Terveydenhuolto

Vuokralääkärit ovat pieni tekijä hyvinvointialueiden alijäämässä

Arvokeskustelu pitää käydä valtuuskunnassa, kertoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.

Anne Seppänen

Lääkäriliiton hallitus käsitteli liiton toimiston valmistelemaa vuokralääkäriselvitystä kokouksessaan torstaina. Asian käsittely etenee joulukuussa valtuuskuntaan.

– Hallituksessa todettiin, että vuokralääkäriasiaan liittyvä arvokeskustelu pitää käydä valtuuskunnassa, kertoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen .

Aaltosen mukaan hallitus totesi, että on tärkeä ymmärtää, minkä kokoisesta ongelmasta todellisuudessa on kyse.

Keskustelussa tuotiin esiin lukuja, joiden mukaan vuokratyövoimaa olisi noin 300 henkilön työpanos noin 4 100:sta perusterveydenhuollon lääkärin toimesta, eli 7,5 prosenttia. Hyvinvointialueiden syksyn aikana raportoimat vuokralääkäriostot olisivat noin 1,5 prosenttia niiden henkilöstökustannuksista.

Arvioidaan, että lääkärivuokrauksen yritysten liikevaihto olisi 150–200 miljoonaa euroa.

– Hyvinvointialueiden budjetit ovat yhteensä 30 miljardia euroa ja niiden alijäämä on 1,2 mrd euroa. Tässä on selvästi nyt haettu vuokralääkäreistä ulkoista syytä, jolla selittää ongelmia, vaikka se tosiasiassa selittää vain pienen osan, Aaltonen huomauttaa.

Eri juurisyyt tarvitsevat erilaiset ratkaisut

Hallituksessa nähtiin, että vuokralääkärit voidaan jakaa neljään eri ryhmään. Niissä on erilaiset juurisyyt sille, miksi vuokratyön käyttöön on jouduttu.

1) Perusterveydenhuollon päivystykset pyörivät pitkälti vuokratyövoiman varassa, koska terveyskeskuslääkärien halukkuus päivystää on vähentynyt.

2) Terveyskeskusten normaalia päivätyötä tehdään vuokratyönä etenkin syrjäseuduilla ja muilla alueilla, jonne on vaikea saada riittävästi lääkäreitä.

3) Psykiatrian alalla on jonkin verran siirrytty virkatöistä ammatinharjoittamiseen tai toimimaan yrityksen kautta. Aaltonen arvelee, että taustalla on useita eri tekijöitä.

Lue myös

4) Viimeinen ryhmä on muut erikoisalat. Kun hyvinvointialueet eivät ole saaneet erikoislääkäreitä virkoihin, ne joutuvat hankkimaan työn ostopalveluna.

– Kaikissa ryhmissä syyt ja ratkaisut ovat erilaisia. Ei ole hopealuotia, joka ratkaisisi vuokratyöongelman, koska on neljä erilaista ongelmaryhmää, Aaltonen sanoo.

Kaikkien lääkärien liitto

Hallituksen näkemyksen mukaan Lääkäriliiton tulee käsitellä asiaa niin yksittäisen lääkärin näkökulmasta, työyhteisön muiden lääkärien näkökulmasta, terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta, kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

– Lääkäriliitto on kaikkien jäsentensä liitto. Emme voi, emmekä halua ryhmitellä lääkäreitä eri ryhmiin sen mukaan, minkä työnantajan alaisuudessa he toimivat, Aaltonen sanoo.

Työyhteisön näkökulmasta haaste on, miltä asia näyttää muiden lääkäreiden silmissä.

– Me haluamme, että lääkärit ovat yhtenäisiä ja toisilleen kollegiaalisia.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030