Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita. Jari Ylinen, Riku Nikander Katsausartikkeli 39/2014 Kommentteja
Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa Suomalaisten ikääntyessä joudutaan terveyskeskuksissa yhä useammin ottamaan kantaa myös muistiongelmista kärsivien ikäkuljettajien ajoterveyteen. Minna Löppönen Katsausartikkeli 39/2014 Kommentteja
Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt Tic- eli nykimisoireet ovat tahdosta riippumattomia ja toistuvia lihasliikkeitä. Paula Keskitalo, Päivi Olsén Katsausartikkeli 38/2014 Kommentteja
Positroniemissiotomografia syövän uusiutumisen ennustamisessa Positroniemissiotomografia on yleistynyt monien syöpien kuvantamisessa, koska se selkeästi parantaa diagnostista tarkkuutta perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna. Marko Seppänen, Heikki Minn Katsausartikkeli 38/2014 Kommentteja
Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa Silmänpohjan ikärappeuma, joka jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon, on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava ikäihmisten silmäsairaus länsimaissa. Kati Kinnunen, Kai Kaarniranta Katsausartikkeli 37/2014 Kommentteja
Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot Laskimoveritulppa on toiseksi yleisin silmän verenkiertohäiriö. Sulevi Kaipiainen Katsausartikkeli 37/2014 Kommentteja
Ikänäön kirurgiset hoitovaihtoehdot Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmien heikentynyttä akkommodaatiokykyä, eli kykyä saada verkkokalvolle optisesti tarkka kuva lähellä sijaitsevasta kohteesta. Ilpo S. Tuisku, Kari Krootila Katsausartikkeli 37/2014 Kommentteja
Verisuonten kasvutekijän estäjät diabeettisen retinopatian hoidossa Diabeettinen retinopatia on diabeteksen yleisin komplikaatio; silmämuutoksia todetaan yli 20 vuoden sairastamisaikana useimmilla potilailla. Näköä heikentävä keskeisen verkkokalvon eli makulan turvotus todetaan yleisemmin tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Johanna Liinamaa, Nina Hautala Katsausartikkeli 37/2014 Kommentteja
Laseravusteinen kaihileikkaus Ultralyhyttä femtosekuntilaseria hyödyntävä kaihileikkaus saattaa olla merkittävä kehitysaskel täydentämään perinteistä ultraäänellä tehtävää leikkausta. Petri Järventausta, Paula Niinimäki, Kari Krootila Katsausartikkeli 37/2014 Kommentteja
GLP-1-analogihoidon kohdentaminen potilaan verensokeriprofiilin ja kliinisten piirteiden perusteella Hoitavan lääkärin tulisi valita tyypin 2 diabeetikolle hoitomuoto kliinisten piirteiden ja verensokeri-profiilin pohjalta sekä arvioida valitsemansa hoidon teho kriittisesti tavoitteenaan kustannustehokas ja turvallinen hoito. Saara Metso Katsausartikkeli 36/2014 Kommentteja
Oikaisu: Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö -artikkelissa Lääkärilehdessä 35/2014 (s. 2099-104) oli virhe yhden kirjoittajan titteli- ja työpaikkatiedoissa. Anri Tienhaara on LT, kliinisen kemian erikoislääkäri ja vs. hematologian laboratorion osastonylilääkäri ja hänen toimipaikkansa on Tykslab. Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen Katsausartikkeli 36/2014 Kommentteja
Epilepsiapotilailla esiintyy usein psykiatrisia oireita Psykiatriset oireet ja häiriöt ovat yleisiä epilepsiapotilailla. Tavallisimmin esiintyy masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta myös psykoosioireiden riski on suurentunut. Epilepsian hoitotasapaino vaikuttaa osaltaan psykiatristen oireiden esiintyvyyteen. Anna-Niina Yli-Kuha, Kaija Järventausta, Sanna Ruuhonen, Annamari Sorri, Esa Leinonen Katsausartikkeli 36/2014 Kommentteja
Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö Myelodysplastiselle oireyhtymälle (MDS) on tyypillistä verisolujen tehoton muodostus ja riski edetä akuutiksi leukemiaksi. Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen Katsausartikkeli 35/2014 Kommentteja
Lasten syöpähoitoon liittyvät neurologiset ongelmat Lasten syövän hoitoon liittyvät neurologiset oireet ovat useimmiten ohimeneviä. Poikkeuksena on aivosyövän hoito, josta voi jäädä pitkäaikaisia haittoja. Tuula Lönnqvist Katsausartikkeli 35/2014 Kommentteja
ENMG-tutkimuksen kliininen käyttö ENMG (elektroneuromyografia) on sähköinen tutkimus, jolla selvitetään neuromuskulaarijärjestelmän oireiden, kuten raajan puutumisen, lihasheikkouden, kramppien ja lihasjäykkyyden, syitä ja astetta. Juhani Partanen Katsausartikkeli 35/2014 Kommentteja
Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Lapsivuodepsykoosia esiintyy harvoin, 1-2 tapausta tuhatta synnytystä kohden. Se on kuitenkin erittäin vakava tila, joka saattaa vaarantaa sekä äidin että lapsen turvallisuuden. Antti-Jussi Ämmälä Katsausartikkeli 34/2014 Kommentteja
Miten tukea opintoja ja työllistymistä, kun nuorella on autismikirjon häiriö? Autismikirjon häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän, ja jopa ne henkilöt, joiden kognitiivinen suoriutuminen vastaa vähintään keskitasoa, ovat vaarassa syrjäytyä sekä opiskelu- että työelämästä. Svetlana Kirjanen, Annamari Tuulio-Henriksson, Ilona Autti-Rämö Katsausartikkeli 34/2014 Kommentteja
Kaulavaltimon dissekoituma Kaulavaltimon dissekoituma on nuorten ja keski-ikäisten aikuisten yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy. Tiina M. Metso, Turgut Tatlisumak, Antti J. Metso Katsausartikkeli 33/2014 Kommentteja
Mitä uutta kuumekouristuksista? Kuumekouristukset ovat ainoastaan kuumeen yhteydessä yleensä 6 kk-6 vuoden ikäisillä lapsilla havaittuja aivoperäisiä kohtausoireita. Yksinkertainen kuumekouristus on symmetrinen ja se kestää alle 15 minuuttia. Pidemmät ja/tai epäsymmetriset ja/tai saman kuumepäivän aikana toistuvat kuumekouristukset ovat monimuotoisia. Kirsi Mikkonen, Heikki Rantala Katsausartikkeli 33/2014 Kommentteja
Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta. Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari Katsausartikkeli 25-32/2014 Kommentteja
Ensimmäiset tuhat päivää ratkaisevat Jäsen Ensimmäiset tuhat päivää ratkaisevat Uusi erityispätevyys vastaa perinataalisen mielenterveystyön haasteisiin. Avoin artikkeli
Mikä ennakoi muistisairaan kuolemaa? Tiede Mikä ennakoi muistisairaan kuolemaa? Vaikeista neuropsykiatrisista oireista kärsiviä tutkittavia seurattiin kolmen vuoden ajan.
STM pyytää lausuntoja raskaana olevien hinkuyskärokotuksista Terveydenhuolto STM pyytää lausuntoja raskaana olevien hinkuyskärokotuksista Kansallisen rokotusohjelman muutos on vireillä. Avoin artikkeli
Tippuri on levinnyt nuoriin Terveydenhuolto Tippuri on levinnyt nuoriin Tauti on nykyisin hyvin pitkälti oireeton, mikä on yksi syy lisääntymiseen. Avoin artikkeli
Turun yliopiston tutkimus valottaa MS-taudin etenemistä Tiede Turun yliopiston tutkimus valottaa MS-taudin etenemistä Tulokset julkaistiin tiistaina Nature Medicine -lehdessä.
Askelia vapauden hauraalla jäällä Lääkärin ääni Askelia vapauden hauraalla jäällä Kaikki näyttää olevan niin kuin ennen, vaikka mikään ei ole, kirjoittaa Anu Wartiovaara.