Pään vammat altistavat myös masennukselle

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin toisen maailmansodan aikana sairaalaan joutuneiden veteraanien masennustiloja suhteessa heidän sairauksiinsa (päävammat, muut haavoittumiset ja pneumonia). Veteraanit haastateltiin runsaat 50 vuotta sairaalahoidon jälkeen ja haastattelussa selvitettiin mm. elinaikaiset masennukset. Dementoituneet suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Raimo Kr Salokangas

Statiinihoidon keskeyttäminen vie ojasta allikkoon?

Statiinihoidon lääketieteelliset hyödyt valtimotautien ehkäisyssä ovat kiistattomat. Lähinnä pohdintaa on aiheuttanut se, kuinka pientä valtimotaudin vaaraa kannattaa elinikäiseksi suunnitellulla hoidolla ryhtyä pienentämään. Yleensä lääkärit ovat tehoon tyytyväisiä, jos yhden tautitapahtuman ehkäiseminen vaatii korkeintaan muutaman kymmenen potilaan muutaman vuoden lääkitystä. Potilaiden mielipiteet asiasta saattavat olla vaihtelevammat.

Juhani Airaksinen

Aivovaltimoaneurysman hoito: klipsaus vai koilaus?

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tavallinen syy on aivovaltimoaneurysman puhkeaminen. Endovaskulaarinen aneurysman sulkeminen, koilaus, on viime vuosina tullut varteenotettavaksi hoitomuodoksi aneurysman kaulan operatiivisen sulkemisen, klipsauksen, rinnalle. Näitä kahta hoitomuotoa vertailtiin 40 kaltaistetun SAV-potilaan tutkimuksessa, jossa hoitotulos arvioitiin laajalla kognitiivisella testisarjalla ja magneettikuvauksella vuoden kuluttua verenvuodosta. Potilaat kaltaistettiin lukinkalvonalaisen veren määrän, tulovaiheen kliinisen tilan, potilaan iän ja aneurysman lokalisaation suhteen.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet lisäävät äkillisen sydänkuoleman riskiä

Perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneilla ilmeni tutkimuksessa sydänkuolemia enemmän kuin henkilöillä, jotka eivät näitä lääkkeitä käyttäneet. Kohtalaisella psykoosilääkeannostuksella (>= 100 mg klooripromatsiinia) äkillisen sydänkuoleman vaara oli 2,39-kertainen ja pienellä annostuksella (< 100 mg klooripromatsiinia) 1,30-kertainen lääkettä käyttämättömiin verrattuna. Molemmissa lääkkeitä saaneissa ryhmissä, mutta varsinkin kohtalaisen annoksen saaneilla aiemmin todettu kardiovaskulaarinen sairaus lisäsi äkkikuoleman riskiä. Sydänkuoleman riski näyttää siis merkittävästi suurentuneen jo suhteellisen pieniä psykoosilääkeannoksia käytettäessä. Tämä tulisi pitää mielessä erityisesti määrättäessä psykoosilääkkeitä sydänverisuonisairauksia sairastaville potilaille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suomalaisilla idiopaattista pulmonaarifibroosia sairastavilla sama kantaisä?

Hodgson ym. selvittivät Suomen keuhkoklinikoista (n = 29) pulmonaarifibroosia sairastavien potilaiden määrän ja sairauden luonteen sukuanamneeseineen. Sairauden prevalenssiksi tuli 16-18/100 000 asukasta. Joukosta löytyi 17 perhettä, joissa oli 2-5 sairastunutta, joten näin määritellyn familiaalisen sairauden prevalenssiksi tuli 5,9/miljoona asukasta. Molempia muotoja esiintyi ryppäänomaisesti Itä-Suomessa. Kartoituksen perusteella päädyttiin siihen, että koko porukalla olisi yhteinen onneton kantaisä jossakin 20-25 sukupolven takana.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Gastroesofageaalisen refluksin aiheuttama yskä voidaan parantaa leikkauksella

Viime vuosina on gastroesofageaalisen refluksin osuus kroonisen yskän taustalla ollut jälleen lisääntyneen tutkimuksen kohteena. Amerikkalaiset tutkivat, voidaanko leikkauksella saada apua, kun lääkehoito ei auta. Aineistossa tosin oli vain 8 potilasta, mutta tulokset olivat mielenkiintoisia, koska operaatiolla saatiin apua kaikille. Sitä, milloin refluksi todella on yskän syynä, ei kuitenkaan ole yksinkertaista selvittää tavanomaisilla vastaanotoilla käytettävillä menetelmillä, vaan tarpeen ovat usein melko laajat selvittelyt ruokatorven pH-mittauksineen ja manometrioineen. Silti tämäkin mahdollisuus pitkään jatkuneen yskän taustalla on syytä muistaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uusi herpeslääke tulossa

Enemmistö ihmiskunnasta on jonkin herpesvirustyypin infektoimaa. Herpesviruksen DNA-polymeraasiin vaikuttavat nukleosidiestäjät, joista vanhin on asikloviiri, ovat toistaiseksi olleet ainoita tähän infektioon auttavia lääkkeitä. Niiden vaikutus on hitaanpuoleinen ja viitteitä resistenssistä on ilmennyt. Kaksi tutkijaryhmää raportoi toiseen mekanismiin perustuvasta hoitomahdollisuudesta, jossa vaikutetaan viruksen kromosomien replikaatiota säätelevien ei-nukleosidisten proteiinien toimintaan, erityisesti helikaasiprimaasientsyymin estoon. Useat aminotiatsolyylifenyyliä sisältävät yhdisteet näyttävät in vitro -malleissa ja eläinkokeissa hoitoteholtaan ylivoimaisilta nukleo-sidiestäjiin nähden ja muutenkin sopivilta myös ihmisille. Voinemme odottaa pian nopeita ja tehokkaita, mutta varmasti kalliita helikaasiprimaasin estäjiä erityisesti residivoivan ja asikloviirille resistenttiin herpekseen.

Pertti Kirkinen

Mäkikuismasta ei ole masennuslääkkeeksi

Mäkikuismalla on vankka maine luontaisena depressiolääkkeenä. Kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet varsin erilaisia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan mäkikuisma auttaa depressioon (ainakin lievään), toisten mukaan se ei ole lumelääkettä parempi.

Robert Paul

Alkoholismi heikentää kognitiivista toiminnanohjausta

Tutkimusten mukaan äskettäin raitistuneet alkoholistit selviytyvät monissa psykologisissa testeissä huonommin kuin vertailuhenkilöt. Pieneen alkoholistiryhmään kohdistuneessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin kyse oli puhtaasti otsalohkon toimintaan liittyvästä toiminnan ohjauksesta ja missä määriin muista kognitiivisista häiriöistä.

Raimo Kr Salokangas

Virukset ja allergeenit vaikeuttavat yhdessä astmaa

Britit selvittivät varsin tavanomaista, mutta näin siitepölyajan koettaessa ajankohtaista ongelmaa: vaikuttavatko virusinfektiot ja allergeenit yhdessä vielä enemmän astmaa pahentavasti, siis onko vaikutus synergistinen luonteeltaan? Tutkimuskohteena oli 60 iältään 17-50-vuotiasta henkilöä, jotka lähetettiin sairaalaan astman vaikeutumisen vuoksi. Kullekin valittiin kaksi kaltaistettua verrokkia samasta sairaalasta: toisaalta niistä poliklinikkapotilaista, joilla oli stabiili astma, ja toisaalta niistä, joilla oli sairaalahoito tarpeen muun kuin hengitystieinfektion takia.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö Parkinsonin taudissa

Uskomuslääkinnän hoitomuotojen käyttöä neurologisissa taudeissa on tutkittu varsin vähän huolimatta siitä, että kroonista, invalidisoivaa ja etenevää neurologista tautia sairastava potilas voi olla hyvinkin altis kokeilemaan näitä hoitoja. Yhdysvalloissa vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat varsin merkittävä terveysteollisuuden haaran; sen kokonaismyynti vuonna 1997 oli 27 miljardia dollaria. Amerikkalaistutkijat selvittivätkin Parkinson-potilaiden vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kalaöljy ei auta skitsofreniassa

Avointen tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoista (ethyl eicosapentaenoic acid, EPA), joita on runsaasti mm. kalaöljyssä, on apua skitsofrenian oireisiin. Teoriassa nämä rasvahapot voisivat vaikuttaa suotuisasti hermojen sopukalvon fosfolipidimetaboliaan, jonka on oletettu olevan häiriintynyt skitsofreniassa. Ensimmäisessä asiaa tutkineessa kaksoissokkokokeessa pitkäaikaispotilaiden neuroleptihoitoon lisättiin 3 mg EPA:aa vuorokaudessa tai lumetta. Odotusten vastaisesti potilaiden oireiden muutoksissa ei ollut eroa hoitoryhmien kesken. Näyttääkin siltä, että ainakaan pitkään sairastaneilla skitsofreniapotilailla kalaöljylisästä ei ole apua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yli puolivuotiaalle maitoallergikolle soijaa

Maitoallergian hoitoviidakkoon on saatu suomalaisvoimin lisää kunnollista evidenssiä. Eliminaatio-altistuskokeessa lehmänmaidolle allergisiksi todetut turkulaisvauvat (n = 170, iän keskiarvo noin 7 kk) satunnaistettiin saamaan joko soijamaitoa tai herapohjaista hydrolysoitua korviketta. Lapsia seurattiin 2-vuotiaiksi. Seurannan aikana soijalle allergisoitui 10 % ja hydrolysoidulle korvikkeelle 2 %, herkistymistä tapahtui yhtä lailla IgE-välitteisessä ja ei-IgE-välitteisessä maitoallergiassa, mutta merkitsevästi enemmän niillä, joilla maitoallergian diagnoosi oli tehty alle 6 kk:n iässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet laajenemassa

Valtaosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan niille harvoille potilailla, jotka onnistutaan elvyttämään kammiovärinästä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Vaikka nykyisin pystytään jo tunnistamaan useita potilasryhmiä, joissa on huomattavan suuri äkkikuoleman vaara, on yksittäisen potilaan äkkikuoleman vaaran tarkka arviointi nykyisillä menetelmillä usein mahdotonta, ja tämä on estänyt ehkäisevän rytmihäiriötahdistinhoidon käyttöä.

Juhani Airaksinen

Uni-valvehäiriöt Parkinsonin taudissa

Dopamiinin ei ole ajateltu olevan keskeinen välittäjäaine unen ja valveen säätelyssä, vaikka väsymys on tunnettu levodopan ja muiden Parkinsonin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutus. Uuden pohdinnan dopamiinin osuudesta vireystilan säätelyyn ovat herättäneet äskettäiset kliiniset havainnot äkillisistä nukahtamiskohtauksista Parkinson-potilailla, jotka ovat käyttäneet tiettyjä dopamiiniagonisteja.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen