Vuokralääkärien käytölle rajat?
STM:n selvityksen mukaan käyttöä on hillittävä hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden turvaamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa verkoston muodostamaan tilannekuvan hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käytöstä. Lisäksi toimeksiantona oli suunnitella toimia käytön vähentämiseksi.
Selvitys on nyt valmis.
Raportin mukaan vuokratyövoiman käyttö on kasvanut kiihtyvällä tahdilla viime vuosina ja erityisesti hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen. Verkosto arvioi, että vuonna 2023 vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600–700 miljoonaa euroa.
Verkoston mielestä vuokratyövoiman voimakkaasti lisääntynyt käyttö aiheuttaa merkittävän riskin hyvinvointialueiden toiminnalle ja rahoituksen riittävyydelle. Julkisen talouden kannalta on muodostunut epäsuotuisa tilanne, jossa osa rajallisesta työvoimasta ohjautuu yksityiselle palveluntuottajille ja/tai vuokratyöyhtiöille, jotka pystyvät ylihinnoittelemaan palvelunsa, raportissa todetaan.
Verkosto esittää ehdotuksia vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi. Niiden toimenpano pitää verkoston mukaan aloittaa jo tämän vuoden aikana.
Hyvinvointialueiden omat toimet ensisijaisia
Hyvinvointialueiden on omilla toimillaan pyrittävä tehostamaan rekrytointeja, parantamaan työnantajakuvaa sekä työn tekemisen joustoja ja kannusteita. Näin voidaan lisätä vetoa alalle ja toisaalta saada oma työvoima pysymään alalla.
Tilanteissa, joissa oma henkilöstö ei riitä, työpanosta olisi hankittava pääasiassa omien sijaispoolien kautta. Sijaispoolien ja oman henkilöstön lisätyön välittämiseen käytettäviä menetelmiä voidaan kehittää esimerkiksi alustateknologioita hyödyntämällä.
Ohjausta halutaan lisätä
Verkosto suosittelee vuokratyövoiman hankinnassa ja käytössä yhteistyömuotoja, joissa ylitetään hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden rajat. Kun tarvitaan työpanosta yksityisiltä palveluntarjoajilta, on työvoiman vuokraustarve ennakoitava ja kilpailutettava hyvissä ajoin. Verkoston mukaan vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja perehdytys puutteellista.
Verkosto ehdottaa, että hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä seurataan ja ohjataan pysyvästi osana hyvinvointialueiden ohjausta. Tätä varten perustettaisiin erillinen työryhmä. Hyvinvointialueille suunnattavaa informaatio-ohjausta voitaisiin tehostaa tuottamalla ja analysoimalla tietoa sekä erilaisilla ohjeistuksilla.
Myös säädösmuutoksia tulossa?
Verkosto esittää myös säädösmuutoksia. Sote-järjestämislakia muutettaisiin niin, että vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino lakisääteisten palvelujen turvaamisessa, ja silloinkin vasta siinä tilanteessa, kun perusoikeudet vaarantuvat ja kaikki muut keinot niiden turvaamiseksi on jo käytetty. Lisäksi vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää vain yksittäisen työntekijän lyhytaikaisen työpanoksen korvaamiseksi.
Lakimuutoksen valmistelun yhteydessä selvitettäisiin mahdollisuudet säätää vuokratyölle asetettava hintakatto. Lisäksi vuokratyövoiman käyttöä koskevista rajoitteista säädettäisiin irrallaan ulkoistusten yleisestä sääntelystä.
Selvityksen tehneen verkoston puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi . Verkostoon kuului edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä kolmelta hyvinvointialueelta.
