Yhä useammat kokevat jonojen vaikeuttavan sote-palveluihin pääsyä
Myös korkeat asiakasmaksut koetaan ongelmallisiksi.
Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Tiedot selviävät Terve Suomi -tutkimuksesta.
Niin ikään korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. Terveyspalveluissa kasvua on 15 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Sosiaalipalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista noin 60 prosenttia kokee ongelmia sopivan palvelun löytymisessä ja riittävän nopeassa palveluun pääsyssä. Tilanne on pysynyt samana vuoteen 2020 verrattuna.
– Sote-uudistuksen lykkääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka sekä paheneva henkilöstöpula vaikeuttavat palveluihin pääsyä. Peruspalveluiden saatavuuden parantaminen ja henkilöstöresurssien turvaaminen on tärkeä tehtävä uusilla hyvinvointialueilla, kun palveluverkostoa uudistetaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tiedotteessa .
Matalasti koulutetut kokevat eniten saatavuusongelmia
Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin. He myös kokevat enemmän pulmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.
– Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämän tutkimuksen perusteella se kuitenkin toteutuu huonosti. Palvelujärjestelmässämme on rakenteellisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kansainvälisestikin huomattavan suuria sosioekonomisia eroja hoitoon pääsyssä, Aalto kertoo.
Puolet käyttäjistä kokee palveluprosessin sujuvaksi
Terveyspalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista kolmannes on asioinut useimmiten saman lääkärin kanssa. Saman hoitajan kanssa on asioinut noin neljännes miehistä ja naisista.
Terveyspalveluja käyttäneistä aikuisista yli puolet ja sosiaalipalveluita käyttäneistä vajaa puolet kokee, että palvelujen käyttäminen ja omien asioiden hoito on sujuvaa.
Sosiaalipalveluja käyttävistä aikuisista vajaa puolet on asioinut useimmiten saman ammattilaisen kanssa.
Arvioidessa viimeisintä terveydenhuollon vastaanottokäyntiä 70 prosenttia terveyspalveluiden käyttäjistä arvioi palvelun vastanneen tarvetta ja lähes yhtä moni kokee, että vuorovaikutus ammattilaisen kanssa sujui myönteisesti.
Sosiaalipalvelujen käyttäjistäkin vähintään puolella on myönteinen kokemus vuorovaikutuksesta, mutta vain noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että palvelu vastasi tarvetta.
Digitaalisen asioinnin suosio kasvaa
Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt käyttävänsä digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Digitaalinen asiointi on lisääntynyt selvästi myös yli 65-vuotiailla: miehillä 12 prosentista 15:een ja naisilla yhdeksästä prosentista 14:ään vuodesta 2020 vuoteen 2022.
