Yli kolmannes sote-alan työntekijöistä kokee työkykynsä alentuneen
Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti alle 30-vuotiaiden tilanteesta.
Työterveyslaitos on julkaissut vuosikatsauksen sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnista. Pohjana on viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Kyselyihin vastasi yli 39 000 sote-alan työntekijää ja vastausprosentti oli 57.
Hyvinvointialueiden toisena toimintavuotena 2024 työhyvinvoinnissa näkyy pientä parannusta verrattuna edelliseen vuoteen. Kuitenkin oman työkykynsä tuntee alentuneeksi useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia).
– Alentuneen työkyyn vaikutukset ovat alalle monitahoiset. Siitä seuraa sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä, mikä lisää työssä olevien työtä ja kuormitusta sekä heikentää isossa kuvassa myös työvoiman riittävyyttä, totesi tutkimusprofessori Jaana Laitinen tiedotustilaisuudessa 9. tammikuuta.
Työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan sekä yksilön että koko työyhteisön tukitoimia. Tutkijoiden mukaan muutoksen johtamiseen on tarpeen panostaa siten, että työntekijöitä otetaan mukaan suunnittelemaan omaa työtä koskevia muutoksia. Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työhyvinvointia.
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Erityisenä huolena tutkijat pitivät masennus- ja ahdistusoireiden yleisyyttä nuorilla sote-työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta.
– Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä. Avainasemassa on työkuormituksen parempi hallinta, sanoi Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso .
Lähes puolet kokenut väkivaltaa tai uhkaa
Lähes puolet (47 prosenttia) sote-ammattilaisista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta on kokenut 42 prosenttia vastaajista ja fyysistä väkivaltaa 21 prosenttia. Eniten kokemuksia oli lähihoitajilla.
– Luvut ovat liian korkeita. Sote-työpaikoilla on tärkeä käydä läpi työn ja työympäristön riskitilanteet, turvallisten työtapojen toimintaohjeet sekä ohjeet väkivaltatilanteiden käsittelyyn, totesi Nikunlaakso.
Vain joka viides sote-ammattilainen kokee saavansa työstä tunnustusta ja arvostusta. Ammattiryhmien välillä oli isoja eroja. Paras tilanne oli lääkäreillä ja hammaslääkäreillä.
Kaikista vastaajista puolet koki, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia työssä tapahtuviin muutoksiin. Tässäkin lääkäreillä oli paras tilanne. Lääkäreistä 39 prosenttia koki, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia.
Tutkijat suosittelivat työnantajille ennakoivia työkyvyn tukitoimenpiteitä.
– Työhyvinvoinnin tukemisen pitää olla ylimmän johtoryhmän agendalla jatkuvasti, Laitinen painotti.
Olennaista on työn kuormitustekijöiden hallinnan kehittäminen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, nuorten työntekijöiden sitouttamiseen ja uramahdollisuuksien kehittämiseen.
