Vältettävien lääkkeiden käyttö iäkkäillä yhteydessä terveyskeskusten lääkärivajeeseen
Hoidon jatkuvuuden kehittäminen perusterveydenhuollossa parantaisi lääkehoidon laatua.
Kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäviksi luokiteltuja reseptilääkkeitä, havaitsi proviisori Jasmin Paulamäki väitöstutkimuksessaan.
Vältettäväksi on luokiteltu lääkkeet, joiden käytön odotetut haittariskit ylittävät niistä saatavan terveyshyödyn. Lääke75+-tietokanta luokittelee noin 90 lääkettä vältettäviksi iäkkäillä.
Opioidit, lihasrelaksantit ja unilääkkeet ovat käytetyimpiä sairausvakuutuksesta korvattuja vältettäviä lääkkeitä.
Niiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen, jotka puolestaan lisäävät palvelutarvetta ja kustannuksia.
Turvallista lääkehoitoa pystyttäisiin Paulamäen mukaan toteuttamaan parhaiten tukemalla terveydenhuollon ammattilaisia työssään ja tarjoamalla koulutusta lääkkeistä, joita tulisi välttää iäkkäillä.
– Terveydenhuollon organisaatioiden johdon tulisi varmistaa, että vältettävien lääkkeiden luokitukset ovat ammattilaisten saatavilla.
Haittatapahtumat kuormittavat
Alueelliset erot sairausvakuutuksesta korvattavien vältettävien lääkkeiden käytössä ja niiden yleisempi käyttö ovat yhteydessä terveyskeskusten lääkärivajeeseen.
– Suurempi lääkärivaje terveyskeskuksissa oli yhteydessä vältettävien lääkkeiden yleisempään alueelliseen käyttöön.
Paulamäki korostaa, että kehittämällä hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa voitaisiin parantaa iäkkäiden lääkehoidon laatua.
Vanhetessa elimistön muutokset herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Hänen mukaansa kauaskantoisia seurauksia syntyykin siitä, miten iäkkäiden elimistön muutokset otetaan huomioon lääkkeiden määräämisessä.
Vältettävien lääkkeiden käytöstä aiheutuvat haittatapahtumat kuluttavat muutenkin resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoa.
– Niiden vähentäminen myös tukisi terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamista, sillä he joutuvat selvittämään näitä haittatapahtumia.
Tukea iäkkäiden toimintakykyyn
Vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden haitat korostuvat iäkkäillä kotihoidon asiakkailla, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen selviytymiseen arjessa.
– Heikentynyt kognitio, korkeampi koulutustausta ja itsenäinen ulkona liikkuminen olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin aloittaa vältettäväksi luokiteltava lääke.
Iäkkäiden toimintakykyä ja kotona asumista voidaan tukea, kun määrätään heille entistä turvallisempia lääkehoitoja.
Proviisori Jasmin Paulamäen väitöskirja Potentially inappropriate medication among older adults: Prevalence, regional variation and risk of initiation tarkastetaan Tampereen yliopistossa 28. maaliskuuta.
