Vaikuttavuustyöstä luvassa näyttöä
Syksyn aikana selviää, miten vähähyötyisten toimintojen karsinta on edennyt terveydenhuollossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuustyöstä saadaan konkreettista näyttöä vielä tänä vuonna.
– Saamme syksyn aikana tietoa esimerkiksi siitä, miten vähähyötyisten toimintojen karsiminen on edennyt terveydenhuollossa. Myös sosiaalialan vaikuttavuuden edistämisestä saadaan uutta tietoa, kertoo vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen .
Keväällä 2023 toimintansa aloittanut Vaikuttavuuskeskus jalkautuu entistä tiiviimmin hyvinvointialueille.
Keskus etsii hyvinvointialueilta pilottikumppaneita testaamaan ja kehittämään uutta Käyttöönoton kirittäjät -mallia. Vaikuttavuustyön käyttöönottoa tuetaan pilotin aikana.
– Uusia toimintamalleja on kehitetty hyvinvointialueilla paljon, mutta niiden käyttöönotossa on vielä haasteita. Tavoitteemme on edistää sitä, että vaikuttavat mallit jäävät pysyvään käyttöön. Käyttöönoton kirittäjät -malli on kehitetty juuri tätä varten, sanoo sosiaalihuollon projektisuunnittelija Katariina Similä Vaikuttavuuskeskuksesta.
Keskuksen tavoitteena on tuoda kustannustehokkuutta parantava ajattelu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus on osa sosiaali- ja terveysministeriön johtamaa vaikuttavuuden edistämisen kansallista kokonaisuutta. Keskusta valmistellaan EU:n Kestävän kasvun ohjelmassa. Valmistelua koordinoi Pirkanmaan hyvinvointialue.
– Toiminta on vielä valmisteluvaiheessa. Kesällä on päivitetty suunnitelmaa, jossa keskuksen rooli konkretisoituu. Tavoitteemme on olla hyvinvointialueiden ”iholla” ja tukea vaikuttavuuden edistämisessä laajasti, kertoo Liimatainen.
Pilotti voi olla elämänlaatumittaristo
Hyvinvointialueet ovat vaikuttavuuden kehittämisessä eri vaiheissa.
Käyttöönoton kirittäjät -mallissa etsitään pilottiehdotuksia, joita lähdetään viemään yhdessä eteenpäin. Pilotti voi olla esimerkiksi uusi toimintamalli tai mittaristo. Sosiaalihuollossa voidaan ottaa käyttöön uusi elämänlaatumittaristo. Pilottihankkeet lähtevät hyvinvointialueiden omasta tarpeesta.
Lisäksi hyvinvointialueet voivat tuoda esiin tarpeen järjestää seminaari tai webinaari jostain tärkeästä aiheesta, kuten lapsiperheiden palveluista. Vaikuttavuuskeskus kokoaa tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja vie niitä eteenpäin muille hyvinvointialueille yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
– Mitään uutta ei voi tehdä ilman verkostoja. Vaikuttavuuskeskuksessa käytämme apuna asiantuntijoita, etenkin yliopistoista. Näin saamme välitettyä parasta saatavilla olevaa tietämystä eteenpäin, kertoo tietojohtamisen asiantuntija Antti Pelto-Huikko .
Vaikuttavuuskeskus vastaa kysymyksiin
Tiedemaailma on tukenut keskuksen aiempaa vaikuttavuusvirittäjät-toimintaa. Siinä kuka tahansa hyvinvointialueen ammattilainen voi kysyä Vaikuttavuuskeskukselta kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat keskuksen kotisivuilla. Sinne on kertynyt viiden kuukauden aikana noin 50 kysymystä ja vastausta.
Similän mukaan vaikuttavuuden edistämiseen on suhtauduttu hyvinvointialueilla positiivisesti.
– Hyvinvointialueilla ymmärretään, että toimintakulttuurin muutoksia tarvitaan, koska palveluiden tarve on paljon suurempaa kuin se, mihin hyvinvointialueet voivat vastata. Tällöin resurssit pitää kohdentaa vaikuttavimpiin palveluihin ja työtä ajatella vaikuttavuuden kannalta, sanoo Similä.
– Sana vaikuttavuus koetaan positiiviseksi, kun taas priorisointi voi antaa toiminnalle negatiivisen leiman, jatkaa Liimatainen.
Valmistelun painopiste on tällä hetkellä sosiaalihuollossa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Liimataisen mukaan vaikuttavuustyössä on valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä.
