Ymmärrys psykosomaattisten sairauksien mekanismeista on kasvanut
Biologisten hoitojen rinnalla täytyisi pitää psykososiaaliset hoitomuodot kuten psykoterapia, sanoo Risto Vataja.
Psykosomaattisen lääketieteen symposium antoi katsauksen tieteenalan tutkimukseen viime vuosikymmeninä. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö järjesti 75-juhlavuotissymposiuminsa Espoon Hanaholmenissa 19.–20. syyskuuta.
Hus Psykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Risto Vataja kertoo, että nykyään tiedetään paljon aikaisempaa enemmän mekanismeista psykosomaattisten sairauksien takana. Ennen ei ymmärretty, että psykologisten mekanismienkin takana on biologiaa.
Iso uusi asia Vatajan mukaan on se, että biologista puolta biopsykologisten ilmiöiden taustalla ymmärretään nyt paljon enemmän.
Kokemukset muuttuvat tavallaan biologiaksi, kun ihminen esimerkiksi traumatisoituu lapsena ja elimistö alkaa muovautua siihen suuntaan, että maailma on vaarallinen paikka.
– Epigeneettiset mekanismit vaikuttavat keskushermostoon siten, että stressitekijät, kuten somaattiset oireet, tulevat herkemmin, sanoo Vataja, joka oli järjestämässä symposiumia.
Huomio myös psykososiaalisiin hoitoihin
Vatajan mielestä psykologinen ymmärtäminen, psykoterapia ja psykologiset mekanismit ovat jääneet ikään kuin taka-alalle, kun ymmärrys biologisista mekanismeista on kasvanut.
Biologisen ymmärryksen lisääntyminen merkitsee hänen mukaansa sekä hyvää että huonoa.
– Tällainen ajattelu on korostanut biologisia hoitoja ja ratkaisuja. Niiden rinnalla täytyisi pitää niin ikään psykososiaaliset hoitomuodot kuten psykoterapia.
