Valtaa jaossa ja vääntöä tiedossa

Hyvinvointialueet luovat itse hallintosääntönsä, eikä siitä ole selvitty ilman ristiriitoja. Lääkärien näkökulmasta huolenaiheita on kolme.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 2. maaliskuuta 2022.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen on seurannut uusien organisaatioiden muotoutumista hyvinvointialueilla. Lääkärien näkökulmasta hän nostaa esiin kolme huolenaihetta. 

Ensimmäinen on terveydenhuollon kokonaisuuden säilyminen uusissa organisaatioissa. 

– Olisi tärkeää, ettei terveydenhuollon kokonaisuutta hajotettaisi ja rakennettaisi raja-aitoja terveydenhuollon sisälle. Ainakaan erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ei pitäisi pirstoa, Pärnänen sanoo.

Toinen huolenaihe on vastaavan lääkärin asema. Terveydenhuoltolain pykälä 57 edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikössä tulee olla vastaava lääkäri, joka johtaa ja valvoo yksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. 

– Osa uusista organisaatioista on rakennettu niin, että vastaavalle lääkärille jää vain vastuu, mutta ei valtaa. Tästä esimerkkinä on Pohjois-Pohjanmaa, Pärnänen sanoo.

Kolmas huolenaihe on se, miten hyvinvointialueen työntekijöiden vaalikelpoisuus eri toimielimiin määritellään.

Hallintosäännöt on nyt hyväksytty

Aluevaltuustot ovat aloittaneet työnsä, ja alueiden organisaatiorakenteita muovataan. Kyseessä on valtava historiallinen muutos, jossa on jaossa niin valtaa kuin rahaakin.

Väliaikaiset valmistelutoimielimet valmistelivat etukäteen hyvinvointialueille hallintosäännöt, kullekin omanlaisensa, jotka on pääsääntöisesti hyväksytty aluevaltuustojen ensimmäisissä kokouksissa maaliskuussa. 

Pärnänen on havainnut alueiden päätöksenteossa kahta erilaista linjaa. Joillain hyvinvointialueilla ensimmäiseen aluevaltuuston kokoukseen on viety poliittisille päättäjille hyväksyttäväksi valmiiksi viilattu hallintosääntö. 

– Se on aikamoinen paketti päätettäväksi uusille aluevaltuutetuille, joista kaikki eivät ole olleet mukana politiikassa aikaisemmin. 

Fiksummin on Pärnäsen mielestä toimittu niillä alueilla, joissa valmistelevat virkamiehet ovat jättäneet valtuutetuille aidon mahdollisuuden ohjata organisaatioiden muotoutumista. 

Psykiatria erilleen terveyspalveluista

Lääkäri ja aluevaltuutettu Juha Richter (ps.) teki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa muutosesityksen hallintosääntöluonnokseen. 

Richter olisi halunnut, että psykiatria olisi pidetty osana terveyspalveluita, kun se hallintosäännössä esitettiin siirrettäväksi sosiaalipalveluihin.

– Teimme muutosesityksen yhdessä muiden lääkärivaltuutettujen kanssa, mutta se ei mennyt läpi. Aika merkittävä osa aluevaltuutetuista, noin kolmannes, äänesti kuitenkin muutosesityksen puolesta, ja tilannetta seuraamaan perustettiin seurantaryhmä, Richter kertoo. 

Lääkäri Juha Richter (ps.) on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu.

Richter on tyytyväinen, että sai monet valtuutetut asiansa taakse, mutta epäilee, mahtaako tilanne muuttua seurantaryhmän myötäkään. Hän on keskustellut asiasta psykiatrien, psykologien ja mielenterveyshoitajien kanssa. Käytännön työtä tekevät eivät olisi tätä muutosta halunneet.

– Mielestäni psykiatrian pitäisi olla osa terveydenhuoltoa. Muutosesityksessämme se olisi sijoitettu perusterveydenhuoltoon, Richter sanoo.

Hallintosääntöluonnoksen valmisteli poliittinen ohjausryhmä, ja se käsiteltiin aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Tuoreille valtuutetuille se oli melkoinen luku-urakka.

– Kyseessä oli liki sadan sivun paperinippu, joka piti lukea ja ymmärtää. 

Richter kokee, ettei keskustelua pidetty oikein tervetulleena. 

– Poliittinen ohjausryhmä oli valmistellut asioita jo pitkään. Tuntui hassulta, että viesti psykiatria-asian suhteen oli, ettei siitä haluttu keskustella. 

Työntekijät vaalikelvottomia aluehallitukseen?

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen työntekijöillä, esimerkiksi monilla lääkärivaltuutetuilla, ei ole maaliskuussa hyväksytyn hallintosäännön perusteella ollut pääsyä hyvinvointialueen aluehallitukseen. Työntekijät määriteltiin hallintosäännössä aluehallituksen alaisiksi, siis vaalikelvottomiksi aluehallitukseen. Lautakuntien jäseniä he voivat olla.

– Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on yli 23000 työntekijää. Jos he kaikki ovat vaalikelvottomia aluehallitukseen, se syö demokratiaa, toteaa Vasemmistoliiton aluevaltuutettu ja akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Maarit Koivisto . 

Tilanne on Koiviston mukaan kuitenkin otettu uuteen tarkasteluun ja todennäköisesti jo muuttunut tämän lehden painoon menon jälkeen. Aluehallitus päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että hallintosääntöä muutettaisiin niin, ettei henkilöstö enää olisi suoraan hallituksen alainen.

– Tämä oli kaikkien poliittisten ryhmien kanta, Koivisto sanoo.

Aluevaltuusto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 27. huhtikuuta.

Maarit Koivisto (vas.) on akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu.

Vasemmistoliiton sisäisissä paikkajakoon liittyvissä neuvotteluissa alkuperäinen tilanne otettiin huomioon niin, että Koivisto otti aluevaltuuston kolmannen varapuheenjohtajan paikan ja aluehallitukseen meni psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen , joka ei ole tulevan hyvinvointialueen palkkalistoilla.

Koiviston mielestä on tärkeää, että ainakin joitakin terveydenhuoltoalojen ammattilaisia olisi päättämässä hallitustasolla.

– Substanssiymmärrystä tarvitaan. On tärkeää, että osalla päättäjistä on käsitys terveydenhuollon työstä, työympäristöstä ja potilaiden hoitamisesta.

Hän pohtii, että ensimmäinen vuosi lienee vaikein hyvinvointialueen päätöksenteossa.

– Päättäjillä on nyt eniten haastetta, mutta kyllä tämä varmasti saadaan rullaamaan.