Uusi vuosi muuttaa monta asiaa

Uusi työnantaja, uusi sähköpostiosoite, sama työpiste. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen listaa, mitä konkreettisia, lääkärille näkyviä muutoksia on edessä vuodenvaihteessa, kun hyvinvointialueet ottavat vastuun julkisista terveyspalveluista. Hän toivoo, että potilaiden hoidossa mikään ei muuttuisi heti.

1. Kuin läänit konsanaan

Vastuu suomalaisten terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden rahoitus ja ohjaus tulevat valtiolta, joten ne eivät oikeastaan ole aiemmin terveyspalveluista vastanneiden kuntien jatke, vaan pikemminkin hyvinvointialueita voisi verrata lääneihin.

Vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kunnille jää myös ympäristöterveydenhuolto. YTHS ja työterveyshuolto säilyvät ennallaan, samoin vankien terveydenhuolto.

2. Työnantajan nimi vaihtuu

Työnantaja tai ainakin sen nimi tai toimintamuoto vaihtuu. Kuntien vastuu terveyspalveluista loppuu, ja erilaiset kuntayhtymät lakkautetaan.

Tämä koskee kaikkia muita julkisessa terveydenhuollossa työskenteleviä, paitsi Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työntekijöitä.

Juridisen työnantajan vaihtuminen ei välttämättä ole suuri muutos käytännön kannalta. 

3. Sähköpostiosoite muuttuu

Sähköpostiosoite voi muuttua työnantajan nimen muutoksen myötä.

Uusi nimi ei välttämättä ole pelkkä se ja se hyvinvointialue, vaan uusia brändinimiä keksitään. Tällainen on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen oheisnimi Pohde. 

4. Pitääkö päivystää?

Kuntien ja kuntayhtymien lääkärit siirtyvät hyvinvointialueille pääsääntöisesti virkoihin. Tähän liittyy päivystysvelvoite, sillä sellaisia virkoja ei ole olemassa, joihin sitä ei kuuluisi.

Periaatteessa siis pienen syrjäisen terveysaseman lääkärillä voi jatkossa olla velvoite päivystää ajoittain keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Tästä saattaa tulla vääntöä.

Lääkärin kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen, jos työnantaja osoittaa töihin, joita lääkäri ei ole ennen tehnyt. 

5. Pakkotöihin korpeen?

Liikkeenluovutuksessa työsopimus ja edut siirtyvät sellaisinaan. Jos työsopimuksessa on sovittu joku työntekopaikka, se säilyy.

Ellei näin ole, työnantaja voisi direktio-oikeutensa nojalla osoittaa keskuskaupungin terveysasemalla työskennelleen lääkärin pienen kunnan terveysasemalle. Käytännössä lääkärin neuvotteluasema on kuitenkin hyvä. Tällaisessa tilanteessa on tärkeä ottaa yhteyttä luottamusmieheen.

6. Palkat samaan tasoon

Luvassa on palkkaharmonisaatio, mutta sitä ei kannata odottaa vielä tammikuun palkkakuitissa, vaan vasta siirtymäajan jälkeen.

Palkkaharmonisaation idea ei ole, että kaikki terveyskeskuslääkärit tai erikoislääkärit saisivat samaa palkkaa, vaan kyse on työn vaativuudesta. Jos terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin psykiatrit tekevät samaa työtä ja palkoissa on eroa, ne harmonisoidaan korkeimman palkan mukaisiksi.

Palkkaharmonisaatio ei suoranaisesti liity sote-uudistukseen, vaan siihen, että työnantajan pitää maksaa samasta työstä sama palkka. Tätä työtä on tehty – tai ainakin olisi pitänyt tehdä – jo aiemmin kuntayhtymissä.

Keskiarvoisesti lääkärien palkat nousevat harmonisaation myötä, mutta korkeinta palkkaa saaneiden palkat eivät muutu.

7. Valta vaihtuu

Hyvinvointialueiden organisaatiorakenne ja päätöksentekomalli ovat erilaisia entiseen verrattuna. Ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto.

Muutokset voivat alueesta riippuen olla suuria tai pieniä. Variaatioita riittää, sillä mikäli alueella on jo aiemmin toiminut sotekuntayhtymä, jossa muutokset on jo tehty, välttämättä kovinkaan paljon ei tarvitse enää tehdä.

8. Vyön kiristystä 

Raha sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee nyt valtiolta. Rahaa on käytettävissä vähemmän, vaikka sitä on luvassa 1,3 miljardia enemmän, sillä myös vastuut ja kustannukset kasvavat.

Todennäköisesti käy niin, että hyvinvointialueet pystyvät käyttämään palveluihinsa vähemmän rahaa kuin kunnat ja kuntayhtymät ovat käyttäneet tähän asti. Uusia kohteita rahalle ovat perusterveydenhuollon hoitotakuu, pitkäaikaishoidon hoitajamitoitus, palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmien muutokset ja uudet, palkkoja nostavat työ- ja virkaehtosopimukset. 

9. Kehitystyötä edessä

Heti vuoden vaihtuessa potilaiden hoidossa toivottavasti muuttuu mahdollisimman vähän.

Hyvinvointialueiden myötä alkaa laaja ja vuosia kestävä kehittämishanke, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä pelastustoimen palvelut integroidaan nykyistä tiiviimmin. Muutoksia on luvassa ajan myötä, kun pitkäjänteinen kehittämistyö kantaa hedelmää.

Valmistautuminen hyvinvointialueille siirtymiseen on vielä monin paikoin kesken.