Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariinin ja ASA:n yhdistelmästä ei lisäetua infarktissa

Sekä varfariini että ASA ovat tehokkaita antitromboottisia hoitoja sydäninfarktin jälkeen. CHAMP-tutkimuksessa vertailtiin pieniannoksisen varfariinin (INR-tavoitetaso 1,5-2,5) ja ASA:n (81 mg) yhdistelmää tavalliseen ASA-hoitoon (162 mg) sydäninfarktin sekundaaripreventiossa yli 5 000 potilaan satunnaistetussa aineistossa. Vajaan 3 vuoden seurannassa ei ryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa (17,3 % vs 17,6 %), uusissa sydäninfarkteissa (13,1 % vs 13,3 %) tai aivohalvauksissa (3,5 % vs 3,1 %). Yhdistelmähoito aiheutti vakavia verenvuotoja useammin (p < 0,001). Pieniannoksinen anti-tromboottinen yhdistelmähoito ei siis näytä tarjoavan mitään etuja tavalliseen, helposti toteutettavaan ASA-hoitoon nähden sydäninfarktipotilailla.

Juhani Airaksinen

Pienten astmaatikkojen steroidi-inhalaatiot vaikuttavat kasvuun?

Säännöllistä inhaloitavaa steroidia pidetään hyödyllisenä myös alle 3-vuotiaille astmaatikoille, ja näiden lääkkeiden käyttö lisääntyy juhlallisesti koko ajan. Steroidi on kuitenkin aina steroidia, ja sen vuoksi tanskalaiset pediatrikollegat päättivät tutkia kahden inhaloitavan steroidivalmisteen vaikutusta säären kasvuun lumelääkkeeseen verrattuna. Lapset olivat 1-3-vuotiaita ja kaikilla oli lievä astma.

Marjo Renko

Tupakointi tappaa skitsofreniapotilaita?

Suomalaiset tutkijat ensi kertaa selvittäneet edustavasta väestöotoksesta mielenterveyshäiriöisten henkilöiden kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa. Kokonaiskuolleisuus oli jostain mielenterveyshäiriöstä kärsineillä miehillä 1,6 ja naisilla 1,4 kertaa suurempaa kuin normaaliväestöllä. Suurentunut kuolleisuus koski niin luonnollisista syistä kuin itsemurhasta aiheutuneita kuolemia. Skitso-freniaa sairastavilla miehillä riskiluku oli 3,3 ja naisilla 2,3.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ataksiapotilaiden gluteenisensitiivisyys

Keliakiaan tiedetään liittyvän neurologisia oireita, joista tavallisimmat ovat ataksia ja polyneuropatia. Oireiden on arveltu johtuvan taudista itsestään eikä taudista johtuvista ravitsemuksellisista puutoksista. Ataksia saattaa ilmentyä myös gluteenisensitiivisyyden ainoana manifestaationa. Korkeita (> 25 U/ml) IgG- tai IgA-luokan gliadiinivasta-ainetasoja löytyi useilta ataksiapotilailta: sporadista ataksiaa sairastavista 7:ltä henkilöltä 26:sta (27 %) ja perinnöllistä ataksiaa sairastavista, joiden molekyylidiagnoosi oli tiedossa, 9:ltä henkilöltä 24:stä (37 %). Jälkimmäinen havainto on yllättävä, sillä se viittaa siihen, että gluteenisensitiivisyys vaikuttaa degeneratiiviseen prosessiin myös perinnöllisissä ataksioissa. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö gliadiinivasta-aineet tutkia aina ataksiapotilailta ja pitäisikö näiden potilaiden aloittaa gluteeniton ruokavalio.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Raskaudenaikainen rauta ja lapsen kehitys

Alabamassa mitattiin ferritiinipitoisuus 278 lapsen napaverinäytteestä ja tutkittiin näiden lasten älykkyyttä, motoriikkaa, kielellisiä taitoja, tarkkaavaisuutta ja ohjeiden noudattamista 5 vuoden iässä. Kun lapset jaettiin napaveren ferritiinipitoisuuden mukaan kvartiileihin, havaittiin kaikissa testeissä U-muotoinen vaste. Kaikki erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta keskimmäiset kvartiilit selviytyivät selvästi parhaiten ja heikosti menestyvien osuus oli matalimmassa selvästi, mutta myös ylimmässä kvartiilissa jonkin verran suurempi kuin keskimmäisissä. Riittävä raudansaanti sikiöaikana on siis oleellisen tärkeää, mutta liikakaan ei ole hyväksi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Ilmansaasteet pääsevät verenkiertoonkin

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo 2 tunnin altistuminen ilmansaasteille lisää sydäninfarktin vaaraa. Useat aiemmat epidemiologiset tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että ilman saastepitoisuuksien nopeatkin vaihtelut heijastuvat kuolleisuuteen ja sydänsairastavuuteen. Tämän epidemiologisen tiedon innoittamana terveet vapaaehtoiset pantiin hengittämään suurkaupunki-ilmaa vastaavaa hienojakoista (< 100 nm), isotooppimerkattua hiiltä sisältävää aerosolia 3-5 henkäystä. Hiilipartikkelien kohtaloa elimistössä seurattiin gammakameralla ja verinäyttein. Hiilipartikkelit siirtyivät verenkiertoon jo minuutin kuluttua altistuksesta, huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua, ja partikkelit pysyivät verenkierrossa ainakin tunnin. Havainto voi osaltaan selittää ilmansaasteiden välittömiä sydän- ja verenkiertovaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Unohtaako potilaasi lääkkeensä?

Potilaat eivät läheskään aina noudata lääkityksestä saamiaan ohjeita. Jopa muutaman päivän lääkkeiden laiminlyönti saattaa heikentää hoitotulosta. Prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten säännöllisesti serotoniin takaisinoton estolääkitystä (SSRI) käyttävät potilaat ottivat heille määrättyä lääkitystä. Kolmen kuukauden seuranta-aikana kolme neljästä (72,5 %) unohti ottaa lääkkeensä yhtenä ja runsas neljännes (29,0 %) kahtena tai useampana päivänä. Siis noin 30 % potilaista unohtaa ottaa SSRI-lääkitystä siinä määrin, että sillä voi olla haitallista vaikutusta heidän toipumiselleen. Tämä tuleekin pitää mielessä näiden lääkkeiden vaikutuksia arvioitaessa.

Raimo Kr Salokangas

Hyvä kunto tietää pitkää ikää

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet hyvän fyysisen suorituskyvyn ja runsaan liikunnan suotuisat vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatuun. Uutta perspektiiviä asiaan saatiin, kun kalifornialaiset tutkijat selvittivät yli 6 200 peräkkäisen rasituskokeeseen lähetetyn miehen (keski-ikä 59 vuotta) selviytymistä. Noin 2 500 miehen rasituskoe oli normaali eikä heillä ollut myöskään sydänsairauksiin sopivia oireita tai muita löydöksiä. Lopuilla tutkituista oli joko tiedossa oleva sydänsairaus tai rasituskokeessa todettiin sepelvaltimotautiin viittaava löydös.

Juhani Airaksinen

Narkolepsian kaltainen nukahtamishäiriö Parkinson-potilaalla

Italialainen tutkijaryhmä kuvaa unipolygrafiatutkimuksen perusteella narkolepsiaa muistuttavan nukahtamishäiriön Parkinsonin tautia sairastavalla naisella. Parkinsonin tauti oli potilaalla muuten tavanomainen, mutta levodopahoito oli aloitettu jo noin 40 vuoden iässä ja dyskinesiat olivat ilmaantuneet varhain. Dyskinesioiden takia levodopan annosta oli pienennetty tasolle 600 mg/vrk ja oheen oli aloitettu dopamiiniagonisti pergolidi, jonka annosta vähitellen suurennettiin tasolle 3 mg/vrk.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Astmatasapaino ja terveyspalvelujen käyttö

Amerikkalaiset selvittivät 5 272 astmaatikon aineistosta (analyysissä 4 795), miten yksinkertaisella astmatasapainon kyselymittarilla voi ennustaa terveyspalvelujen käyttöä. Mittari antoi tasapainopisteet 0-4, ja suurin arvo oli huonoin. Seuraavan vuoden terveyspalvelujen käyttö todettiin sitä suuremmaksi, mitä huonompi oli tasapainotulos. Akuuttikäyntien osuus ylimpiä lukemia saaneilla oli 3,5 kertaa suurempi kuin nollakerholla. Yllättäen indeksi piti kutinsa, vaikka tulos vakioitiin lääkityksen tai aiemman terveyspalvelujen käytön suhteen. Tulokset rohkaisevat tutkijoiden mukaan käyttämään astmatasapainon mittausta niin kliinisessä työssä kuin väestötason selvityksissäkin. Yhdysvalloissa suhtautuminen on kyllä erilaista kuin Suomessa. Täällä olemme tottuneet seuraamaan sekä vointia että PEF-arvoja...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bakteerit sietävät hirvittäviä paineita

Washingtonilainen tutkijaryhmä on osoittanut, että tavallinen Escherichia coli pysyy metabolisesti aktiivisena 68-1 680 megapascalin (MPa) paineessa. Tämä ylittää kymmenkertaisesti aiemmat arviot. Bakteerit kestävät lisäksi hengissä palauttamisen normaalipaineeseen (0,1 MPa). Valtavassa paineessa nesteisiin muodostuu jääkiteitä, joiden välitiloissa bakteerit piileksivät. Tällainen paineensieto takaa, että bakteerit voisivat elää 50 kilometrin syvyydellä maan sisällä ja 160 kilometriä paksun vesikerroksen alla. Marsin napajäätiköiden alla eläminen olisi bakteereille lastenleikkiä, ainakin paineensiedon suhteen.

Matti Viljanen

Kalan syönti ehkäisee ennenaikaista synnytystä ja sikiön kasvun hidastumista

Kalan rasvoja pidetään varsinkin verenkiertovaikutusten puolesta muita eläinrasvoja terveellisempinä. Hyvä istukan verenkierto ja pre-eklampsialta suojaava ominaisuus voivat selittää havainnot, jotka liittävät äidin raskaudenaikaisen kalansyönnin lapsen suureen syntymäpainoon ja pidentyneeseen raskauden kestoon. Näitä yhteyksiä on todettu mm. Fär-saarten väestössä. Niin ikään rannikolla sijaitsevan Aarhusin alueen noin 9 000 odottavalle äidille tehtiin jäsennelty kyselytutkimus, jossa selvitettiin viikoittaisen kalaravinnon yhteyttä raskauskomplikaatioihin.

Pertti Kirkinen

Biofilmin DNA on elävien bakteerien tuottamaa

Niin luonnollisilla kuin keinotekoisillakin pinnoilla kasvaessaan bakteerit tuottavat ympärilleen geelimäistä ainetta, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi auttaa bakteereita tarttumaan alustaansa ja tarjoaa niille suojan mikrobilääkkeiltä ja vasta-aineilta. Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että biofilmissä kasvaminen on bakteerikasvun luonnollisin muoto. Veressä ja muissa nesteissä irtonaisina vaeltelevat bakteerit ovat biofilmin suojasta irronneita huono-onnisia yksilöitä, joiden kohtalo on tulla makrofagien tuhoamiksi.

Matti Viljanen

Miten vanhempien alkoholismi vaikuttaa lasten alkoholinkäyttöön?

On yleisesti tiedossa, että alkoholismi on yleisempää alkoholistien lapsilla. Saksalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholin ongelmaton käyttö oli käytännössä yhtä yleistä alkoholistien ja ei-alkoholistien lapsilla. Sen sijaan terveyttä uhkaava alkoholin liikakäyttö ja diagnostiset kriteerit täyttävä alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus olivat selvästi yleisempiä alkoholistien lapsilla, ja heillä nämä häiriöt myös ilmenivät nuorempina (keskimäärin 14-17 vuoden iässä) kuin muilla lapsilla. Vanhempien alkoholismin vaikutus lasten alkoholihäiriöihin oli yhtäläistä pojilla ja tytöillä.

Raimo Kr Salokangas

Uusien epilepsialääkkeiden vaikutus keskushermoston välittäjäaineisiin

Gamma-aminovoihappo (GABA) on tärkein keskushermoston inhibitorinen välittäjäaine. GABA:n väheneminen saattaa johtaa epilepsiakohtauksiin, kun taas GABA:n lisäämisellä on antikonvulsanttivaikutusta. Kahden uuden epilepsialääkkeen, tiagabiinin ja vigabatriinin, vaikutus perustuu keskushermoston GABA:n pitoisuuden lisäämiseen, ja perinteisistä epilepsialääkkeistä GABA:n agonistista vaikutusta on fenobarbitaalilla ja bentsodiatsepiineilla. Kolmen muun uuden epilepsialääkkeen vaikutusmekanismi on tuntematon lukuun ottamatta lamotrigiiniä. Näiden lääkkeiden vaikutuksia keskushermoston GABA-pitoisuuksiin tutkittiin 17 terveellä aikuisella kerta-annoksen ja neljän viikon lääkityksen jälkeen magneettiresonanssispektroskopialla.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kannabis altistaa masennukselle eikä päinvastoin?

Kannabiksen käyttö ja depressio esiintyvät usein yhdessä, mutta niiden keskinäinen syy-yhteys on epäselvä. Ehkä masentuneet henkilöt pyrkivät hoitamaan mielialaansa kannabiksella tai ehkä kannabis aiheuttaa masennusta. Väestötutkimuksessa seurattiin kahta ryhmää, joista toisella ei ollut depression oireita ja toisella ei kannabiksen käyttöä. Lähtötilanteessa masennusoireettomat kannabisriippuvaiset kärsivät runsaan 10 vuoden kuluttua depressiosta 4 kertaa useammin kuin ne, jotka eivät kannabista käyttäneet. Sen sijaan lähtötilanteen masennus ei ennakoinut kannabiksen käyttöä seurannassa. Voidaankin päätellä, että kannabiksen käyttö voi johtaa depressioon pikemminkin kuin päinvastoin.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030