Väitteet lääkärien palkoista ihmetyttävät Lääkäriliitossa
Talouspolitiikan arviointineuvosto teki kehuja ansaitsevan raportin, jossa on perustelemattomia väitteitä palkoista ja lääkäripulasta.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita aloittaa kehuilla.
– Talouspolitiikan arviointineuvosto on tehnyt kattavan ja hienon raportin, jossa on todella paljon dataa. Hyvinvointialueiden taloudesta on dataa yli 30 sivua, hän sanoo.
Vuotuinen raportti on julkaistu eilen.
Datasta ilmenee, että vuosien 2023 ja 2024 alijäämien kattaminen on mahdotonta hallituksen vaatimassa aikataulussa.
– Se on perusteltu erinomaisin taloudellisin laskelmin, Koivuviita näkee.
Kiitoksen aihetta on myös huomiossa, jonka mukaan lääkärien työaikaa tulisi sijoittaa tuottavimpaan toimintaan.
– Uskon, että he viittaavat siihen, ettei lääkärin työaikaa pitäisi käyttää sihteerin töihin, vaan kliinistä työtä tekevän lääkärin pitäisi saada keskittyä siihen. Lääkäriliitto on samaa mieltä.
Näyttö puuttuu palkkaviittausten kohdalla
Koivuviita ihmettelee mediassa olleita yhteenvetoja siitä, että juuri lääkärien palkat olisivat Suomen talouden ongelma.
– Varsinaisesti sellaista kommenttia ei koko dokumentista edes löydy, hän toteaa.
Maininnat vuokralääkäreistä ja lääkäripulasta on sijoitettu raportissa yhteen kappaleeseen, jonka taustalta ei Koivuviidan näkemyksen mukaan löydy selviä viitteitä. Ei myöskään johtopäätöstä siitä, mitä Suomen taloudelle tapahtuisi, jos näille asioille tehtäisiin jotain.
– Tällaiset dogmaattiset kannanotot vähentävät muuten erittäin hyvän raportin arvoa, hän näkee.
Lääkärimäärä kasvaa kaiken aikaa
Koivuviita luettelee numeroita:
– Lääkärien palkat ja vuokralääkäreihin käytetyt rahat muodostavat yhteensä noin 10 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Vuokralääkärien osuus on noin yhden prosentin luokkaa. On selvää, että tällä summalla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen talouteen. Koko sote-henkilöstön palkkakulut yhteensä ovat noin 60 prosenttia.
– Sitä paitsi vuokralääkäreiden käyttöä on pystytty usealla alueella vähentämään, tästä hyvänä esimerkkinä Länsi-Uusimaa ja Vantaa-Kerava, Koivuviita huomauttaa.
Lääkärien määrä puolestaan lisääntyy tällä hetkellä noin 300–400 lääkärillä vuodessa. Lääkäreitä eläköityy vuodessa noin 550 ja tiedekuntien sisäänottomäärä on 825. Ulkomailla opiskelee 1200 lääketieteen opiskelijaa, joista 90 prosenttia suunnittelee palaavansa Suomeen. Kymmenen vuoden päästä Suomessa on 4000 lääkäriä enemmän.
Määttänen vastaa kritiikkiin
Miten päädyitte tällaisiin johtopäätöksiin, arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen ?
– Taustalla on usea havainto: lääkärien työttömyysaste on lähes nolla, ansiot ovat kehittyneet erittäin hyvin, hyvinvointialueet ja käsittääkseni Lääkäriliittokin ovat kertoneet rekrytointivaikeuksista. Lisäksi lääkärikoulutukseen on erittäin vaikea päästä, Määttänen perustelee.
Julkiseen talouteen tämä liittyy Määttäsen mukaan siksi, koska valtio rahoittaa valtaosan terveyspalveluista, joissa tarvitaan lääkäreitä. Jos lääkärien työmarkkina-asema on erittäin vahva, se tarkoittaa korkeampia kustannuksia julkiselle sektorille.
Määttänen ajattelee, että vuokralääkäri-ilmiö on kenties jonkinlainen jäävuoren huippu rekrytointiongelmista.
Miksi yksi ammattiryhmä on nostettu tikun nokkaan?
– Hyvä kysymys. Tätä olisi voinut avata raportissa. Myös sairaanhoitajakoulutusta pitää miettiä, mutta siinä on erona se, ettei sinne ole niin massiivista pyrkyä kuin lääkärikoulutukseen, ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneita ihmisiä on myös muiden alojen töissä. Lääkärikoulutuksesta on siinä mielessä tullut eliittiala, Määttänen pohtii.
