Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn heikentymä (vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on osittain palautuva tila, ja sen etenemistä on pyrittävä estämään vaaratekijöiden hallinnalla.

Susanna Melkas, Hanna Jokinen, Jukka Putaala, Leena Valanne, Marja Hietanen, Timo Erkinjuntti

Voidaanko akuutin leikkauskivun kroonistumista ehkäistä?

Leikkauksen jälkeinen krooninen kipu on yleinen ja huonosti tunnistettu ongelma.

Elina Tiippana

Miten muisti toimii?

Ihmisen muisti koostuu työmuistista, jossa tietoisia asioita ylläpidetään vain hetken, sekä useista rinnakkaisista pitkäkestoisista muistijärjestelmistä.

Heikki Tanila

Ihokoepalan otto

Ihokoepalaa tarvitaan kliinisen diagnoosin histopatologista varmistamista varten.

Sari Pitkänen, Leea Ylitalo

Miten muisti toimii?

Ihmisen muisti koostuu työmuistista, jossa tietoisia asioita ylläpidetään vain hetken, sekä useista rinnakkaisista pitkäkestoisista muistijärjestelmistä.

Heikki Tanila

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito

Noin kolmasosa naisista kärsii runsaista kuukautisista jossain elämänsä vaiheessa.

Sari Ahonkallio

Komplisoitumaton divertikuliitti - oikean diagnoosin kautta oireenmukaiseen hoitoon

Komplisoitumaton akuutti divertikuliitti on tavallisin paksusuolen divertikuloosin aiheuttama sairaus.

Ville Sallinen, Panu Mentula

Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa

Depression tunnistaminen edellyttää valppautta, ja apuna voi käyttää yksinkertaisia menetelmiä.

Maria Vuorilehto, Kirsi Riihimäki

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten kansansairauksia, joilla on yhteisiä riskitekijöitä, kuten ylipaino, mutta jotka hoitamattomina pahentavat toinen toisiaan.

Ulla Anttalainen, Nea Kalleinen

Kuinka gynekologisen syövän seuranta tulisi järjestää?

Gynekologiseen syöpään sairastuvien määrän on arvioitu kasvavan kolmanneksella seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Maarit Vuento

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.

Topi Jutila, Timo P. Hirvonen

Aivoverenkiertohäiriöt ja huimaus

Huimaus on erittäin yleinen oire, jonka taustalta ei yleensä löydy aivoverenkiertohäiriötä.

Jori Ruuskanen

Ikähuimaus ja tasapainon hallinta

Ikähuimausta esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja yli 85-vuotiaista laitosasukkaista sitä esiintyy lähes 70 %:lla.

Ilmari Pyykkö, Pirkko Jäntti

Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito

Tulehduksellinen selkäkipu on kroonisen selkäkivun erityismuoto, joka liittyy reumaattisiin spondylartriitteihin. Tulehduksellisen kivun määritelmä täyttyy avoterveydenhuollon kroonisista selkäkipupotilaista noin 5 %:lla.

Markus Paananen, Eeva Alasaarela, Petra Elo, Ilkka Hannila, Jaro Karppinen, Markku Kauppi, Leena Laasonen, Martina Lohman, Riitta Luosujärvi, Raija Mikkonen, Jaakko Niinimäki, Leena Paimela, Irma Soini, Jani Takatalo, Krista-Liisa Vidqvist, Dan Nordström

Polyneuropatia - oireista täsmädiagnoosiin

Polyneuropatia on ääreishermoston etenevä sairaus, jonka oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä.

Johanna Palmio, Mari Auranen

Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana.

Kristiina Tertti, Tapani Rönnemaa