Yhä harvempi lääkäri tekee tutkimusta
Työelämässä on entistä vähemmän mahdollisuuksia tehdä osa ajasta tutkimustyötä.
Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella vain noin joka neljäs nuori lääkäri tekee väitöstutkimuksen. Kymmenen vuotta sitten joka kolmas lääkäri väitteli. Myös väitöstutkimuksen jälkeen tehtävän jatkotutkimuksen määrä on vähentynyt.
– Tilanne on huolestuttava, ja etenkin nuoria lääkäreitä tulisi kannustaa tutkimuksen tekemiseen jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä , joka on myös kardiologi ja fysiologian professori.
Hänen mukaansa tilanteeseen on johtanut se, että lääkäreillä on työelämässä yhä vähemmän aikaa ja mahdollista tehdä tutkimusta. Samaan aikaan myös tutkimusrahoituksen määrä on vähentynyt.
Tutkimusvapaus rekrytointivaltiksi
Vähiten väitöskirjatutkimusta tehdään perusterveydenhuollossa ja psykiatriassa. Eniten tutkimus kiinnostaa konservatiivisiin aloihin, kuten sisätauteihin, neurologiaan ja syöpätauteihin erikoistuneita.
– Perustutkimusta tehdään yhä vähemmän. On nähtävissä, että ajan puutteen lisäksi kiinnostus ja tutkimuksen arvostus ovat vähentyneet.
Aalto-Setälän mukaan työpaikoilla voisi olla rekrytointivaltti, jos hakijalle mahdollistettaisiin tutkimuksen tekeminen työn ohessa esimerkiksi niin, että hän voisi käyttää puolet työajasta kliiniseen työhön ja puolet tutkimustyöhön apurahan turvin.
– Erityisesti nuorille, joilla on palo tehdä tutkimusta, tulisi antaa mahdollisuus tehdä sitä työn ohessa. Ei voida ajatella, että kaikki käyttäisivät omaa vapaa-aikaansa tutkimukseen. Yksi ongelma on se, että tutkimuksen tekijöiden aikaa vie yhä enemmän myös opettaminen.
Riippumaton rahoitus vähentynyt
Riippumattoman tutkimuksen tekeminen on yhä haastavampaa, koska valtion tutkimusrahoituksen määrä on vähentynyt ja sitä on tullut paikkaamaan erilaisten säätiöiden ja yksityisten tahojen rahoitus.
– Tutkijan työ tarvitsee aikaa ja akateemista vapautta. Moni suuri keksintö on lähtenyt akateemisesta vapaudesta. Uusien löytöjen saamiseksi tarvitaan yhä enemmän riippumatonta rahoitusta.
Aalto-Setälän mukaan tutkimuksen tekeminen on olennaista myös siksi, että se antaa ymmärrystä perehtyä tieteellisiin artikkeleihin.
– Se on vaikeaa, jos ei itse ole tehnyt tutkimusta.
Suomen Lääketieteen Säätiössä alkaa toukokuun alussa vuotuinen apurahahaku. Tänä vuonna jaossa on yli kaksi miljoonaa euroa tutkijanuran eri vaiheisiin. Erityisesti säätiö haluaa tukea nuoria tutkijoita.
