Yliopistosairaaloilta uudet ohjeet Paxlovidin kohdentamiseen
Saatujen koronavirusrokotteiden määrää ei enää huomioida riskiryhmien kohdalla, kertoo Asko Järvinen Husista.
Yliopistosairaalat ovat muuttaneet ohjeistusta Paxlovid-koronaviruslääkkeen kohderyhmistä aiempaa yksinkertaisemmaksi.
Perusperiaatteet ovat pysyneet pitkälti samoina, mutta joitain uusia kohderyhmiä on nostettu ja joitain jäänyt pois, kertoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista sähköpostitse.
– Vanhan ohjeistuksen luokittelu tautien ja saatujen rokotteiden mukaan on koettu hankalaksi.
Uusina, aiempaa selkeämpinä kohderyhminä on nostettu vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa ja vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavat.
Iäkkäiden osalta edellytetään aiempaa enemmän yksilöllistä harkintaa ja myös perustautien mukanaolon huomioimista. Riski sairaalahoitoon joutumiseen lisääntyy erityisesti yli 80-vuotiailla.
Rokottamattomille yli 50-vuotiaille ensi kertaa tartunnan saaneille suositellaan lääkitystä harkinnan mukaan.
Ohjeistuksessa muistutetaan, että Paxlovidilla on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Ennen hoidon aloittamista tulee varmistua, että lääkitysmuutos kyetään tekemään eikä ole sitä estäviä lääkitysinteraktioita.
Rokotus suojaa hyvin
Järvisen mukaan vaikeaa koronavirustautia, jossa esiintyy hengenahdistusta, esiintyy nyt hyvin vähän. Rokotus näyttäisi edelleen suojaavan siltä kaikissa ikäryhmissä, myös iäkkäillä.
– Ikä on edelleen merkittävin vaikean koronataudin riski. Puutteellinen rokotusvasteen syntyminen immunosuppression vuoksi on toinen merkittävä.
Paxlovidin kohderyhmät on ohjeistuksessa jaettu kotihoidossa ja sairaalahoidossa oleviin. Tietyissä tilanteissa lääkettä voi olla perusteltua käyttää myös sairaalassa, vaikka tutkimusnäyttöä on vain kotihoidon potilaista.
