Työmäärästä ja sen ajoituksesta tulisi sopia nykyistä paremmin työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Työntekijät voivat pääsääntöisesti vaikuttaa omiin työ- ja vapaa-aikoihinsa – työajat ovat Suomessa etätyön yleistyttyä hyvin joustavia. Töiden tekemisestä työajalla ei ole kuitenkaan sovittu monissa organisaatioissa.

Jatkuvat yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Johtajat näyttävät työajoillaan usein huonoa esimerkkiä muulle työyhteisölle. Tulokset perustuvat organisaatioille suunnatun Palautumislaskuri-työkalun vastauksiin. Laskuri on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa maksutonta Mielenterveyden tuen työkalupakkia.

Tulosten mukaan 73 %:ssa organisaatioista työntekijät pystyivät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääsääntöisesti tekevissä organisaatioissa vapautta oli useammin (87 %). Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia (61 %).

– Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksen tiedotteessa .

Yli kolmanneksessa organisaatioista (37 %) oli henkilöitä, jotka tekivät jatkuvasti yli 50 tuntia tai sitä pidempää työviikkoa. Pitkä työaika oli hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.

Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa (30 %) ei ole sovittu, että työt tehdään työaikana, eikä niistä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-ajalla. Suurista toimialoista töiden tekemisestä työajalla oli sovittu sosiaali- ja terveydenhuollossa selvästi paremmin (81 %) kuin esimerkiksi teollisuudessa (65 %).

Myöskään organisaatioiden oma johto ei pääsääntöisesti (61 %) näyttänyt esimerkkiä siinä, että työt tehtäisiin vain työaikana. Erityisesti paljon etätyötä tekevien yritysten johdosta vain pieni osa (39 %) pystyi omalla toiminnallaan näyttämään esimerkkiä töiden rajaamisessa.

Työmäärästä ja sen ajoituksesta tulisi sopia nykyistä paremmin työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kiinnittää huomiota työn tauotukseen ja palautumiseen. Kuitenkaan yli puolet vastanneista organisaatioista ei ole ohjeistanut, että kehityskeskusteluissa tulee käsitellä työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.