Elämän lopunajan hoito aviopuolison näkökulmasta

Kirjoitus pohjaa terveyskeskuksen vuodeosastolla käytyyn palautekeskusteluun, jossa kaksi hiljattain leskeytynyttä henkilöä kertoi kokemuksiaan kuolleen puolisonsa hoidosta. Aviopuolisot oli kutsuttu keskustelutilaisuuteen ja molemmat sanoivat ottaneensa kutsun mielellään vastaan. Tarkoituksena oli kerätä tietoa kuolemaan päättyneestä hoitojaksosta leskeytyneiden näkökulmasta.

Gustaf Molander

Oppimisvaikeudet - lahjakkuuseroja vai erityisvaikeuksia?

Lapsen oppimisvaikeudet ovat riskitekijöitä, joilla on yhteys myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin.

Matti Koivikko, Tytti Riita

WHO:n uuden histologisen lymfoomaluokituksen yleispiirteet ja B-solulymfoomien luokitus

WHO on laatinut uuden lymfoomaluokituksen, joka käytännössä on 1994 julkaistun REAL-luokituksen ajanmukaistettu versio. Näin ollen uuden luokituksen oppiminen on helppoa suurimmalle osalle kliinikoista ja patologeista. Luokitus on lista tautikokonaisuuksista, jotka on määritelty morfologisten, immunologisten, geneettisten ja kliinisten piirteiden pohjalta. Luokittelun kehittämiseen ovat osallistuneet sekä Euroopan että Amerikan hematopatologiyhdistykset, ja on todennäköistä, että se tulee laajalti hyväksytyksi ja käytetyksi ympäri maailman.

Kaarle Franssila

Urheilijan ylikuormitustila diagnostisena ja hoidollisena ongelmana

Urheilijan ylikuormitustilaa eli kansan suussa ylikuntoa on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien. Siitä huolimatta tieteelliset todisteet koskien mm. urheilijan ylikuormitustilan patofysiologiaa ja hoitoa ovat vähäiset. Ylikuormitustilan tutkimista vaikeuttavat huomattavat yksilöiden väliset erot tavassa reagoida pitkäaikaiseen fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. Näistä seikoista johtuen tulisi pyrkiä opettamaan urheilija ja kuntoilija tuntemaan kehonsa toimintaa ja luottamaan tuntemuksiinsa, jotta voidaan välttää pitkäaikaisen ylikuormitustilan ja ns. urheilijan burn outin syntyminen.

Arja Uusitalo-Koskinen

Laskuputken profylaktinen käyttö vatsaontelon leikkauksissa

Laskuputken asettaminen on koeteltu keino syvien märkä- ja nestekertymien hoidossa. Tämän terapeuttisen käytön lisäksi sitä käytetään runsaasti myös ehkäisevästi, yrityksenä estää komplikaatioiden kehittyminen. Tähän katsaukseen on käyty läpi käsi- ja Medline-haulla kerätty kirjallisuus, joka käsittelee profylaktista laskuputken käyttöä vatsaontelon leikkauksissa. Ehkäisevän käytön hyödystä näissä leikkauksissa ei ole näyttöä.

Juhani Kellosalo

Uloshengityksen huippuvirtausmittaus - vanha hyvä tutkimus

Uloshengityksen huippuvirtausmittaus (PEF) on edelleen käyttökelpoinen päivystäjän apuneuvo, samoin kuin astmadiagnostiikan perusapuväline. Yksinkertaisena ja edullisena tutkimuksena se sopii monenlaiseen seurantaan. Siihenkin liittyy kuitenkin virhemahdollisuutensa, ja niinpä hyvin onnistunut suoritus on mittauksessa ensiarvoisen tärkeä.

Päivi Piirilä

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy

Suomessa diabeetikoiden määrän arvioidaan puolitoistakertaistuvan seuraavien 25 vuoden aikana, ja lisäyksestä valtaosa on aikuistyypin diabetesta sairastavia. Aikuistyypin diabeetikolla todetaan usein liitännäissairauksia jo taudin diagnoosivaiheessa ja taudin aiheuttamien lisäsairauksien hoitokustannukset ovat useita miljardeja vuositasolla. Tämän vuoksi taudin ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Tähänastiset tutkimukset puoltavat käsitystä, että elämäntapamuutoksin aikuistyypin diabetekseen sairastumista voidaan suuren sairastumisvaaran ryhmässä vähentää tai viivästyttää.

Anne Louheranta, Matti Uusitupa

Rokotteilla ei odottamattomia haittavaikutuksia 1999

Kansanterveyslaitos on seurannut Suomessa lisensoitujen rokotteiden haittavaikutuksia usean vuoden ajan. Lakisääteistä seurantaa on tehostettu vuodesta 1997 lähtien. Tehostettujen toimenpiteiden vuoksi haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on kolmen viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 saatiin kaiken kaikkiaan 490 haittavaikutusilmoitusta. Vakavia haittoja raportoitiin 17, mutta niistä todennäköisesti rokotuksesta johtuviksi luokiteltiin ainoastaan 8.

Ilona Idänpään-Heikkilä

Milloin epäilen sekundaarista hypertoniaa?

Sekundaarisesta hypertoniasta voidaan puhua, kun kohonneen verenpaineen syynä on jokin muu kuin essentiaalinen verenpainetauti. Tällaisen etiologisen syyn löytyminen merkitsee usein sitä, että verenpaineeseen on myös spesifinen hoito. Sekundaarista hypertoniaa sairastavalta kannattaa selvittää mahdollinen munuaisen tai lisämunuaisen sairaus, ravinto- ja nautintoaineiden tai lääkkeiden mahdollinen vaikutus sekä yleinen arterioskleroosi. Sekundaarisen syyn epäily voi herätä potilaan anamneesin, kliinisen tutkimisen tai potilaalta määritettyjen peruslaboratoriotutkimusten pohjalta.

Heikki Saha

Alempien hengitysteiden vierasesineet

Vierasesine hengitysteissä on tyypillisesti pienten lasten äkillisen hengitysvaikeuden syy. Esineet voivat olla peräisin esim. leluista, mutta tavallisimpia ovat kuitenkin eri ruoka-aineet. Tilanne voi olla henkeä uhkaava, mutta useimmiten oireet rauhoittuvat alkuvaiheen yskänkohtauksen jälkeen. Diagnoosin ja hoidon viivästyessä seurauksena on lähes aina jonkinlaisia komplikaatioita, joista yleisin on keuhkokuume. Vierasesineen poistaminen lapsen hengitysteistä vaatii kokemusta sekä anestesialääkäriltä että bronkoskopian tekijältä.

Petri Koivunen, Kalevi Hyrynkangas, Kalevi Jokinen

Näkökohtia harhaluuloisuushäiriön filosofiaan

Harhaluuloisuus voi ulottua lievästä epäluuloisuustaipumuksesta aina vainoharhaisuuteen asti. Vaikeasta häiriöstä kärsivän potilaan pakkohoitopäätöstä tehdessään on lääkärin muodostettava potilaasta käsitys, joka perustuu intuitioon ja kriittiseen harkintaan. Skitsofreenisten deluusiopotilaiden osalta hoitoon ottaminen on selkeämpää, mutta tätä lievemmän harhaluuloisuushäiriön kohdalla voi päätöksen tekeminen olla ongelmallista, koska potilaan harhat ovat ymmärrettävämpiä ja niihin on kuuntelijan, myös psykiatrin, helpompi eläytyä. Vaikeutena on usein, että mitä paremmin psykiatri on perehtynyt tällaisen potilaan elämänhistoriaan, sitä enemmän intuitiivinen ja kriittinen harkinta ajautuvat ristiriitaan keskenään.

Jorma Laitinen

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon

Tuskin milloinkaan aikaisemmin on reumapotilaita hoitavalle lääkärille tullut yhtä nopeassa tahdissa uusia merkittäviä lääkehoidon mahdollisuuksia kuin aivan viime kuukausina. Uudet nivelreuman peruslääkehoidot ovat ainakin toistaiseksi tarkoitetut erikoislääkärin lääkevalikoimaan, mutta uusien tulehduskipulääkkeiden käyttö on lähes jokaisen lääkärin syytä tuntea.

Jukka Martio

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Akuutin veripolven tutkiminen

Veripolven tavallisimpia aiheuttajia ovat eturistisiteen repeämä, polvilumpion sijoiltaanmeno, merkittävä kierukkarepeämä ja polven nivelpintaan asti ulottuvat murtumat. Yleislääkärin on tärkeintä pystyä erottamaan välitöntä sairaalahoitoa vaativat vammat lievemmistä vammoista, joita voidaan seurata terveyskeskuksessa tai tarvittaessa lähettää myöhemmin ortopedin konsultaatioon. Jos polvessa on eturistisiteen vamma ilman muita vammoja, sen hoito voidaan toteuttaa myöhemmin hyvin tuloksin. Dislokoituneet murtumat, lateraaliset kollateraaliligamentit ja vammayhdistelmät tulee kuitenkin hoitaa heti.

Timo Järvelä, Seppo E. Honkonen

Amenorrean syyt ja tutkiminen

Kuukautisten puuttuminen on merkki terveydentilan häiriöstä ja sen syy on selvitettävä. Usein kyseessä on tilapäinen, itsestään korjautuva häiriö, mutta taustalta voi löytyä naisen koko loppuelämään vaikuttava sairaus.

Helena Tinkanen

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoidon pääperiaatteet

Syömishäiriöt ovat nuorten naisten yleisiä ja usein pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä, joiden vaikeusaste vaihtelee lievästä äärimmäisen vaikeaan. Varhainen hoitoon ohjaus parantaa ennustetta, mutta koska syömishäiriöt tunnistetaan huonosti, voi hoidon aloitus viivästyä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairastunut itse on motivoitunut hoitoon ja valmis muuttamaan käyttäytymistapojaan. Aluksi ensisijainen tavoite on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normalisoiminen. Vasta tämän jälkeen hoitoon liitetään psykoterapia.

Laskimokirurgian mahdollisuudet säärihaavan hoidossa

Kroonisen säärihaavan hoidossa on laskimokirurgiaa totuttu pitämään viimeisenä keinona, johon on turvauduttu vain jos potilaan oireet ovat vaikeat. Laskimokirurgialla saadaan kuitenkin pysyviä tuloksia tehokkaammin ja edullisemmin kuin pitkäaikaisella konservatiivisella hoidolla. Laskimokirurgiassa korjataan säärihaavan taustalla oleva laskimoiden takaisinvirtaus. Näin voidaan helpommin estää työläästi hoidettavan säärihaavan uusiutuminen. Hoidon onnistumisen edellytyksenä on toimiva hoitoketju, joka kykenee ohjaamaan potilaat laskimokirurgisiin osaamiskeskuksiin.

Aarno Lehtola

Kroonisten laskimosairauksien tutkimuksen ja hoidon järjestäminen HUS-piirin alueella

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on otettu käyttöön laskimosairauksien hoitoonohjausjärjestelmä, jossa pyritään hoitamaan mahdollisimman suuri osa potilaista perusterveydenhuollossa ja lähettämään vain mahdollista leikkaushoitoa vaativat kirurgiseen arvioon. Järjestelmän toivotaan suuntaavan laskimokirurgian käytettävissä olevat niukat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla.

Aarno Lehtola, Vesa Perhoniemi, Anders Albäck, Mikael Railo, Caj Haglund, Markku Turunen, Mauri Lepäntalo