Uusi tutkimustieto rauta-arvoista muutti verenluovutuksen suosituksia
Niiden, joilla on runsaat kuukautiset, tulisi luovuttaa verta enintään kerran vuodessa.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu kertoo uudistaneensa verenluovutukseen liittyviä ohjeistuksia uuteen rauta-arvoista kertovaan tutkimustietoon pohjautuen.
Veripalvelun ja Hollannin verikeskuksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kuukautisvuoto on tärkein luovuttajien alhaisia hemoglobiiniarvoja selittävä tekijä.
Raudanpuutos on tavallista nuorilla verenluovuttajanaisilla, mutta kuitenkin vähäisempää Suomessa kuin vertailumaissa tai niillä nuorilla naisilla, jotka eivät luovuta verta.
– Suosittelemme niille luovuttajille, joilla on runsaat kuukautiset, luovuttamista enintään kerran vuodessa raudanpuutteen välttämiseksi, kertoo Veripalvelun lääkäri Janina Forstén tiedotteessa .
Liian matala ferritiini estää luovuttamisen
Veripalvelu on tutkinut yhdessä hollantilaisten kumppaniensa kanssa ferritiiniarvojen merkitystä sopivan luovutusvälin määrittelyyn.
Muissa Veripalvelun tutkimuksissa on todettu, että Suomessa luovuttajien veren ferritiinitasot ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla.
– Jos kuitenkin luovuttajalta on sairauden oireiden vuoksi tutkittu liian matala ferritiini, ei verta voi luovuttaa ennen kuin tilanne on korjaantunut, Forstén muistuttaa.
Suomessa nuorille naisille suositellaan veren luovuttamista korkeintaan kerran vuodessa, muille naisille korkeintaan 2–3 kertaa vuodessa ja miehille enintään 3–4 kertaa vuodessa.
Verta voi luovuttaa vain hyvävointisena ja terveenä. Hemoglobiini mitataan aina ennen verenluovutusta, ja hemoglobiiniarvon pitää olla riittävän korkea, naisilla vähintään 125 g/l ja miehillä vähintään 135 g/l. Lisärautaa tarjotaan kaikille alle 50-vuotiaille naisluovuttajille sekä aina tarpeen mukaan myös muille.
Geenitietoa luvassa
Veripalvelun tutkijat ovat tutkineet myös raudanpuuteanemian geneettistä taustaa.
– Geenitieto voisi tulevaisuudessa olla hyödyllistä yksilön verenluovutusaktiivisuuden ohjaamisessa, Veripalvelun tutkija Mikko Arvas toteaa tiedotteessa.
Tästä kuitenkin tarvitaan vielä runsaasti lisätutkimusta.
