Trends in adolescents' tobacco use in Finland in 1977-2003

Preventing children's tobacco use was particularly emphasized in the health-focused tobacco control policy expressed in the Tobacco Act of 1977. The effects of the policy on tobacco use have been monitored every second year by the Adolescent Health and Lifestyle Survey. Daily tobacco use by 14-18-year-olds decreased after the 1977 Tobacco Act, but the effect was short-term. A slow increase in daily tobacco use among the girls started in the mid-1980s. Changes were less consistent among the boys. As a consequence, sex differences have nearly disappeared. Today, girls aged 14-16 use tobacco more often than boys. Experimenting with tobacco has been postponed to an older age since the beginning of the 1980s, particularly among boys. The results of 2003 suggest that daily tobacco use is decreasing among the 14-16-year-olds, particularly among boys with the exception of 18-year-olds.

Arja H. Rimpelä, Susanna U. Rainio

How to reduce exposure to environmental tobacco smoke?

Exposure to environmental tobacco smoke (ETS) occurs when a person inhales tobacco smoke originating from the smoking of other people. Tobacco smoke is a mixture of over 4 000 chemical substances of which 40 are carcinogenic. ETS constitutes a serious but preventable cause of morbidity and mortality among exposed individuals.

Kari Reijula

Finnish Current Care Guidelines Now Target Tobacco Cessation

In 1994 the Finnish Medical Society Duodecim initiated the development of national evidence based Current Care Guidelines. The scientific specialist societies can suggest guideline topics. Preference is given to important public health issues. The board of Current Care prioritise the topics. The guideline development group consists of relevant clinical experts, always including a general practitioner. Other health professionals are included when appropriate. The writing group for the guideline on Smoking, Nicotine Dependence and Interventions for Cessation also included a dentist, a nurse and psychological expertise.

Klas Winell, Minna Kaila, Marjukka Mäkelä

Smoking, nicotine dependency and interventions for cessation

- The most recent version of the guideline with evidence summaries and full references can be accessed at www.duodecim.fi/kh (in Finnish). This article compiles the main guideline with abridged references.

Guideline Group Appointed By The Finnish Association For General Practice

Smoking, nicotine addiction and addiction treatment

The aim of this guideline is to help the entire health care system deliver more effective treatment to those suffering from tobacco dependency. The guideline places special emphasis on the doctor's role as a member of a multi-professional team. The guideline does not include prevention of smoking.

Working Group Appointed By The Finnish Association For General Practice

Tobacco in Health Promotion: Experiences from North Karelia

Non-communicable diseases (NCD) have been the major public health problem in the industrialized countries and are a rapidly growing problem also for the developing countries. Risk factors for NCDs have been identified; the most important are smoking, imbalanced diet, excessive alcohol intake and a lack of physical activity. Community-based health programs have been effective in decreasing level of risk factors, including tobacco consumption, and in improving health, as the North Karelia Project has shown. Various practical and effective antismoking activities have been carried out in North Karelia. In concert with reduced smoking rates among males, cancer mortality, and especially lung cancer mortality has decreased greatly in North Karelia. A new type of cardiac outpatient rehabilitation program was conducted in a North Karelian hospital in co-operation with the Finnish Heart Association: the program focused on key risk factor identification among patients with coronary heart disease. In the North Karelian hospital an anti-smoking campaign has been implemented focusing initially on three areas: cardiology, pulmonology and obstectrics.

Vesa Korpelainen, Juha Mustonen

Health-Promoting Hospitals in Finland working to be Smoke-free

The Association of Health Promoting Hospitals in Finland is a member of the worldwide, WHO-led network of Health Promoting Hospitals. The Finnish Association aims to introduce health-promoting models of action into Finnish hospitals. Together with the primary health care organisation, hospitals have the possibility of taking more responsibility for the development of health in the population of their district than what they are currently doing and thus create an effective and economical health care system.

Maria Hallman-Keiskoski, Virpi Honkala, Jarmo Karpakka

Product liability regarding tobacco in Finland

The first European legal case against the tobacco companies was brought up in Finland in 1988, continuing until 2001. The case was based on product liability.

Erkki Aurejärvi

Keuhkoahtaumatauti, astma ja uniapnea

Keuhkoahtaumatauti, astma ja obstruktiivinen uniapnea ovat yleisiä kansantauteja. Keuhkoahtautumataudissa ja astmassa keskeinen ongelma on palautumaton tai palautuva alempien hengitysteiden ahtauma ja potilaat oireilevat pääasiassa päiväaikaan, tärkeimpinä oireina yskä ja hengenahdistus. Obstruktiivinen uniapnea on tärkein unenaikaisista hengityshäiriöistä ja se aiheuttaa yöaikaisten oireiden lisäksi myös päiväaikaisia oireita, tärkeimpänä väsymys ja pakonomainen nukahtelutaipumus. Sairauksien yleisyyden takia henkilöllä voi olla sekä uniapnea että keuhkoahtaumatauti tai astma. Ainakin teoreettisesti voidaan myös ajatella, että nämä sairaudet liittyvät toisiinsa.

Paula Maasilta

Norovirukset - hygienian haaste?

Syksyllä 2002 lähes koko pohjoiselle pallonpuoliskolle levinneet poikkeuksellisen laajat kalikivirusepidemiat kiinnittivät huomiota myös Suomessa. Mm. Yhdysvaltojen risteilyalusten runsaslukuiset, sitkeät epidemiat esiintyivät usein uutisissa. Nämä erittäin yleiset ihmisen taudinaiheuttajat tunnistettiin vasta viime vuosisadan lopulla ja virallisen nimikkeistönsä ne saivat vasta viime vuonna. Nyt ihmisen kalikivirukset luokitellaan kahteen sukuun: noro- ja sapovirukset. Näistä nimenomaan norovirukset (entisiltä nimiltään PPV, SRSV, Norwalkin kaltaiset virukset) ovat osoittautuneet ripuliepidemioiden aiheuttajiksi.

Carl-Henrik von Bonsdorff, Leena Maunula

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson lääkehoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson diagnostiset kriteerit ovat samat kuin yksisuuntaisessa masennusjaksossa, vaikka kliinisessä taudinkuvassa on ryhmäkohtaisia eroja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoitoa on tutkittu vähemmän kuin maniavaiheen hoitoa tai ylläpitohoitoa. Masennusvaiheen lääkehoito toteutetaan aina mielialaa tasaavaa lääkettä, ensisijaisesti litiumia tai lamotrigiinia, käyttämällä. Jos masennuslääkettä tarvitaan, sitä käytetään normaaliannoksella, mutta lyhytkestoisesti.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa

Magneettikuvausten määrä on kasvanut nopeasti sekä tekniikan kehittymisen, kliinisen osaamisen lisääntymisen että koneiden yleistymisen ansiosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa tutkimusaiheet ovat laajentuneet, ja näiden tutkimusten suhteellinen osuus magneettikuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan.

Martina Lohman

Ylipainehappihoito häkämyrkytyksen hoidossa

Hiilimonoksidi on hengenvaarallinen ja suhteellisen yleinen myrkytysten aiheuttaja. Altistuminen suurille pitoisuuksille johtaa nopeasti verenkiertolamaan ja kuolemaan. Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys hoitaa kaikki oireilevat potilaat ylipainehapella (HBO). Olemme hoitaneet TYKS:n HBO-yksikössä viime vuosina 4-11 häkämyrkytyspotilasta vuosittain. Tieteellinen näyttö HBO-hoidon tehosta aivovaurioiden vähentämisessä ei ole tähän asti ollut kiistaton. Hiljakkoin julkaistiin laaja kontrolloitu tutkimus, joka selvästi osoitti HBO-hoidon vähentävän häkämyrkytyksen jälkeisiä aivotoiminnan häiriöitä.

Erkki Kentala, Juha Perttilä

Troponiiniarvo koholla - ei aina sepelvaltimotauti

Sydänlihasvaurion osoittavista merkkiaineista erityisesti troponiinien määritykset ovat laajassa käytössä. Troponiineja on pidetty spesifisinä äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen merkkeinä, mutta viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa muista sairauksista, joissa troponiinipitoisuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiinipitoisuuden kasvu on tärkeä kliininen ja erotusdiagnostinen ongelma, jonka tunnistaminen auttaa välttämään vääriä sepelvaltimotaudin diagnooseja ja turhia hoitoja.

Pekka Porela, Juha Lund, Juhani Airaksinen

Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Olkaseudun hermovammat

Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu olkaseudun anatomian tuntemiseen, kliinisiin löydöksiin ja ENMG-tutkimukseen. Yleensä vamma pystytään hoitamaan, mutta usein tarvitaan kirurgista hoitoa.

Martti Vastamäki

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Erektiohäiriöistä kärsii jopa 35 % keski-ikäisistä miehistä. Hoito on nykyisin helppoa suun kautta otettavien erittäin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Häiriön taustan mukaan vaihdellen 50-90 % potilaista saa avun näistä lääkkeistä. Pistoshoito on kuitenkin edelleen ainoa tehoava hoito noin 20 %:lle potilaista. Hoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on aina syytä tutkia potilas perusteellisesti ja harkita, olisiko erektio-ongelma hoidettavissa vaikuttamalla perussairauteen, lääkitykseen tai elämäntapoihin.

Juhana Piha

Unitutkimus kotona

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät apneajaksot voidaan jo luotettavasti osoittaa unen kotirekisteröinnillä, samoin asennon vaikutus löydöksiin. KYS-piirissä potilas hakee 4-kanavaisen kotirekisteröintilaitteen sairaalasta ja saa samalla käytönohjauksen. Laite palautetaan sairaalaan näytekuljetusten mukana, ja lääkäri analysoi verkkopalvelimelle siirretyn rekisteröinnin. Uusilla 8-kanavaisilla kotirekisteröintiin sopivilla laitteilla voidaan havaita myös lisääntynyt ylähengitystievastus ja unen motoriikan häiriöitä. Sairaalassa kokeilukäytössä olevalla 16-kanavaisella laitteella saadaan lisäksi EEG, jonka avulla voidaan todeta yölliset havahtumiset ja piirtää univaiheprofiili. Monipuolisella laitekannalla päästään kustannustehokkaaseen unihäiriödiagnostiikkaan.

Juhani Partanen

Äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät jatkuvasti - olisiko aihetta toiminnan arviointiin?

Äitiyshuolto kuuluu perinteisesti preventiiviseen lääketieteeseen, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa myös taloudellisista syistä. Maassamme äitiysneuvolakäyntien määrä on huippuluokkaa maailmassa ja ohittanut jo vuosia sitten valtakunnalliset suositukset. Käynnit myös lisääntyvät tasaisesti edelleen. Käyntien määrä vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mutta vaihtelulle ei löytyne lääketieteellisiä perusteita. Suurten käyntimäärien taustalla saattavat olla niin synnyttäjäjoukon rakenteelliset kuin järjestelmän organisatoriset muutoksetkin. Neuvolakäyntimäärän räätälöinti kunkin asiakkaan kohdalla on mahdollista.

Anna-Liisa Hartikainen

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi - uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon

Hypoglykemia on edelleen insuliinihoidon merkittävin haittavaikutus, joka hankaloittaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Etenkin yölliset hypoglykemiat ovat yhdistelmähoidossa yleisimmin käytetyn NPH-insuliinin suurimpia ongelmia. Kolmannen sukupolven pitkävaikutteiselta glargiini-insuliinilta puuttuu muille insuliineille tyypillinen vaikutushuippu, joten sen vaikutus kestää pitkään tasaisena. Sekä tyypin 1 että 2 diabeetikot voivat annostella glargiini-insuliinia kerran päivässä ilman, että keskimääräinen sokeritasapaino muuttuu, ja lisäksi hypoglykemioitten määrä vähenee merkittävästi.

Hannele Yki-Järvinen