Vakuutusasiakkaat hoidattavat flunssia erikoislääkäreillä – terveysvakuutusten kannattavuus heikentynyt
Terveysvakuutuksia otetaan ja käytetään aiempaa enemmän.
Yleisin diagnoosi, josta LähiTapiolan sairauskuluvakuutuksista maksetaan korvauksia, on akuutti ylähengitystieinfektio eli esimerkiksi flunssa. Flunssiin liittyvistä lääkärikäynneistä kaksi kolmasosaa on erikoislääkärikäyntejä, vaikka flunssa ei hoitosuositusten mukaan yleensä vaadi lääkärikäyntiä vaan paranee levolla ja kipulääkkeillä.
Terveysvakuutus mahdollistaa käynnin erikoislääkärillä, esimerkiksi lastenlääkärillä tai korvalääkärillä, jolloin asiakas myös usein valitse erikoislääkärin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vakuutuksissa on rajoituksia, jolloin flunssatilanteissa ei ole automaattisesti mahdollista päästä erikoislääkärille.
Sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut vajaat 20 prosenttia noin kymmenen vuoden aikana. Niitä myös käytetään entistä enemmän. LähiTapiolan sairauskuluvakuutetuista jo joka toinen käyttää vakuutustaan vuoden aikana.
Terveysvakuutusten käytön lisääntyminen ei ole ongelmatonta, koska samaan aikaan myös hoidon kustannukset ovat nousseet. Finanssialan mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vapaaehtoisista henkilövakuutuksista jokaista 100:aa asiakkailta kerättyä euroa kohti 112 euroa korvauksia ja toimintakuluja vuonna 2023. Vahinkosuhde oli huonoimmalla tolalla 20 vuoteen, ja käytännössä vakuutukset eivät ole vakuutusyhtiölle kannattavia.
Mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn
Nopea hoitoon pääsy on 40 prosentille syy yksityisen terveysvakuutuksen hankkimiseksi, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Kyselyn mukaan jo 43 prosenttia kokee, että yhteiskunnan tarjoamat terveydenhuollon peruspalvelut eivät ole riittäviä, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 30 prosenttia.
– Olisi todella tärkeää kehittää julkista perusterveydenhuoltoa niin, että kaikki suomalaiset pääsisivät hoitoon mahdollisimman nopeasti riippumatta siitä, onko yksityistä terveysvakuutusta vai ei, sanoo LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen .
– Nykyinen kehitys, jossa vakuutusten hintoihin kohdistuu jatkuvasti korotuspaineita, ei ole asiakkaan, vakuutusyhtiöiden eikä terveyspalveluiden tuottajienkaan intresseissä. Haluamme pystyä tarjoamaan terveysvakuutuksen tuomaa turvaa mahdollisimman monelle. Nyt olemme tavallaan oravanpyörässä. Kun luottamus julkisen perusterveydenhuollon saatavuuteen on heikentynyt, terveysvakuutukset ovat menettäneet vakuutuksen perustarkoituksen eli sen, että niihin turvaudutaan äkillisen ja yllättävän tapaturman tai sairauden vuoksi, jatkaa Miettunen.
Vaikuttavuus huomioon hyvinvointialueilla
Myös hyvinvointialueiden näkökulmasta terveydenhuollon tulisi olla vaikuttavaa. Tätä mieltä on Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen .
Hänen mukaansa Pohjanmaalla vaikuttavuutta on lisätty muun muassa muuttamalla terveydenhuollon painopistettä enemmän raskaista keveisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi peruspalveluiden, ennaltaehkäisevän hoidon ja etäpalveluiden kehittämistä. Pohjanmaalla on muun muassa siirretty psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin.
– Pohjanmaalla 70 prosenttia on tyytyväisiä julkisiin terveyspalveluihin, mikä on mielestäni hyvä luku, sanoo Kinnunen.
Kinnusen mukaan terveysvakuutuksia tarvitaan helpottamaan julkisen sektorin resurssipulaa.
