Varuskunnissa testataan nyt aktiivisesti hengitystieoireisia
Viime vuoden kaltaisten adenovirusepidemioiden torjumiseksi käsihygienia on kunniassa ja maskit käytössä tarvittaessa.
Puolustusvoimat on ryhtynyt monenlaisiin toimiin, etteivät viime vuonna useissa varuskunnissa riehuneet adenovirusepidemiat toistuisi.
– Keskeistä on, että testaamme aktiivisesti hengitystieoireisia varuskunnissa, kertoo hallintoylilääkäri, lääkintäkapteeniluutnantti Richard Lundell .
Tavoitteena on, että mahdollinen adenovirusepidemia saataisiin pysäytettyä alkuunsa.
Adenoviruksen lisäksi käytetty testimenetelmä antaa tietoa monesta muustakin taudinaiheuttajasta.
Jos testi paljastaa adenovirustartunnan, selvitetään virustyyppi.
Käytössä on monenlaisia toimia hyvästä käsihygieniasta pintojen tehokkaampaan puhdistamiseen ja kasvomaskeihin. Adenoviruksen tiedetään tarttuvan pinnoilta ja pisaratartuntana. Itämisaikana pidetään nykyisin 5–12 vuorokautta.
Adenoviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneet otetaan porukasta erilleen. Ketään ei kuitenkaan eristetä tai määrätä karanteeniin, sillä kyseessä ei ole yleisvaarallinen tartuntatauti.
Sairastuneen tupakavereita kehotetaan tulemaan matalalla kynnyksellä testiin, mutta heitä ei eristetä muista. Tällä hetkellä varusmiesten lomien perumiselle ei nähdä syytä.
Lähiviikot näyttävät tilanteen
Uusi saapumiserä aloitti palveluksensa loppiaisena. Moni pitempään palvellut on ollut joulun aikaan lomalla. Heidän mukanaan varuskuntiin on voinut tulla erilaisia taudinaiheuttajia.
Tämän vuoksi ainakin kolmen ensimmäisen viikon ajan varusmiehet pidetään komppania- tai vähintään pataljoonatasolla erillään toisistaan.
Komppaniassa on 120–200 henkilöä, pataljoonaan kuuluu usein 2–6 komppaniaa.
– Ensimmäiset viikot kertovat, mihin suuntaan tilanne kehittyy, Lundell sanoo.
Pyrkimyksenä on toimia etupainotteisesti.
– Toimenpiteillä on tehoa. Yksinkertaiset epidemian hallintatoimet, kuten käsihygienia, oikea yskimis- ja aivastamistekniikka ja se, että sairaat pidetään erillään toisista, näyttäisivät toimivan aika hyvin.
Kaksi adenovirustyyppiä
Lundell on tyytyväinen viranomaisyhteistyöhön, jota puolustusvoimat tekee sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kanssa. Kokouksia on lähes viikoittain.
– Kuuntelemme asiantuntijoita hyvin tarkasti, hän sanoo.
Puolustusvoimilla on lisäksi oma, Pääesikunnan johtama adenovirukseen keskittyvä ryhmä.
Viime vuonna adenovirus aiheutti useissa varuskunnissa rajuja epidemioita, jotka veivät varusmiehiä sairaalaan ja jopa tehohoitoon.
Kevätpuolella epidemioiden aiheuttaja oli rajuoireiseksi tiedetty adenoviruksen tyyppi 7d. Sitä ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Myöhemmin viime vuoden aikana lisääntyivät adenovirustyyppi 4:n aiheuttamat tapaukset ja 7d kävi harvinaiseksi.
Adenovirustyyppi 7:ää on tavattu erityisesti Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä. Lundellin mukaan tämä voi johtua siitä, että sitä on testattu näissä maissa enemmän.
Koronaa on viime aikoina ilmennyt varuskunnissa satunnaisesti, eikä vakavia sairastumisia ole ollut. Syksyllä todettiin jonkin verran mykoplasmaa ja hinkuyskää.
