Viidennes potilasvahingoista diagnoosiviiveitä
Yleisimmin diagnoosiviiveet liittyvät selkäsairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinten vammoihin.
Korvatuista potilasvahingoista noin 20 prosenttia liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen Potilasvakuutuskeskuksen mukaan.
Erityisesti päivystyksellisiin toimintoihin liittyy riski virhediagnostiikasta, mikä esimerkiksi murtumien, sydänsairauksien ja aivotapahtumien yhteydessä voi olla kohtalokasta.
Yleisimmin diagnoosiviiveet liittyvät selkäsairauksiin ja tuki- ja liikuntaelinten vammoihin, joita korvataan vuosittain noin 150. Syöpäsairauksiin liittyviä diagnoosiviiveitä korvataan joka vuosi noin 50. Kaikkiaan vuosittain korvataan keskimäärin runsaat 2 000 potilasvahinkoa.
Potilasvahinko voidaan korvata, jos oikean diagnoosin viivästymisestä on aiheutunut henkilövahinkoa ja voidaan olettaa, että kokenut lääkäri olisi todennäköisesti päätynyt aiemmin oikeaan diagnoosiin, ja näin vahingolta olisi vältytty.
Viiveitä voidaan vähentää muun muassa koulutuksella
– Oikea diagnoosi voi viivästyä monesta syystä, mutta lääkärin on hyvä tiedostaa diagnostiikassa mahdollisuus ajatusvinoumiin. Lääkäri saattaa mukauttaa ajatteluaan sen mukaan, mitä tiedon antaja kertoo, tai painottaa omaa diagnoosia tukevia tutkimustuloksia ja jättää huomiotta muita tärkeitä tietoja. Lisäksi inhimilliset asiat, kuten lääkärin unen puute ja kiire voivat lisätä diagnoosivirheen riskiä, Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö kertoo tiedotteessa .
Diagnoosin viivästymiseen liittyviä vahinkoja voidaan vähentää esimerkiksi koulutuksella, virheistä oppimalla, kollegoiden yhteistyöllä, tarkistuslistojen hyödyntämisellä ja aktiivisella vaihtoehtoisten diagnoosien etsimisellä.
– Lääkärin oma asenne on tärkeä, kun pyritään vähentämään diagnoosiin liittyviä virheitä. Ensimmäisenä mieleen tuleva diagnoosi ei välttämättä ole se oikea, vaan kannattaa aktiivisesti etsiä myös muita vaihtoehtoja ja huomioida myös harvinaiset ja poikkeavat tapaukset. Lisäksi on hyvä tarkastella potilaan historiaa laajemmin. Usein toisen lääkärin mielipide ja tiimityö johtavat parempaan lopputulokseen, Rämö muistuttaa.
