Yliopistojen syöpätutkimus menestyy ­– vaikka rahoitus myllertyi 

Yleistrendi on pitkään ollut selvä lääketieteen tutkimuksessa: valtionrahoitus on pienentynyt, rahastojen ja säätiöiden tuki kasvanut.

Minna-Liisa Änkön tutkimusryhmän tulokset voivat avata mahdollisuuksia muidenkin kuin syöpäsairauksien mekanismien parempaan ymmärrykseen. Tutkimuksen arkisen aherruksen äärellä Mauro Scaravilli ja Minna-Liisa Änkö.

Tutkija, tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama paksusuolen syövän säätelymekanismeja selvittävä tutkimushanke on esimerkki monivuotisen tutkimusrahoituksen tärkeydestä. Nelivuotinen hanke sai 932 000 euron rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

– Kun halutaan tehdä vaikuttavaa lääketieteellistä tutkimusta, sille on tärkeää saada monivuotinen rahoitus, joka turvaa pitkäjänteisen työn, Änkö sanoo.

Hanke tutkii RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä syöpäsoluissa. RNA:n rooli voi muodostua merkittäväksi uudentyyppisiä syövän täsmälääkkeitä ja terapioita kehitettäessä.

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama tutkimusryhmä iloitsee merkittävän rahoituksen saamisesta työlleen. Vasemmalta oikealle Mauro Scaravilli, Ekaterina Alexeeva, Timo Ahonen, Minna-Liisa Änkö, edessä Piia Takabe.

Tutkimuksen tulokset voivat avata mahdollisuuksia muidenkin sairauksien mekanismien parempaan ymmärrykseen ja lääkkeiden kehittämiseen sekä myös kaikelle monitieteiselle RNA-tutkimukselle ylipäätään.

BNCT-hoito tärkeä Husissa

Myös Husissa yksi merkittävä lääketieteellisen tutkimuksen alue on syöpähoito- ja syöpälääketutkimus, jota Husin Syöpäkeskus tekee yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Husin Syöpäkeskus on Suomen suurin syövän kliininen tutkimuskeskus, jossa on vuosittain käynnissä yli 150 tutkimusta.

Hus tekee sekä syövänhoidon akateemista tutkimusta että tutkimusta yhteistyössä yritysten kanssa. Monissa tutkimuksissa kohteena on uusi syöpälääke, jolla ei vielä ole myyntilupaa.

Syöpäkeskuksen toimialajohtaja, johtava ylilääkäri Johanna Mattson korostaa keskuksen tutkimuksen laajuutta ja moninaisuutta. Tutkittavia syövän alueita, tutkijatahoja ja yhteistyökumppaneita sekä tutkimuksen rahoituslähteitä on paljon ja monenlaisia.

Mattson mainitsee yhtenä keskeisenä, ajankohtaisena tutkimuksen alueena neutroneita tuottavan kiihdyttimen avulla tehtävän boorineutronikaappaushoidon (BNCT).

Hoidon etuja on muun muassa sädehoidon aiempaa parempi kohdentaminen boorin avulla myös biologisesti. Boorin kantaja-aineita räätälöimällä boori pyritään viemään yhä tarkemmin yksinomaan syöpäsoluihin.

– Husin neutronikiihdytin on maailman ensimmäinen laatuaan ja sen myötä käynnistyvä kliininen ja prekliininen tutkimusohjelma uniikki. Laitteella tehtävät hoitotutkimukset alkavat syksyllä 2024.

Suomella on hyvä mahdollisuus toimia BNCT-hoidon edelläkävijämaana. BNCT-hoitojen kehittäminen on yksi syöpätutkimuksen keskeinen painopistealue tulevina vuosina.

Mattsonin mukaan yksilölliset syövänhoidot ovat toinen keskeinen tutkimusalue. Husin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehdään paljon myös translationaalista, monititieteistä tutkimusta, jossa halutaan luoda kiinteää, luontevaa siltaa perustutkimuksen ja kliinisten hoitosovellusten välille. 

Monitieteisyyttä ja täsmälääkkeitä

Syöpää tutkitaan kaikissa yliopistosairaaloissa, lääketieteellisten tiedekuntien yliopistoissa ja monissa keskussairaaloissa.

Syöpätautien professori, Tyksin kliinisen syöpätutkimuksen yksikön ylilääkäri Panu Jaakkola sanoo, että Tyksissä ja Turun yliopistossa tutkitaan kaikkia syöpätyyppejä aktiivisesti.

Uusien syöpälääkkeiden kalleus ja merkittävät haittavaikutukset ovat tuoneet mukanaan uusia alueita ja näkökulmia syöpätutkimukseen.

– Viime vuosina yhä keskeisemmäksi tutkimuksen osa-alueeksi on noussut lääkkeiden tulevan tehon ennustaminen yksilöllisesti potilailla. Se on tärkeää, jotta voidaan yksilöllisesti kohdentaa tehokas lääkitys kullekin potilaalle, välttää todennäköisesti tehottomia hoitoja sekä näin säästää sekä potilasta turhilta haitoilta että yhteiskunnan varoja.

Taantuma kirpaisi kliinistä tutkimusta

Valtion tutkimusrahoituksen (VTR) väheneminen on kirpaissut etenkin kliinistä tutkimusta. Tyksin syöpätutkimuksessa VTR-rahoituksen pitkään laskussa ollut trendi seurauksineen on tuttua.

– Trendi on pitkään näkynyt nimenomaan kliinisessä sairaalassa tehtävässä syöväntutkimuksessa. VTR-rahoituksen pieneneminen on oleellisesti heikentänyt kliinikoiden mahdollisuutta tehdä tutkimusta, sanoo syöpätautien professori, Tyksin kliinisen syöpätutkimuksen yksikön ylilääkäri Panu Jaakkola.

– Säätiöiden ja muu julkinen tutkimusrahoitus on niin kilpailtua, että pääsääntöisesti kliinistä työtä tekevät tahtovat pärjätä apurahahauissa heikommin kuin täysiaikaisesti tutkimusta tekevät. Jos on huonosti aikaa tehdä tutkimusta, ovat tulokset sen mukaisia, eikä anomuksiinkaan ole paljoa aikaa. Tämä noidankehä on huomattavasti näivettänyt kliinistä tutkimusta, Jaakkola pohtii.

Minna-Liisa Änkön mielestä valtiolla tulee olla tuntuva, selvä rooli yliopistollisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajana.

– Trendi on todella huolestuttava. Suomen kaltaisen sivistysvaltion pitäisi olla tärkeä tutkimuksen tukija, olipa kyse lääketieteellisestä tai muusta tutkimuksesta. Valtion tehtävä on tukea etenkin perustutkimusta, joka on huippututkimuksen kivijalka.

Änkön mielestä valtion ja säätiöiden tulee ihannetapauksessa täydentää toisiaan tutkimuksen rahoittajina.

– Nyt valtio haluaa laittaa tutkimusrahaansa Business Finlandin tuottamiin lyhytaikaisiin hankkeisiin, joissa usein haetaan tutkimuksen pikavoittoja. Riskinä on, että tutkimus alkaa painottua yksinomaan tiettyihin alueisiin, jos rahastojen ja säätiöiden tehtävä korostuu liikaa.

– Säätöiden tehtävänä ei ole ottaa valtion roolia. Eivät säätiöt voi olla yliopistollisen tutkimuksen ensisijaisia rahoittajia.