Valittujen lupaukset
Uudet lääkärikansanedustajat kertovat, mitä terveydenhuollon asioita he edistävät eduskunnassa.
Mia Laiho, kokoomus: Terapiatakuu pitäisi aloittaa lapsista ja nuorista
– Sote-uudistuksen tilanne pitää vakauttaa ja rakentaa hyvinvointialueiden seurannan mittarit ja ohjausmentelmät. Tärkeimpänä konkreettisena toimena on hoitonpääsyn turvaaminen. Siihen tarvitaan valtakunnallista ohjausta.
Kokoomus on ajanut terapiatakuuta, ja mielestäni se kannattaa aloittaa lapsista ja nuorista. Seuraukset voivat olla heidän kohdallaan todella raskaita ja kalliita, jos ongelmiin ei ajoissa puututa. Tälläkin hetkellä Suomessa tehdään lasten huostaanottoja johtuen riittämättömistä mielenterveyspalveluista.
Sote-henkilöstön saatavuuteen pitää saada parannusta ja hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia eri palveluissa. On välttämätöntä, että muun muassa henkilöstömitoituksessa huomioidaan potilasturvallisuutta parantavat digitaaliset ratkaisut, kuten tunnistimet ja lääkeannosjakelu.
Ajan omatiimimallia perusterveydenhuoltoon. Paljon palveluita tarvitseville nimettäisiin lisäksi oma lääkäri. Hoidon jatkuvuudesta hyötyisi sekä potilas että henkilöstö. Tämä voisi lisätä terveyskeskustyön houkuttelevuutta nuorille lääkäreille.
Aki Lindén, sosialidemokraatit: Hoitajapula on kriittisin
– Terveydenhuolto on tilanteessa, jossa ajettavia asioita on paljon. Kaikkea ei kuitenkaan voida ratkaista eduskunnassa, vaan osa asioista on kentän toimijoiden käsissä.
Kriittisin ongelma on hoitajapula.
Siinä tärkeitä ovat koulutusmäärät, koulutusrakenteet ja tehtäväjaot. Ovatko säädökset järkeviä?
Edistettävää on myös perusterveydenhuollon vahvistamisessa, hoidon jatkuvuudessa sekä omalääkäri- ja perhelääkärimalleissa. Sitäkään ei kuitenkaan enää tehdä eduskunnassa, vaan kentällä, sillä lait on jo säädetty.
Tärkeää olisi vaikuttaa Suomen terveydenhuollon poikkeuksellisen korkeaan omavastuuseen. Tähän kuuluvat niin lääkkeet, asiakasmaksut kuin sekin, että ihmiset joutuvat käyttämään yksityisiä palveluita, kun julkinen terveydenhuolto ei vedä.
Miettimistä on myös hyvinvointialueiden rahoituksessa, vaikken haluakaan olla ensimmäisenä valittamassa niiden rahoituksen riittämättömyydestä. Kysymys on myös siitä, mitä kullakin alueella tehdään ja osataan tehdä.
Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit: Henkilöstön saatavuus on ykkösasia
– Terveydenhuollon ongelmat kytkeytyvät henkilöstöpulaan. Siihen täytyy löytää ratkaisuja, se on ykkösasia. Ensinnäkin terveydenhuolto tarvitsee lisää rahoitusta. Sitä on vaan löydyttävä, jotta palkkauskin olisi kilpailukykyinen ja jotta ei olisi katoa alalta.
Yksityinen sektori tulee ottaa vahvemmin mukaan hoitojonojen purkamiseen. Täytyy myös huolehtia, että lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilökunnan koulutus saa riittävät resurssit, että taso säilyy korkeana. Johtamiseen, työskentelyolosuhteisiin ja työnjakoon tarvitaan selkeyttä, että jokainen saisi keskittyä tehtäviin, joihin on saanut koulutuksen. Tarvitaan myös tukihenkilöstöä.
Kannatan myös vahvasti eläkkeelle jäävien veroporkkanoita, jotka kannustaisivat jatkamaan työskentelyä, jos siihen on halua. Ryhmämme teki siitä viime kaudella aloitteenkin. Uskon, että kiinnostuneita lääkäreitä ja hoitajia olisi. Tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa.
Sari Tanus, kristillisdemokraatit: Työstä eläkeiän jälkeen tehtävä houkuttelevaa
– Hyvinvointialueille tulee turvata toimintamahdollisuudet. Eurojen lisäksi pitää ratkaista osaajavaje lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan osalta. Helpotusta lainsäädännöllisin keinoin voisi saada tekemällä työnteosta eläkeiän jälkeen taloudellisesti hyvin houkuttelevaa.
Huomioitavien asioiden lista on pitkä. Tutkimuksen ja koulutuksen resurssit tulee varmistaa. Omaishoitajien asemaa pitää parantaa. Kansantaudit, etenkin liikkumattomuuteen ja tähän kytkeytyvään ylipainoon sekä aivoterveyteen liittyen, painavat mieltä. Seulontoja sekä rinta- että eturauhassyövän osalta tulisi kehittää.
Perusterveydenhuolto tarvitsee remonttia. Kontakti alkuvaiheen selvityksiin niin hoitoon kuin kuntoutukseen tulee saada oikea-aikaisesti. Laadukas saattohoito pitää saada kaikkien sitä tarvitsevien saataville paikkakunnasta riippumatta.
Lisäksi keliakian ruokavaliokorvaus pitää saada takaisin kaikille. Nykyisin korvauksen saavat vain alle 16-vuotiaat keliaakikot. Jos keliakiaan olisi tabletti, se olisi varmastikin korvattava.
Oskari Valtola, kokoomus: Erikoislääkärikoulutuksen turvaaminen jatkossa on tärkeää
– Etelä-Savossa meitä on huolettanut kahden sairaalan mallin rahoitus ja valtakunnallisesti kokonaisuutena sote-rahoitus ylipäätään. Miten nousua saadaan hidastettua ja miten hyvinvointialueiden toiminta saadaan rakennettua tehokkaimmalla mahdollisemmalla tavalla?
Erikoislääkärikoulutuksen turvaaminen jatkossa on tärkeää, jotta osaajia riittäisi kaikkialle. Pidän myös nykyistä apteekkijärjestelmää hyvin toimivana, ja pidän terveysriskinä ajatuksia lääkkeiden tuomisesta ruokakauppoihin.
Ville Väyrynen, kokoomus: Hoitovelka pitää purkaa nopeasti
– Tärkeintä on saada ihmiset hoitoon. Hoitovelka on pakko purkaa nopeasti palveluseteleillä tai muilla keinoin. Lisäksi meidän pitää miettiä erilaisia toimintamalleja ja kumppanuuksia, että pystymme vastaamaan kasvavaan palvelujen tarpeeseen.
Sote-uudistuksessa on keskitytty ainakin puheiden tasolla liikaa soteen. Haluan ohjata keskustelua vähemmälle huomiolle jääneeseen terveydenhuollon sisäiseen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatioon. Siinä olisi oikeasti mahdollisuus muokata sisältöjä ja tehostaa toimintoja.
Päällekkäisyyksiä voisi järkeistää nyt, kun meillä ei ole enää raja-aitoja hallinnollisesti ja rahat tulevat yhdestä tuutista. Asiat ovat hyvinvointialueiden päätettävissä pitkälti, mutta totta kai valtionhallinnolla on ohjaavaa vaikutusta rahoituksenkin kautta.
Hyvinvointialueiden rahoitus on hyvin tiukalla. Kun eduskuntavaalien pöly laskeutuu, palveluverkkoja päästään muokkaamaan ja nähdään, onko meillä mitään mahdollisuuksia pärjätä.
