Korkealla sijaitsevan selkäydinvamman tehohoito

Suomessa sattuu vuosittain noin viisikymmentä selkäydinvaurioon johtavaa kaularankavammaa. Vaikeasti loukkaantuneen tai tajuttoman onnettomuuden uhrin niska tulee tukea kuljetuksen aikana. Korkealla sijaitsevan selkäydinvamman neurologinen taso määritellään motoriikan ja tuntoaistimuksen perusteella. Neurofysiologiset muutokset jakaantuvat kolmeen osaan: hengityslihasten toiminnan häiriöön, raajojen motorisen ja sensorisen toiminnan häiriöön sekä autonomisen hermoston muutoksiin. Autonomisen hermoston lamaantumisesta seuraavat bradykardia, hypotermia ja psyykkinen sekavuus. Verenkierron labiilius johtuu T1-L2-alueen sympaattisen hermotuksen puutteesta. Nykyisin lähes kaikki merkittävät kaularankamurtumat hoidetaan varhaisvaiheessa operatiivisesti. Myös suuriannoksinen metyyliprednisolonihoito on parantanut hoitotuloksia. Hoito pitää kuitenkin aloittaa kahdeksan tunnin kuluessa vamman synnystä.

Aarne Kivioja

Kudosten hapensaannin turvaaminen sydämen vajaatoiminnan ja sydänlihasiskemian hoidossa

Sydämen vajaatoiminnassa ja sydänlihasiskemiassa on kyse kudosten hapensaannin häiriöstä, hapen tarjonnan ja kulutuksen välisestä epäsuhdasta. Sydämen vajaatoiminnassa kudosten hapensaannin häiriö kohdistuu koko elimistöön, ja sydänlihasiskemiassa häiriintyy ensisijaisesti sydämen hapensaanti. Hapetushäiriön korjaaminen, hapen tarjonnan lisääminen ja ylimääräisen hapenkulutuksen rajoittaminen ovat näiden sairaustilojen hoidon kulmakivi.

Juha Hartikainen, Mikko Katila, Esko Ruokonen, Jukka Takala

Oikean kammion vajaatoiminta

Sydämen oikean kammion vajaatoiminta voi johtua monista syistä. Yleisimmin se liittyy sydämen vasemman puolen tai keuhkojen sairauteen. Oikean kammion vajaatoiminta ja sen syyt saattavat aiheuttaa erilaisia oireita ja löydöksiä, ja niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa varsinkin, jos sydän on muuten hyvässä kunnossa. Asianmukainen diagnoosi on kuitenkin hyvän hoidon edellytys.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Kudosten hapensaanti vasoaktiivisten lääkkeiden käytön perusteena

Tavallisimmat tehohoidossa käytettävät vasoaktiiviset lääkkeet ovat sydämen pumppausvoimaa lisäävät ja verenpainetta nostavat sympatomimeettiset amiinit: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, dobutamiini ja dopaeksamiini. Toinen vasoaktiivisten lääkkeiden ryhmä ovat verisuonia laajentavat lääkkeet, joista yleisimmin tehohoidossa käytetään nitroprussidia ja nitroglyseriiniä. Vasoaktiivisten lääkkeiden tarve ei vastoin perinteistä käsitystä ole suinkaan toivottoman tilanteen merkki. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisesti sairaiden potilaiden ennustetta kyetään merkittävästi parantamaan sydämen minuuttivirtausta lisäävällä inotrooppisella lääkityksellä. Tämä on todettu laajan kirurgian yhteydessä, septisessä sokissa, traumapotilailla sekä heterogeenisella ryhmällä kriittisesti sairaita potilaita. Parantuneen ennusteen katsotaan johtuvan siitä, että vasoaktiivinen hoito lisää koko elimistölle tarjolla olevan hapen määrää ja estää elinten toiminnalle haitallisen hapenpuutteen kehittymisen.

Esko Ruokonen, Juha Hartikainen, Jukka Takala

Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät

Ihmisen papilloomavirusta (HPV) tunnetaan nykyään yli 70 tyyppiä. Genitaalialueen kasvaimista löytyy lähinnä HPV16- ja HPV18-tyyppejä. Eri tyyppien vertailussa on saatu selville ominaisuuksia, joilla virus aiheuttaa pahanlaatuisen transformaation. Immunisoitumisen kasvainviruksia vastaan on osoitettu suojaavan syövältä. Olisiko siis mahdollista kehittää rokote kohdunkaulan syöpää ja muita papilloomaviruksen aiheuttamiksi epäiltyjä syöpätauteja vastaan?

Matti Lehtinen, Pirkko Heino, Tuula Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala

Äkillinen hengenahdistus - haaste kliinikolle

Hengenahdistuskohtausta hoidettaessa on tärkeää tunnistaa oireen syy ja taustalla oleva sairaus, koska oikein suunnatuilla välittömillä toimenpiteillä voidaan usein vaikuttaa ratkaisevasti potilaan ennusteeseen. Hengenahdistuksen ja rintakivun samankaltaisuus sekä näitä oireita aiheuttavien syiden limittäisyys tulee myös tiedostaa. Tavallisimmat akuutin hengenahdistuksen aiheet ovat hengitysteihin joutuneen vierasesineen lisäksi astma, keuhkoödeema, keuhkoembolia, hyperventilaatio ja ilmarinta. Myös pitkään lievänä jatkunut dyspnea voi pahentua äkillisesti jonkin lisätekijän vaikutuksesta, joten sitäkin aiheuttavat sairaudet on näissä tilanteissa tarpeen tuntea.

Matti Rekiaro, Hannu Puolijoki

Thoraxkuvaus tänään

Thoraxkuvaus, kuten radiologia yleensäkin, on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Perinteiset filmipohjaiset menetelmät ovat uudistuneet, ja monissa paikoissa Suomessakin on jo otettu käyttöön uusi digitaalitekniikka. Kummankin tekniikan kehittely jatkuu edelleen. Onkin hankalaa arvioida, minkälainen laitteisto olisi tänään viisainta hankkia.

Ilkka Suramo

Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina

Seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat tavallisia masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia. Niiden esiintymisestä ei ole tarkkoja tutkimuksia, mutta ne ovat ilmeisesti paljon yleisempiä kuin tähän asti on arveltu. Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen vaikuttaa huomattavasti hoitomyöntyvyyteen ja elämänlaatuun. Näiden sivuvaikutusten tunnistaminen ja niistä keskusteleminen mahdollistaa kuitenkin usein tuloksellisen hoidon jatkumisen.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Stressisairaus ja elämyksellinen vamma

Kovat rasitukset, järkytykset ja huomattavat elämänmuutokset voivat aiheuttaa varsin vaikeita stressi- ja sopeutumishäiriöitä. Stressisairaudet aiheuttavat paljon psykosomaattista oireilua, erilaisia sopeutumisongelmia ja saattavat lisätä kuolleisuutta; niillä on esimerkiksi suora yhteys iskeemisen sydänsairauden riskiin. Vaikeita stressihäiriöitä voi esiintyä onnettomuuksien ja väkivallan uhreilla, pakolaisilla ja sotaveteraaneilla. Emotionaaliset rasitukset ovat yleisiä ja usein ne vaikeuttavat tai sävyttävät muiden sairauksien oireita. Koska helpottavia hoitokeinoja on, pitäisi yleislääkärin ja sisätautilääkärinkin osata käsitellä näitä tiloja.

Matti Viukari

EKG terveillä lapsilla ja synnynnäisissä sydänvioissa

Terveen lapsen sydänsähkökäyrä on selvästi erilainen kuin aikuisen ja se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vastasyntyneellä kammioiden lihasseinämät ovat samanpaksuiset. Syntymän jälkeen keuhkokierron vastus ja oikean kammion paine pienenevät. Kasvun myötä seinämäpaksuus lisääntyy pääosin vasemmalla puolella. Vuosien kuluessa rintakehän muoto ja sydämen asento muuttuvat. Fysiologiset ja synnynnäisiin sydänvikoihin kuuluvat hemodynaamiset muutokset heijastuvat EKG:ssa. Sydänvikaa epäiltäessä oikeaan tulkintaan pääsemiseksi täytyy tuntea verenkierron fysiologia ja sen muutokset.

Tero Tikanoja, Erkki Pesonen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Kroonisen haimatulehduksen diagnosointi ei tuota vaikeuksia, kun potilas on alkoholisti, jolla on selvät oireet haiman vajaatoiminnasta ja kuvantamismenetelmillä todettavissa tautiin sopivia muutoksia. Lievissä tapauksissa diagnoosiin ei kuitenkaan päästä millään yksinkertaisella kuvantamismenetelmällä tai laboratoriotutkimuksella. Kroonisen haimatulehduksen lääkehoito on yksilöllistä, ja se tähtää kivun ja ruoansulatushäiriön hoitoon.

Pekka Collin

Lasten päiväväsymys

Lasten päiväväsymys on yleinen oire, jonka syyt ovat moninaiset. Ongelma voi olla seuraus väsyttävistä ja epäsäännöllisistä elämäntavoista tai kyseessä voi olla univalverytmin häiriö. Obstruktiivinen uniapnea ja narkolepsia voivat ilmetä päiväväsymyksenä. Psyykkiset ongelmat ovat tärkeä unen laatua huonontava ja päiväväsymystä aiheuttava syy. Päiväväsymystä voivat aiheuttaa myös monet keskushermoston tautitilat. Lisäksi on muistettava lukuisat yleissairaudet, jotka yleisvointia heikentäessään aiheuttavat väsymystä.

Outi Saarenpää-Heikkilä, Matti Koivikko

Itsemurhakriisin arviointi ja hoito

Jokainen lääkäri voi joutua auttamaan itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Tärkeää on rauhoittaa tilanne nopeasti ja arvioida, missä kriisihoito voi turvallisesti tapahtua. Onnistuneen kriisihoidon jälkeen potilas pystyy käyttämään aiempaa rakentavampia selviytymiskeinoja kohdatessaan uusia vastoinkäymisiä. Hän myös huomaa ajoissa, jos omat keinot eivät riitä, ja osaa hakea apua.

Riitta Alaja, Teija Honkonen

Uusia tutkimusmenetelmiä: Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia

Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia on erikoistutkimus, jota voidaan tarvita valikoidulle potilasryhmälle. Menetelmän parhaita puolia on erinomainen näkyvyys vasempaan kammioon, ja siitä seuraava seinämäliikehäiriöiden nopea havaitseminen.

Matti Luotolahti, Markku Saraste, Jaakko Hartiala

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Musculus quadratus lumborumin spasmi ja triggerkivut - alaselkäkipujen jokeri

Lihasperäisten ristiselkäkipujen (lumbago eli noidannuoli) syynä on erittäin usein quadratus lumborum -lihaksen spasmi, joka triggermekanismien kautta aiheuttaa säteilykipuja alaselkään. Tätä on pidetty yhtenä lumbagon tärkeimmistä mekanismeista, joten selkäpotilaita hoitavien lääkäreiden sekä fysioterapeuttien on hyvä olla siitä selvillä.

Kyösti Latvala, Esa Halonen