Antiestrogeeni vai estrogeeni luukadon torjuntaan?

Havainnot rintasyövän liitännäishoitona käytettävien antiestrogeenien luustoa suojaavasta vaikutuksesta ovat tuoneet uuden vaihtoehdon postmenopausaalisen osteoporoosin ehkäisyyn. Ensimmäinen uuden polven selektiivinen estrogeenireseptorin muuntelija, raloksifeeni, on Suomessakin markkinoilla. Luustovaikutustensa suhteen se on samanarvoinen kuin estrogeeni, ja lääkevalinnan ratkaisevatkin muut kuin luustoon kohdistuvat vaikutukset ja potilaan kokonaistilanne.

Matti J. Välimäki

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon toteutuminen Suomessa ja muualla Euroopassa

Vuonna 1996 Suomessa tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia suhteessa väkilukuun eniten koko Euroopassa, kun taas varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrä oli vähäinen. Suhteessa eniten näitä toimenpiteitä tehtiin Vaasan keskussairaalassa. Ohitusleikkauksia tehtiin Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloissa enemmän kuin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Suomessa pallolaajennuksia tehdään vain vähän yli puolet ohitusleikkausten määrästä, kun muualla Euroopassa määrä on yli puolitoistakertainen. Ohitusleik- kausten määrää tuskin tarvitsee enää lisätä, pallolaajennuksia ja varjoainekuvauksia kylläkin.

Juha Mustonen, Matti Romo, Juhani Airaksinen, Markku S. Nieminen, Kari Niemelä

Kriittisten laboratoriotulosten hälytysrajat ja ilmaantuvuus

Laboratoriotuloksista, jotka ovat todennäköisesti liittyneet hengenvaaralliseen tilaan, on soitettu hoitavalle lääkärille heti vastauksen varmistuttua. Ilmoituskäytäntö on kuitenkin usein ollut vaihtelevaa ja kirjaamatonta. Hälytysrajoista ei ole laadittu kansallisia suosituksia, vaan jokainen laboratorio on toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla. Laatujärjestelmiä valvovat viranomaiset vaativat kliinisiltä laboratorioilta dokumentoitua kriittisten laboratoriotulosten ilmoituskäytäntöä. Lisääntyneet laboratorioiden yhteydenotot eivät välttämättä aina paranna potilaiden selviytymistä.

Simo Pohjavaara, Timo Kouri, Erkki Seppälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2000

Jokasyksyinen influenssarokotuskampanja järjestetään loka-marraskuussa. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja toimittaa syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomia rokotteita ilman tilausta. Rokotteen kaksi A-viruskantaa on vaihdettu. Rokotuksen kohderyhmät on määritelty samalla tavoin kuin kolmena edellisenä vuonna. Kohderyhmien tavoittamiseksi rokotuksista tulisi tiedottaa paikallisesti.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Onko neuroottisten pelkojen hoito tuloksellista?

Kliinisesti merkittävän sosiaalisten tilanteiden pelon elinaikainen esiintyvyys on noin 3 %, ja määräkohteinen pelko on yhtä yleinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelon tehokkaimmat hoitomuodot ovat altistusterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia sekä lääkehoito, ja kustakin hoitomuodosta hyötyy merkittävästi yli puolet potilaista. Nykyinen käypä hoito on psykoterapia yhdistettynä joko paroksetiiniin tai moklobemidiin. Määräkohteisten pelkojen ainoa tehokkaaksi osoitettu hoitomuoto on altistaminen eri muodoissaan. Altistamisessa voidaan käyttää apuna virtuaalitodellisuutta, ja siitä näyttää hyötyvän valtaosa potilaista.

Tero Taiminen

Säärimurtumien nykyhoito

Suurin osa säärimurtumapotilaista on nuoria miehiä. Potilaat ovat yleensä hyväkuntoisia ja haluavat päästä nopeasti viettämään normaalia elämää. Hoitolinja riippuu murtuman vaikeusasteesta. Leikkauksella päästään nopeammin hyvään lopputulokseen kuin perinteisellä kipsauksella. Nykyään leikkaushoito perustuu pitkälti ydinnaulaukseen. Vaikeissa avomurtumissa voidaan käyttää ulkoista kiinnitystä, joka helpottaa pehmytkudosten hoitoa.

Mikko Manninen, Eero Hirvensalo, Erkki Tukiainen, Ole Böstman

Nuoren toistuva alaselkäkipu Lannerangan varhainen välilevyrappeuma voi olla syy

Nuoren pitkittyvään ja varsinkin etenevään selkäkipuun tulee suhtautua vakavasti. Jos etenevä kipu painottuu erityisesti yöaikaan, voi se aiheutua kasvaimesta tai tulehduksesta. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia kivun syitä avohoitolääkärin vastaanotolla. Jos alaselkään paikantuva kipu pahenee lannerangan alimpien välilevyjen kuormituksessa (nostelu, kumartelu, raju liikunta ym), voi välilevyn pullistuma olla kivun aiheuttaja.

Jouko J. Salminen

Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö

Nuoruusikäisten vakava masennustila on yleinen psykiatrinen häiriö: epidemiologisissa tutkimuksissa esiintyvyys tutkimushetkellä on ollut 3-5 %, yhden vuoden esiintyvyys 8-10 % ja elämänaikainen esiintyvyys noin 15 %. Muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti on tavallisempaa kuin masennustilan esiintyminen yksinään. Noin puolet vakavasti masentuneista nuorista on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon ja noin kolmanneksella on ollut psykiatrinen hoitokontakti. Nuorten hoitoon hakeutumisessa vanhemmilla ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä osuus, mutta oireiden tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi voi olla vaikeaa.

Linnea Haarasilta, Terhi Aalto-Setälä, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa on tähänastisten kokemusten mukaan käyttökelpoinen ja turvallinen toimenpide, jonka vaikuttavuus vajaatoiminnan aiheuttamiin kliinisiin oireisiin näyttää kiistattomalta. Merkittävin etu aikaisempiin avoleikkauksiin nähden on, ettei avoin laajakaan säärihaava ole toimenpiteen esteenä. Lisäksi kosmeettinen tulos on parempi, potilaan toipuminen leikkauksen jälkeen nopeampaa ja mobilisaatio helpompaa. Tarvittaessa toimenpiteeseen voidaan liittää säärihaavan revisio, ihonsiirrot ja primaarisuonikohjuleikkaus.

Janne J. Jokinen, Voitto Aittola

Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito

Krooninen myelooinen leukemia on harvinainen verisyöpä, jota tulisi epäillä aina, kun hyväkuntoisella henkilöllä todetaan suuri valkosolumäärä ja granulosyyttien esiasteita tai suurentunut perna. Vaikka tauti on aluksi kevyellä hoidolla helposti hallittavissa, se väistämättä johtaa muutaman vuoden sisällä kuolemaan, ellei taudinkulkuun puututa tehokkaalla hoidolla riittävän ajoissa. Tällaisia hoitoja ovat allogeeninen kantasolusiirto, jolla voi parantua taudista pysyvästi ja interferonihoito, joka pidentää elinaikaa. Taudin molekulaarisen taustan selvittäminen on johtamassa myös uusiin lupaaviin hoitomuotoihin.

Pirjo Koistinen

Perheväkivallan uhrin kohtaaminen lääkärin työssä

Perheväkivalta on pysynyt näkymättömissä viime vuosiin saakka. Suomessa lääkärit arvioivat tapaavansa perheväkivallan uhreja keskimäärin yhden kuukaudessa. Aikuisväestön naisista kolme kymmenestä on aikuisiällään kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja edellisen vuoden aikana 17 %:lla heistä on ollut väkivaltakokemuksia lähisuhteessaan.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Ihokoepala - milloin, mistä ja miten

Useimmissa ihotaudeissa varma diagnoosi edellyttää ihottuman histopatologista tutkimusta. Koepala otetaan yleensä keskeltä hyvin kehittynyttä ihomuutosta atraumaattisesti palaa vahingoittamatta. Immunologisissa ihotaudeissa tarvitaan myös immunofluoresenssitutkimus, joka tehdään jääleikkeestä. Hyvä lähete on ensiarvoisen tärkeä, sillä kliiniset tiedot vaikuttavat patologin arvioon. Koepala olisi hyvä lähettää ihotauteihin perehtyneen patologin tutkittavaksi.

Arja-Leena Kariniemi

Lasten masennusoireinen käytöshäiriö

Lapsi viestii käyttäytymisellään pahaa oloaan. Masennusoireisen käytöshäiriön muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, mutta myös perheen sisäisillä vuorovaikutussuhteilla sekä ympäristöllä on merkityksensä. Käytöshäiriöinen lapsi koetaan usein pahana ja tottelemattomana. Murrosiässä häiriö voi johtaa epäsosiaalisuuteen, lisääntyneeseen alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä suurentuneeseen itsemurhariskiin. Masennusoireisen käytöshäiriön hoito on vaikeaa ja vaatii useiden tahojen yhteisiä ponnisteluja, mutta pitkällä aikavälillä hoito koituu sekä yksilön että yhteiskunnan hyödyksi.

Tarja Ukura, Hanna Ebeling, Sirkka-Liisa Linna

Koksibit - uusi lääkeaineryhmä kliinikon käyttöön

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat suolistohaitat on maailman vakavin lääkkeiden käyttöön liittyvä haittavaikutus, ja uusia turvallisempia lääkemolekyylejä on kehitetty aktiivisesti. Uuden lääkeaineryhmän, koksibien, vaikutus perustuu tulehduksen indusoiman ja kivun patogeneesissä tärkeän syklo-oksigenaasi- isoentsyymi 2:n selektiiviseen estoon. Koksibeista ja vastaavista yhdisteistä odotetaan merkittävää edistysaskelta tulehduskipulääkkeiden vakavien haittavaikutusten eliminoimisessa. Tähänastiset tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

Olavi Airaksinen, Pekka Hannonen, Olavi Pelkonen

Milloin lähetän refluksipotilaan kirurgille ja miten hoidan mahdolliset jälkivaivat?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka kestää koko eliniän. Tauti voi ilmetä ruokatorvitulehduksen, ruokatorven kurouman, Barrettin ruokatorven tai kroonisten hengitystieoireiden muodossa. Lieväoireisia potilaita voidaan hoitaa pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkitykseen tai kirurgiseen hoitoon. Leikkaushoidosta on apua 80-90 %:lle potilaista. Leikkauksen jälkioireet, kuten nielemishäiriö ja ilmavaivat, häviävät yleensä viimeistään puoli vuotta leikkauksen jälkeen.

Jari Ovaska

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien kiinnitysmateriaalit Osa 2

Perinteisesti lonkkatekonivelien osat on kiinnitetty ympäröivään luuhun luusementin avulla. Sementin käytön eduksi onkin laskettava pitkä käyttökokemus, lisäksi viime vuosina sementointitekniikat ovat kehittyneet huimasti. Vuosien saatossa sementistä irtoavien murusten on kuitenkin todettu aiheuttavan proteesien irtoamista osteolyysiin johtavan vierasesinereaktion takia.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jari Salo, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Muistihäiriö- ja dementia-potilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

Muistihäiriöitä ja dementoivia sairauksia hoidetaan ja tutkitaan niiden suuren määrän takia kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta samoin kuin hoidon ja kuntoutuksen seurantaa. Seuraavassa esitetään perustelut standardoitujen arviointimenetelmien käytöstä muistihäiriö- ja dementiapotilaita tutkittaessa ja hoidettaessa, esitetään lyhyt katsaus käytettävissä oleviin menetelmiin ja asteikkoihin ja lopuksi esitetään asiantuntijatyöryhmän suositus Suomessa käytettäviksi asteikoiksi.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Ortopediassa käytettäville biomateriaaleille asetettavat vaatimukset

Biomateriaalin käytettävyyttä arvioitaessa on aina otettava huomioon sen käyttökohde ja potilaan sairauteen liittyvät riskit. Suurikin riski voidaan ottaa hoidettaessa vaikeita ja henkeä uhkaavia tiloja. Tuotteiden arviointiin kuuluu aina riskianalyysi, jolla punnitaan materiaalin hyödyt ja mahdolliset haitat.

Pertti Törmälä, Seppo Santavirta, Pentti Rokkanen, Mauno Könönen, Jorma Kivilahti, Asko Anttila, Reijo Lappalainen, Riitta-Mari Tulamo, Juha Nevalainen, Yrjö T. Konttinen (Suomen Akatemian Nimeämä Huippuryhmä, Tissue Engineering And Medical, Dental And Veterinary Biomaterials)

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien materiaalit Osa 1

Lonkkatekoniveliä asennetaan maailmassa vuosittain noin 800 000 potilaaseen. Tekonivelen tarkoituksena on lieventää kipua ja palauttaa nivelen normaali rakenne ja toiminta. Leikkaustekniikan, proteesien muotoilun ja käytettävien materiaalien kehittymisen myötä tekonivelten toiminta ja ennuste ovat parantuneet. Pitkäaikaisessa käytössä korostuu osissa käytettävien biomateriaalien merkitys.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jan Lassus, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdistaminen ja vaikuttavuus

Väestöpohjaisen seulonnan vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus vähentyivät nopeasti, mutta 1990-luvun lamavuosien jälkeen ilmaantuvuus on taas suurentunut. Seulonnan tarve näyttää siis lisääntyneen. Seulonnan vaikuttavuutta voitaisiin entisestään tehostaa lisäämällä peittävyyttä ja osallistumisaktiivisuutta, erityisesti nuorissa kohdeikäryhmissä. Kunnissa samoin kuin sytologian laboratorioissa tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita ja laadunvalvontaa. Tulevaisuuden kannalta tär-keää on selvittää, voidaanko syöpälukuja pienentää uusilla seulontamenetelmillä.

Ahti Anttila