Probiootit ehkäisevät antibioottiripulia

Probiootit ovat mikrobeja, joilla sanotaan olevan edullisia terveysvaikutuksia. Kohtuullista näyttöä on niiden tehosta lasten infektioripulin hoidossa ja vaihtelevia tuloksia turistiripulin ehkäisyssä. Tämä meta-analyysi löysi 9 satunnaistettua, kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta probioottien käytöstä antibioottiripulin ehkäisyssä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hengenahdistus parempi mittari keuhkoahtaumataudin ennusteelle kuin ilmatieahtauman aste

Kovasti tupakoivina japanilaiset ovat kiinnostuneita COPD:n ennusteesta. Viiden vuoden seurannassa he totesivat 183 potilaalla hengenahdistuksen asteen varsin hyväksi mittariksi sille, kuinka kuolleisuuden kävi. Potilaista menehtyi 73 %. American Thoracic Societyn suosituksen mukaisesti FEV1:n avulla sairauden asteen määrittämisen vaikutus ennusteeseen ei ollut merkitsevä (p = 0,08), mutta hengenahdistuksen aste korreloi selvästi 5-vuotisennusteeseen (p < 0,001). Tutkijat suosittelevatkin hengenahdistuksen tarkempaa arviointia. Käytännön työhön tämä antaisi myös lisäpontta: pitkäaikaispotilaan ventilaatiofunktioiden mittaaminen on turhauttavaa ja osin epätarkkaakin puuhaa ja oirearvionti lienee joskus helpompaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depression vaikeus ja kesto lisäävät kuolleisuutta

Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 55-85-vuotiaita depressiivisiä ja terveitä tutkittavia 3 vuoden ajan. Depressiosta toipuneilla kuolleisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin terveiden vertailuryhmässä. Sen sijaan kroonisesti depressiivisillä ja kroonisesti vaihdellen depressiivisillä (toistuvia depressiovaiheita) kuolleisuus oli noin kaksinkertainen ei-depressiivisiin verrattuna. Myös depression vaikeusaste lähtötilanteessa ja depressiivisten oireiden lisääntyminen seurannan aikana ennakoivat lisääntynyttä kuolleisuutta. Tutkijoiden mielestä depressiota tulisi hoitaa aktiivisesti, jolloin voidaan myös estää sen kuolemanvaaraa lisäävä pitkittyminen.

Raimo Kr Salokangas

Toistuvat masennukset heikentävät muistia

Neuropsykologisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivojen temporaalilohkon mediaalisiin rakenteisiin, ennen muuta hippokampukseen, painottuva muistijärjestelmä on depressiossa häiriintynyt. Häiriön tarkempaa luonnetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin välittömän muistin ja mieleen palauttamisen toimintoja masentuneilla, masennuksesta toipuneilla ja terveillä verrokeilla.

Raimo Kr Salokangas

Metformiini auttaa munasarjojen monirakkulataudissa

Polykystinen munasarjaoireyhtymä eli munasarjojen monirakkulatauti aiheuttaa ongelmia noin 6 %:lle fertiili-ikäisistä naisista. Tilanteeseen liittyy ovulaatiohäiriöitä, oligo- ja amenorreaa ja hyperandrogenismia. Uusin havainto monirakkulataudin patofysiologiasta on insuliiniresistenssin lisääntyminen ja taipumus aikuisiän diabetekseen. Niinpä näitä potilaita on viime vuosina ruvettu hoitamaan myös suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, useimmiten metformiinilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Rokkotaudit eivät suojaa allergioilta

Lapsena sairastettujen infektioiden on arveltu suojaavan myöhemmiltä allergioilta, ja tanskalaiset selvittivät, pitääkö tämä paikkansa mm. tavanomaisten rokkotautien ja sikotaudin suhteen. Mukana oli 889 raskaana olevaa naista, joiden ennen kouluikää sairastamista lastentaudeista oli saatavissa yksityiskohtaista tietoa. Atopian ilmenemistä tutkittiin serologisesti 11 tavanomaisella allergeenilla. Tuhkarokon sairastaminen ensimmäisenä elinvuotena olikin itse asiassa yhteydessä lisääntyneeseen atopian riskiin (OR 3,36), kun vertailukohteena olivat ne, jotka eivät olleet sairastaneet tätä tautia seitsemän vuoden ikään mennessä. Yhteyksiä atopian ja sikotaudin, vihurirokon tai vesirokon välillä ei todettu. Atopian riski kasvoi kahden ensimmäisen vuoden infektioiden määrän lisääntyessä, mikä sekin sotii viime vuosina esitettyjä hypoteeseja vastaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Masennuksen yhdistelmähoito tehokasta myös ikääntyneillä

Lääkehoito ja psykoterapia ovat tehokkaita masennuksen hoidossa, mutta ikäihmisten masennuksen hoidossa psykoterapiaa käytetään harvemmin. Masennuksesta toipumassa olleisiin, 60 vuotta täyttäneisiin kohdistuneessa tutkimuksessa verrattiin nortriptyliinin ja interpersonaalisen psykoterapian vaikutusta sosiaaliseen selviytymiseen vuoden seurannassa. Lääkehoitoa tai psykoterapiaa saaneiden sosiaalinen selviytyminen heikkeni seurannan aikana, kun taas molempia hoitoja saaneilla se parani. Masennuksen yhdistelmähoito auttaa siis ikääntyneilläkin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yskänlääkkeiden myynti paljastaa bioterrorismin?

Kaikista nykyteknologian keinoista huolimatta ilman ennakkovaroitusta tehdyn bioterrori-iskun havaitseminen tulee olemaan vaikeaa. Yskä ja nielun ärtyneisyys ovat yleisimpiä keuhkoihin levitetyn pernaruton ja muidenkin bioaseiden ensioireita. Amerikassa ollaankin kehittämässä automaattista järjestelmää, joka varoittaa heti, jos jossakin päin maata myydään normaalia enemmän yskänsiirappeja ja muita flunssalääkkeitä. Lisäksi seurataan hengitystieoireiden vuoksi hoitoon hakeutuvien määriä. Yksittäisiä tapauksia nämäkään keinot eivät paljasta ja vääriä hälytyksiä varmasti tulee. Bioterrorismin toteamisjärjestelmän yhtenä osana ne ovat paikallaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Henkeä uhkaava astma tavallisempi nuorilla ja ravintolaillan jälkeen

Yhdysvalloissa henkeä uhkaava astma on suurempi ongelma kuin meillä Suomessa. Tutkimuksessa verrattiin 45 hengenvaarallisen astmakohtauksen saaneen amerikkalaisen (ikä 5-50 v) ja niin ikään ensiavussa hoidettujen 197 verrokin sekä 303 väestöstä poimitun verrokin tietoja. Astman vuoksi ensiapuun joutuneet olivat yleensä saaneet astmadiagnoosin alle 5-vuotiaina, sairaus oli oireiston perusteella ollut vaikeampi ja lääkkeiden käyttö suurempaa (myös steroidien, yllättäen hengitettävienkin). Psyykkisen stressin osuuttakin heillä oli enemmän, kuten myös ruoka-allergioita ja ravintolaillan laukaisemia oireita (allergeenit, tupakansavu?). Aiemmat vaikeat tilanteet, kuten intubaatiot, ennustivat tulevia hankaluuksia. Tutkijat ja pääkirjoituksen laatijat painottavat riskitekijöiden tunnistamista ja hyvää hoidon suunnittelua.

Hannu Puolijoki

Joko kystoskopiasta voidaan vihdoinkin luopua virtsarakon syövän seurannassa?

Virtsarakon uroteelin karsinoomalla on suuri uusiutumistaipumus. Riittävän tiheät, yleensä 3-4 kuukauden välein tapahtuvat kontrollit ovat siksi tarpeen varsinkin invasiivisen, huonosti erilaistuneen tautimuodon havaitsemiseksi ja hoitamiseksi ajoissa, mutta myös korkeammalle erilaistuneen kasvaimen toteamiseksi ennen kuin se on ehtinyt kasvaa suureksi. Seuranta hoidetaan toistuvin kystoskopioin, jota potilaat pitävät useimmiten epämiellyttävänä. Niinpä kystoskopian syrjäyttämiseksi ja virtsan sytologisen tutkimuksen huonon osuvuuden vuoksi on kehitetty erilaisia kasvainmerkkiaineita.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Astmaneuvonnan taso Internetissä kehno

Amerikkalaisia kiinnosti, millaista on väestön netistä saaman astmainformaation taso. Haku suoritettiin Yahoon, HON:n, Alta Vistan ja Healthfinderin kautta sanoilla 'asthma, patient information'. Maksimissaan 50 osoitetta hakukonetta kohden tutkittiin. Vain 90/145 saaduista nettiosoitteista itse asiassa sisälsi astmaa koskevaa opetusmateriaalia. 28 800 bittiä sekunnissa siirtävällä modeemilla keskimääräinen sivuston avaaminen tapahtui 34 sekunnissa. Vain 9 kohdetta sisälsi opastusta useammalla kielellä. Puutteita oli materiaalin sisällössä ja laadussa, eikä innovatiivista teknologiaa juurikaan sovellettu. Tässä pohdittavaa niille, jotka suunnittelevat nettiin kotimaista potilasinformaatiota.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hallusinointi ei aina merkitse psykoosia

Hallusinaatioita pidetään yleisesti vaikean psykoosin tyyppioireina, mutta harha-aistimukset eivät ehkä sittenkään ole kovin harvinaisia eivätkä aina merkitse vakavaa psyykkistä häiriötä. Englantilaistutkimuksessa haastateltiin etniseen vähemmistöön kuuluvia ja valkoihoisia tutkittavia ja heiltä kysyttiin myös harhojen esiintymistä. Valkoihoisista 4 % raportoi hallusinaatioista, Karibian saarilta kotoisin olevista lähes 10 % mutta Etelä-Aasiasta tulleista vain runsaat 2 %. Hallusinaatioista raportoineista vain 25 %:lla täyttyivät jonkin psykoosin diagnostiset kriteerit. Hallusinaatioiden kokeminen ei siis läheskään aina merkitse psykoosia, joskin sitä voidaan pitää merkkinä alttiudesta psykoottiseen reagointiin. Toisaalta kulttuurierot näyttävät selittävän merkittävän osan harha-aistimusten kokemisesta.

Raimo Kr Salokangas

Mitä eri hoidoilla saavutettavat lisävuodet maksavat?

Preventiivisen lääketieteen kehityksen myötä ovat laskelmat eliniän tilastollisen pidentämisen kustannuksista yleistyneet. Tässä vastikään julkaistuja esimerkkejä lisäelinvuoden hinnoista euroina:

Juhani Airaksinen

Ensin työhön ja sitten vasta kuntoutus eikä päinvastoin

Työttömyys ja työkyvyttömyys ovat erittäin yleinen ja yhä paheneva ongelma skitsofreniaan ja muihin vakaviin psyykkisiin häiriöihin sairastuneilla. Viime aikoina on kuitenkin kehitetty menetelmiä, joilla psykoosiin sairastuneita voidaan tuloksellisesti työllistää.

Raimo Kr Salokangas

Geelimäisten käsihuuhteiden antiseptinen teho huono

Hyvä käsihygienia on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi tekijäksi torjuttaessa sairaalainfektioita. Jotta bakteerien siirtyminen potilaasta toiseen voitaisiin minimoida, hoitohenkilökunnan tulisi huuhdella kätensä antiseptisellä aineella kaikkien potilaskontaktein välillä. Kymmenet päivittäiset huuhtelut rasittavat käsien ihoa, eikä käyttömyöntyvyyden kannalta ole lainkaan samantekevää, millaisilla aineilla kädet huuhdellaan. Nykyisin huuhteluun käytetään propanolia tai etanolia sisältäviä nesteitä, joihin on lisätty jotain käsien kuivumista ehkäisevää ainetta.

Matti Viljanen

Akupunktiosta ei apua astmaan

Erilaisten paramedisiinisten konstien käyttö sairauksien hoidossa on yleistä varsinkin Yhdysvalloissa, jossa arvioiden mukaan peräti 42 % väestöstä harrastaa vaihtoehtoisia hoitoja ja käyttää tähän 27 miljardia dollaria vuodessa. Akupunktio on useiden sairauksien hoitokeinojen listoilla varsin suosittuna perinteisen lääketieteen ulkopuolisena keinona, mutta sen tehosta on ristiriitaisia havaintoja, vaikka sitä onkin sovellettu jo Kiinan keisari Huang Din ajoista (aina vuodesta 2000 eKr lähtien).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uni ja kuolleisuus

Potilaat valittavat usein joko nukkuvansa liian vähän tai liian paljon ja kysyvät, mikä on normaali tai terveellinen unen pituus. Erittäin laajasta kalifornialaisesta väestöotoksesta tutkittiin, miten yöunen pituus ennakoi kuolleisuutta kuuden vuoden seurannassa. Vähäisin kuolleisuus oli tutkittavilla, joiden yöunen pituus oli 7 tuntia (6,5-7,4 tuntia). Kahdeksan tuntia ja enemmän sekä kuusi tuntia ja vähemmän nukkuneilla kuolleisuus oli suurempi. Kuolleisuuden riski oli lisääntynyt yli 15 %, jos yöunen määrä ylitti 8,5 tuntia tai alitti 4,5 tuntia. Sen sijaan sillä, ilmoittivatko tutkittavat kärsivänsä unettomuudesta, ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, kun muut tekijät vakioitiin. Samalla voitiin kuitenkin toistaa havainto, että unilääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuolleisuuteen, vaikka unen kesto ja unettomuus oli kontrolloitu. Näyttääkin mahdolliselta, että unilääkkeiden käyttö, joka on yleisempää sekä paljon että vähän nukkuvilla, voi merkittävästi lisätä kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Naaraita ja koiraita samasta kantasolukloonista

Amerikkalais-saksalainen tutkijaryhmä on onnistunut muuttamaan koirashiiren sikiöstä peräisin olevan kantasolukloonin solut naarassoluiksi. Y-kromosomi tipahtaa osasta soluista pois itsekseen. Tämän jälkeen soluja risteyttämällä saadaan syntymään aito naarassolu, jossa on kaksi X-kromosomia. Kehitetty malli mahdollistaa mutanttieläinten entistä hallitumman tuottamisen. Kun aiemmin on osoitettu, että munasolu voidaan hedelmöittää somaattisen solun geenimateriaalilla, herää kysymys, mihin koiraita kohta tarvitaan. Kloonisotureiksiko?

Matti Viljanen

Sikiön kongenitaalinefroosin seulonta muuttumassa

Suomalainen kongenitaalinefroosin muoto (FKN) on tyypillinen ja paljon tutkittu tautiperintömme edustaja. Tämä autosomaalinen, resessiivisesti periytyvä tila johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Munuaisensiirto on ainoa hoito, jolla ennusteen voidaan toivoa paranevan. Sairauden aiheuttaa NPHS1-geenin mutaatio, josta seuraa glomeruluksen basaalimembraanin nefriiniproteiinin häiriö ja nefroottisen oireyhtymän taudinkuva.

Pertti Kirkinen

Kimeeran poissuljettu äitiys

Kolmen lapsen äiti joutui munuaisensiirtojonoon. Luovuttajaa etsittäessä tehtiin perheestäkin kudostyypitys. Joskus tällaisen operaation sivutuotteena todetaan isyyden poissuljenta, mutta tässä kävi toisin. Tulokset osoittivat, ettei äiti voi olla kahden lapsensa äiti.

Heikki Arvilommi