Lasten hätätilanteet ja niiden hoito

•Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia.

Pertti K. Suominen

Hikoilu ja karvoitus ennen murrosikää

•Aikuistyyppinen hienhaju, ihon ja hiusten rasvoittuminen sekä kainaloiden ja/tai genitaalialueen karvoitus alle 8-vuotiaalla tytöllä tai alle 9-vuotiaalla pojalla viittaa ennenaikaiseen adrenarkeen eli lisämunuaiskuoren steroidihormonien tuotannon aktivoitumiseen.

Marja-Terttu Saha

Oikaisu

Lääkärilehdessä 25–32/2017 julkaistussa artikkelissa MS-taudin hoito ja seuranta (s. 1641–5) taulukossa 1 todettiin virheellisesti, että daklitsumabi Zinbryta pistetään lihakseen kerran kuukaudessa. Oikea antotapa on pistos ihon alle kerran kuukaudessa. Virhe on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Masennuslääkkeiden hyödyt ja haitat depression hoidossa

•Masennuslääkkeitä on tutkittu sadoissa kliinisissä kokeissa. Niiden tehosta ja haitoista depression hoidossa käydään usein keskustelua julkisuudessa.

Erkki Isometsä

Lapsettomuushoitojen komplikaatiot

•Lapsettomuushoidot ovat nykyisin tavallisia ja yleensä varsin turvallisia.

Maria Tuominen, Aila Tiitinen

Tuberoosiskleroosi – suomalainen diagnoosi- ja seurantasuositus

•Tuberoosiskleroosia sairastavat potilaat tarvitsevat systemaattista, monen erikoisalan seurantaa läpi elämän.

Liisa Metsähonkala, Heikki Alapulli, Maria Arvio, Anita Hiippala, Ulla Hodgson, Arto Immonen, Kristiina Kananen, Marjo Karvonen, Janne Kataja, Reetta Kälviäinen, Jussi Leppävirta, Tuire Lähdesmäki, Harry Nisén, Minna Pöyhönen, Ritva Vanninen, Kristiina Vasara, Päivi Vieira

Lasten vaikean synnynnäisen immuunivajeen hoito kantasolusiirron avulla

Primaariset immuunivajeet ovat harvinaisia, yhden geenin aiheuttamia synnynnäisiä sairauksia. Ne altistavat vaikeille infektioille, tulehduksellisille sairauksille, elinvaurioille ja kasvaimille.

Samppa Ryhänen, Pasi Huttunen, Kaarina Heiskanen, Mikko Seppänen, Leena Kainulainen, Terhi Tapiainen, Tarja Heiskanen-Kosma, Merja Helminen, Kim Vettenranta, Mervi Taskinen

Nuorison päihteidenkäytön trendit 2000-luvulla

Suomalaisnuorten tupakkakokeilut ja säännöllinen tupakointi ovat vähentyneet, mutta poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt.

Henna Haravuori, Kirsimarja Raitasalo

Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä?

Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, jos hänelle työssään herää epäily lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä.

Eeva Nikkola, Julia Korkman

Oikaisu

Lääkärilehdessä 25–32/2017 julkaistussa artikkelissa MS-taudin hoito ja seuranta (s. 1641–5) taulukossa 1 todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaatti Copaxone pistetään lihakseen. Oikea antotapa on ihon alle. Lisäksi kappaleessa Raskaus ja imetys (s. 1644–5) todettiin virheellisesti, että glatirameeriasetaattihoitoja voi käyttää, kunnes raskaustesti on positiivinen. Glatirameeriasetaatti ei kuitenkaan ole enää (4/2017 lähtien) millään annosvahvuudella vasta-aiheinen raskauden aikana. Virheet on korjattu artikkelin sähköisiin versioihin.

Melatoniinin käyttö lapsilla ja nuorilla

Melatoniinin käyttö on viime aikoina yleistynyt lasten ja nuorten vuorokausirytmin häiriöiden ja unettomuuden hoidossa.

Outi Saarenpää-Heikkilä, Anna Sofia Urrila, E. Juulia Paavonen

Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa?

•Myyräkuumetta kannattaa epäillä, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan ­trombosytopenia, hematuria ja proteinuria sekä suurentunut CRP-pitoisuus.

Satu Mäkelä

MS-taudin hoito ja seuranta

MS-tautiin on saatu uusia, teholtaan ja vaikutusmekanismeiltaan hyvin erilaisia taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä. Hoitoa voidaan nyt suunnitella yhä yksilöllisemmin.

Marja Niiranen, Anne Remes

Erektiohäiriöitä kannattaa hoitaa

•Erektiohäiriöt yleistyvät 40. ikävuoden jälkeen. Suomessa on arvioitu olevan noin 200 000 keskivaikeasta tai vaikeasta ja 300 000 lievästä erektiohäiriöstä kärsivää miestä.

Martti Ala-Opas

Melanooman riskitekijät

•Melanooma on nopeimmin yleistyvä ihosyöpä länsimaissa.

Hanna Siiskonen, Ilkka Harvima

Järkevä suojautuminen auringolta

Ultraviolettisäteily on nopeasti yleistyvien ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voimme itse vaikuttaa. Ihosyöpäriskiä voi pienentää ja samalla vähentää ihon ennenaikaista vanhenemista välttämällä liiallista UV-altistusta ja suojautumalla auringolta. Yksilöllinen riski riippuu ihonväristä ja muista alttiustekijöistä. Aurinkovoiteet ovat oikein käytettyinä tehokkaita. Tarkimmin on suojattava riskiryhmät ja lapset. Valistus tulisi aloittaa jo lastenneuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa. D-vitamiinin riittävä saanti on varmistettava.

Tapio Rantanen

Tuberkuloosin haasteet muuttuvat

Lääkärilehdessä (23/2017) julkaistun katsausartikkelin mukaan sairastuneiden keski-ikä laskee.

Iiris Rajalahti, Petri Ruutu, Mikko Virtanen, Eeva Salo, Asko Järvinen, Tuula Vasankari, Hanna Soini

HIV ja endokriiniset ongelmat

HIV-potilaiden endokriinisten ongelmien kirjo on vaihtunut taudin muututtua kuolemaan johtavasta ­immuunivajeesta krooniseksi sairaudeksi.

Jussi Sutinen, Niina Matikainen

Lapsuusiän syövästä selviytyneet tarvitsevat elinikäistä sydänseurantaa

Lapsuusiän syövästä selviytyneiden tavallisimmat kuolemansyyt ovat toinen syöpä ja sydän- ja ­verisuonisairaudet.

Liisa Järvelä, Kaisa Ylänen

Aikuisten epilepsian lääkehoidon valinnat

Yksittäisen epileptisen kohtauksen saa 10 % väestöstä, mutta 60 % yhden kohtauksen saaneista ei koskaan sairastu epilepsiaan.

Jussi Mäkinen, Jukka Peltola, Sirpa Rainesalo