Vantaan ja Keravan alueella ei laadita leikkauslistoja
Alue on Suomen kasvavin ja se helpottaa talouspaineita, mutta kasvattaa myös palveluiden tarvetta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö kertoo, että uudessa organisaatiossa oli tavoitteena turvallinen siirtymä, jota suunniteltiin jo Uusimaa 2019 -hankkeessa edellisen hallituskauden aikana. Aronkytö toimi tuolloin sote-muutosjohtajana.
– Tätä harjoiteltiin Uudellamaalla aika pitkään. Joten kun oli hyvä valmistelupohja ja uudet, hyvät ammattilaiset, saavutimme turvallisen siirtymän myös hyvinvointialueellamme.
Erityisen haasteen toi se, kun Hus ilmoitti viime hetkellä, että ei toimikaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkanmaksajana, vaikka näin oli etukäteen sovittu. Palkanmaksupalvelu hankittiin siis nopealla aikataululla Sarastialta, minkä seurauksena Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) vei asian toukokuussa markkinaoikeuteen. KKV totesi, että hyvinvointialue toimi vastoin hankintalakia.
– Kuvaavaa tilanteessa on se, että KKV hakee meille vain tuhannen euron symbolista seuraamusmaksua. Olemme siis ikään kuin ennakkotapaus. Tämä asia on esillä myös hallitusneuvotteluissa. Ja palkanmaksumme sujuu.
Työhyvinvointiin ja saatavuuden parantamiseen satsataan
Kun uuden hyvinvointialueen organisaatio on saatu ”täyteen iskuun”, siirrytään uudistamisohjelman toteuttamiseen.
– Siinä tärkeimpinä asioina ovat saatavuuden parantaminen, hoitotakuun saavuttaminen ja parempi työnhyvinvointi. Emme tee mitään turhaa emmekä toimenpiteitä, jotka heikentäisivät työtekijöidemme asemaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei siis ole tekeillä minkäänlaisia leikkauslistoja, Aronkytö vakuuttaa.
– Minun on helppo sanoa tämä, koska olemme Suomen eniten kasvavin alue. Tilanne on täysin eri alueilla, joissa väestömäärä koko ajan vähenee. Mutta pitäähän meidänkin tehdä kaikki säästeliäästi, kustannustehokkaasti ja talous huomioiden.
Haasteena on kuitenkin se, että väestön kasvaessa muuta maata nopeammin, myös palveluiden tarve kasvaa nopeammin.
– Täällä on enemmän sosiaalisia ongelmia ja pääkaupunkiseudun mukanaan tuomaa heikko-osaisuutta.
Vantaan ja Keravankin alueella on pulaa lääkäreistä, hoitajista ja sosiaalityöntekijöistä, mutta tilanne on koko ajan helpottamassa.
– Esimerkiksi Korson terveysasemalla oli vuoden alussa viisi virkalääkäriä viidestätoista. Nyt kaikki paikat ovat täynnä. Asiat alkavat korjaantua.
Loma- ja koulutuspäivien palkanmaksuissa virheitä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhtenä kolmesta lääkäriluottamusmiehenä työskentelevä Jaakko Ilola sanoo, että perustyö on sujunut muutoksista huolimatta pääosin hyvin.
– Omassa työssäni Keravan terveysasemalla ei kauheasti vielä näy, että uudistus on tullut. Toki tietotekniikan kanssa on ollut vähän ongelmia meillä ja muuallakin. Nettiyhteydet ovat esimerkiksi katkeilleet, ja potilastietojärjestelmissä on ollut puutteita, mikä vaikeuttaa työntekoa, yleislääketieteen erikoislääkärinä toimiva Ilola sanoo.
Stressiä lisäsi myös se, että Kanta-palvelun informoinnin uusiminen osui samaan aikaan hyvinvointialueiden käynnistymisen kanssa. Tämä vaikeutti merkittävästi tiedonkulkua alkuvuodesta.
Palkanmaksu on Ilolan mukaan pääsääntöisesti sujunut, vaikka epäselvyyksiä on noussut pintaan.
– Lääkäreiden loma- ja koulutuspäivien palkanmaksussa on systemaattinen virhe. Niiden maksatuksen perusteena olevat tiedot viime vuodelta ovat ilmeisesti puutteelliset. Kesälomapalkat vaativat siis tarkistamista, ja luultavasti niitä täytyy oikaista.
Onnistumisena Ilola pitää sitä, että ainakin Keravalla vanhusten pitkäaikaiseen hoivaan on järjestynyt paremmin paikkoja.
– Tämä tarkoittaa sitä, että paikkoja on vapautunut erikoissairaanhoidossa.
”Itse toivon, että hoidon jatkuvuudesta ei tingitä”
Lääkäripulan osalta Vantaan ja Keravan alueella kriittisin tilanne on Ilolan mukaan vuodeosastoilla, joissa käytetään paljon ostopalveluita. Potilaspaikkoja on ajoittain jouduttu sulkemaankin.
– Ainakin Vantaan puolella lääkärien palkkaus vuodeosastoilla on jäänyt matalammaksi kuin terveysasemilla. Apulaisylilääkäreitäkin puuttuu edelleen, mihin vaikuttaa myös palkkaus, sillä alaiset voivat saada parempaa palkkaa nykyisessä palkkajärjestelmässä. Näitä asioita pitää miettiä, kun järjestelmää kehitetään.
Pulaa on hoitajistakin. Erityisesti Vantaan terveysasemilla, joista on irtisanoutunut hoitajia paremman palkan perässä.
Jaakko Ilola on hyvillään työnantajan viestistä, jonka mukaan säästökohteita ei haeta, vaan nyt panostetaan työn kehittämiseen ja hoidon jatkuvuuteen.
– Se kuulostaa järkevältä ja tuo työrauhaa. Mutta kun on tulossa tiukentuvaa hoitotakuuta ja resurssit ovat niukat, joudutaan yhä tarkemmin miettimään, keitä hoidetaan vastaanotoilla ja keitä etänä. Itse toivon, että hoidon jatkuvuudesta ei tingitä.
