtoa 80 % urologisista diagnoosi- ja hoitotoimenpiteistä tehtiin endoskooppisesti. Kun instrumenttiin liitettiin kamera ja monitori, toimenpiteistä tuli videoavusteisia. Kynnys uuden tekniikan käyttöön on urologeilla ollut korkea, ja videoavusteisen toiminnan kymmenisen vuotta sitten tulleesta ensi vyörystä säilyivät urologiset avoleikkaukset meillä ja muuallakin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ossi Lindell

Mies ei ole turvassa edes oman äitinsä kohdussa

Opiskeluaikana minulle opetettiin, että äidin kohdussa ihminen on maailman turvallisimmassa paikassa. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin pala palalta romuttaneet tätä lapsenuskoani. Monilla ruumiillisilla sairauksilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla, verenpainetaudilla ja diabeteksella näyttää olevan juurensa ihmisyksilön sikiöaikaisessa kehityksessä ja sen häiriöissä. Sama koskee psyykkisiä häiriöitä. Toistuvasti on havaittu, että esimerkiksi raskaudenaikaiset virusinfektiot ja synnytyskomplikaatiot lisäävät riskiä sairastua aikuisiässä skitsofreniaan. Nyt vastaavanlaista on havaittu myös masennuksen osalta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmaan sairastuvat herkistyvät jo nuorina

Britit seurasivat peräti 22 vuoden ajan vuonna 1976 syntyneitä 100 lasta sen suhteen, miten käy herkistymisen allergeeneille ja puhkeaako astmaa. Vähintään toinen lasten vanhemmista oli atoopikko. Tutkimuksia tehtiin esikouluiässä sekä 11 ja 22 vuoden iässä. Vinkuminen ja atopia yleistyivät iän myötä, ja aikuisina 25 % sairastikin kriteerien mukaan astmaa. Jos 11 vuoden iässä oli vinkumista, se myös yleensä pysyi jatkossa. Astmaan sairastuneista 60 %:lla oli ollut kahden vuoden iässä siitepölyallergiaa, myöhemmin oli todettavissa myös keuhkoputkien hyperreaktiviteetti. Ruoka-aineyliherkkyys vauvaiässä ennusti myöhempää siitepölyherkkyyttä. Aikuisina astmaan sairastuvilla todetaan siis herkistymistä ja muutoksia hengitysteiden toiminnassa jo varhain.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Simpanssin ja ihmisen genomeissa eroja uskomattoman vähän

Geenien tasolla yhtäläisyytemme simpanssien kanssa on 98-99 %:n luokkaa. Ihmisyyden geneettisten perusteiden etsiminen on saanut uutta potkua ihmisen perimän alustavan kartoituksen valmistuttua pari vuotta sitten. Japanilainen tutkijaryhmä vertasi lähes 80 000:n mitaltaan vaihtelevan geenialueen samankaltaisuutta ihmisellä ja simpanssilla. Eroja löytyi ai- noastaan kromosomissa 21 sijaitsevista kahdesta suuresta geeniryhmästä. Tietomme geenien yhteistoiminnasta ja säätelystä ovat vielä liian puutteelliset ihmisyyden geneettisen perustan ymmärtämiseksi. Tuskin geeneistä kovin paljoa apua tämän asian ymmärtämiseen tullaan koskaan saamaankaan.

Matti Viljanen

CRP poimii kuumeisten lasten vaikeat bakteeri-infektiot

Mykkä kuume eli kuume, jolle ei kliinisessä tutkimuksessa löydy selitystä, on pikkulapsilla tavallinen lääkärissäkäynnin syy. Miten löytää näistä lapsista ne, joilla kuumeen syynä on sairaalahoitoa vaativa bakteeri-infektio? Amerikassa tutkittiin 77 lastentautien ensiapupoliklinikalle tuotua 1-35 kuukauden ikäistä lasta, joilla oli ollut selittämätöntä yli 39 asteen kuumetta yhdestä tunnista viikkoon. Kaikilta lapsilta tutkittiin kliininen oirepisteytys, CRP, leukosyyttien kokonaismäärä ja neutrofiilien absoluuttinen määrä, veriviljely, virtsanäyte ja tarvittaessa thoraxröntgenkuva. Neljältätoista (18 %) löytyi invasiivinen bakteeri-infektio, joko virtsatieinfektio (6), pneumonia (4) tai pneumokokkisepsis (5).

Marjo Renko

Ahdistuneilla amygdala yliregoi, masentuneilla alireagoi

Aistien välityksellä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyneiden ärsykkeiden tunnemerkitysten arvioinnin on ajateltu tapahtuvan amygdalassa eli mantelitumakkeessa; mm. kasvojen ilmeiden tulkinta voi liittyä amygdalan toimintaan. Toisaalta amygdalan stimulaatio johtaa voimakkaisiin pelko- ja ahdistusreaktioihin, joten sillä voi olla yhteyttä myös ahdistuneisuushäiriöihin. Näitä ilmiöitä tutkittiin ahdistuneilla, masentuneilla ja terveillä lapsilla.

Raimo Kr Salokangas