Yhä useampi lapsi tarvitsee hammashoitoa nukutuksessa
Reikiintymisen kasvu kertoo perheiden ongelmista hoitaa lasten suun terveyttä.
Huonohampaisten lasten osuus Suomessa kasvaa. Nukutuksessa tehtävää, reikiintymisestä johtuvaa hammashoitoa tarvitaan Uudenmaan alueella vuosi vuodelta enemmän ja yhä nuoremmille lapsipotilaille.
Ilmiöstä kertoi Husin Uuden lastensairaalan apulaisylihammaslääkäri Heikki Alapulli Lastentautien tutkimussäätiön mediatapaamisessa. Hänen mukaansa kasvua on myös muissa kasvukeskuksissa.
Viime vuonna Uudellamaalla hoidettiin yleisanestesiassa yli kahdentuhannen lapsen hampaita reikiintymisen vuoksi. Se on noin 0,6 alueen lapsista ja Alapullin mukaan liikaa.
Tyypillisesti erikoissairaanhoidossa hoidettavat kariesvauriot ovat erittäin vaikeita. Niiden korjaamiseksi täytyy esimerkiksi poistaa hampaita ja tehdä juurihoitoja. Alle neljävuotiaiden lasten laajat hammashoidot yleensä vaativat yleisanestesiaa.
Alapullin mukaan kasvu kertoo siitä, että vanhemmat eivät pysty hoitamaan lapsen hampaita riittävällä tavalla. Vaikeat suun sairaudet nuorella iällä voivat kieliä laajemmista ongelmista perheen voimavaroissa tai peräti kaltoinkohtelusta.
– Perinteiset suusairaudet, kuten hampaiden reikiintyminen, tulevat elintapojen myötä. Lapsi ei voi itse valita niitä, vaan perhe valitsee lapsen puolesta, hän sanoi.
Suun terveydenhuollon ammattilaisten olisi tärkeää tunnistaa lapsen kaltoinkohtelun riski nykyistä paremmin.
Alapullin mukaan lasten hammasterveyden edistämiseksi olisi keinoja, mutta niitä on hankala toteuttaa nykyisessä palvelujärjestelmässä. Olennaista olisi perheiden varhainen tavoittaminen ja vaikuttaminen elintapoihin, kun lapsi on alle kolmen vuoden ikäinen.
Valistuksen lisäksi vanhemmille tulisi tarjota tukea ja neuvoja haasteellisissa tilanteissa. Tarvitaan myös suun terveyden arvostuksen lisäämistä mielipidevaikuttamisen kautta.
– Suunterveyden vaikutus muuhun terveyteen on tullut viime vuosina esille tutkimustiedon kertymisen ansiosta, mutta se ei ole vielä kaikkien ihmisten tiedossa, Alapulli totesi.
Reikäiset ja mätänevät hampaat vaikuttavat lapsen elämään monin tavoin, ne aiheuttavat kipua ja sairaalaepisodeja sekä hankaloittavat pureskelua ja syömistä.
Hammaskarieksen aiheuttamien vaurioiden korjaaminen lapsilla vie paljon kalliita terveydenhuollon resursseja.
Perheet keskiössä myös mielenterveyden hoidossa
Tilaisuudessa myös puhunut Husin lastenpsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Leena Repokari nosti esille kasvuympäristön, eli perheiden ja päiväkodin tai koulun, merkityksen lasten mielenterveyden hoidossa.
Usein lapsen psyykkiset oireet ovat seurausta ympäristön muutoksista, eivätkä mielenterveyden häiriöstä.
– Kun lapsi tulee hoitoon meille, ihan ensimmäiseksi katsotaan vanhemmuutta sekä päiväkotia tai koulua, hän sanoi.
Kasvuympäristöön kohdistuvat toimet ovat keskeisiä kuntoutumisen kannalta. Vasta niiden kartoittamisen jälkeen tulevat mahdolliset lapseen kohdistuvat hoidot, joista ensisijaisena on usein lyhytkestoinen terapia.
Vanhempien apu lapsen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin paranemisessa on korvaamatonta.
– Lasta ei voida hoitaa vain palvelujärjestelmässä, vaan kasvuympäristö on keskeinen, hän totesi.
Repokarin mukaan vanhemmuutta tulisi tukea nykyistä paremmin ja pyrkiä lapsiystävällisempään yhteiskuntaan. Esimerkiksi vauvaikäisten vanhemmille tulisi olla tarjolla konkreettista apua matalalla kynnyksellä sekä mahdollisuuksia tavata muita samassa tilanteessa olevia.
Lasten kasvuympäristössä on tapahtunut useita muutoksia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. Repokari mainitsi muun muassa koulujen kasvaneen itseohjautuvuuden, lasten vapaan leikin vähentymisen, liikunnan vähenemisen sekä sosiaalisen median.
