Uusia suosituksia digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi
Asiakkaat tarvitsevat helppokäyttöisiä palveluita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden määrä lisääntyy vauhdilla. Monilla ryhmillä, kuten osalla ikääntyvistä, pitkäaikaissairaista, maahanmuuttaneista tai päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä, on kuitenkin vaikeuksia käyttää digipalveluita.
DigiIN-hankkeessa on julkaistu uudet toimenpidesuositukset, joiden tavoitteena on estää digisyrjäytymistä ja varmistaa, että digitalisaatio ei lisää sote-ammattilaisten työn kuormittavuutta.
Suositukset on suunnattu poliittisille päättäjille, sote-palveluista päättäville johtajille ja digitaalisia palveluita kehittäville ja hankkiville toimijoille.
Digipalvelujen käyttö voi olla vaikeaa eri syistä. Kaikilla ei esimerkiksi ole asiointiin sopivia laitteita tai tarvittavia digitaitoja.
– Kaikkein iäkkäimmillä hyvätkään digitaidot eivät takaa, että palveluiden käyttö onnistuisi itsenäisesti. Osalle maahanmuuttaneista digitaalisten sote-palveluiden käyttö voi olla hankalaa vaikean kielen tai monimutkaiseksi koetun palvelujärjestelmän vuoksi, vaikka internetin käyttö sinänsä sujuisi helposti. Myös puuttuvat pankkitunnukset voivat estää käytön, kuvailee Helsingin yliopiston professori Anne Kouvonen tiedotteessa .
Suositukset korostavat digipalveluiden selkeäkielisyyden ja saavutettavuuden merkitystä. Erilaiset käyttäjäryhmät on tärkeää osallistaa jo palvelujen suunnitteluun.
Tutkijoiden mukaan digipalvelujen käyttöön on tarjottava jatkuvaa tukea. Palvelua tarjoavan hyvinvointialueen on vastattava myös asioinnissa tarvittavasta digituesta.
– On myös huomattava, että aina on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää digipalveluita. Heille on tarjottava mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Tarja Heponiemi .
Jatkuvaa koulutusta ja tukea tarvitsevat myös ammattilaiset. Digitalisaatio on muuttanut sote-työtä ja vaatii uudenlaista osaamista.
Uusien palveluiden ja tietojärjestelmien käyttöönotto lisää ammattilaisten kuormitusta etenkin, jos se tehdään kiireisen työn ohella, järjestelmiä on vaikea käyttää ja perehtymiseen ei ole riittävästi aikaa.
Suositukset on tehty DigiIN-hankkeessa THL:n, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Ikäinstituutin yhteistyönä.
