Uusi lääke tenekteplaasi parantaa aivoinfarktin hoitoa
Jo kauan sydäninfarktipotilaiden hoidossa käytetty lääke on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös aivoinfarktin liuotushoidossa.
Uutena aivoinfarktin liuotushoidossa käyttöön otettu lääkeaine tenekteplaasi on kovaa vauhtia tulossa alteplaasin tilalle koko maassa.
Näin kertoo neurologian ylilääkäri, dosentti Daniel Strbian Husin Neurokeskuksesta.
Yksi etu on, että tenekteplaasihoito nopeuttaa valtasuonitukoksen saaneen potilaan siirtoa keskussairaalasta yliopistosairaalaan, sillä lääkkeen anto onnistuu yhdellä lyhytkestoisella injektiolla.
Aiemmin käytetty alteplaasi annetaan lyhytkestoisen injektion lisäksi tunnin kestoisena infuusiona. Lisäksi alteplaasi-infuusion valmisteluun menee jonkin verran aikaa ja siksi alteplaasin lyhytkestoisen injektion ja infuusion aloittamisen väliin tulee yleensä viivettä.
Tenekteplaasia käytettäessä siirto yliopistosairaalaan voidaan siis tehdä nopeammin kuin ennen.
Tuoreiden tutkimusten perusteella tehdyssä meta-analyysissa on havaittu, että tenekteplaasi on myös jonkin verran alteplaasia tehokkaampi.
Sen turvallisuusprofiili tunnetaan hyvin, sillä se on ollut kauan käytössä sydäninfarktipotilaiden hoidossa.
– Uusi molekyyli on tehokkaampi, ja sen turvallisuusprofiili on jonkin verran parempi, Strbian kertoo.
Tenekteplaasin merkittävimmät haitat liittyvät vuotoriskiin ja akuuttiin angioödeemaan, jossa se ei eroa alteplaasista.
Tenekteplaasilla hoidetulla potilaalla on pienempi riski saada aivoverenvuotokomplikaatio kuin alteplaasilla hoidetulla.
Useampi selviää itsenäiseen elämään
Suomessa annetaan vuodessa noin tuhannelle potilaalle liuotushoitoa aivoinfarktiin. On laskettu, että jos heille kaikille annetaan tenekteplaasia, 25 potilasta säästyy toisten avun varaan joutumiselta.
– Tämä vastaa usean miljoonan euron säästöä vuotuisissa sote-kustannuksissa, Strbian sanoo.
Lääkkeiden hintaero ei Strbianin mukaan ole merkittävä.
Neurologipäivillä puhutaan aivoterveydestä
Tästä ja muista aivoterveyden kannalta ajankohtaisista asioista puhutaan Neurologipäivillä, jotka järjestetään Helsingissä 30.10.–1.11.
Esimerkiksi Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien diagnostiikassa eletään murroskautta.
– Erityisesti uudet verestä mitattavat biomarkkerit muuttavat huomattavasti käytännön diagnostiikkaa. Veren neurofilamentin mittausta hyödynnetään jo tänä päivänä muun muassa työikäisten epätyypillisten muistisairauksien määrityksessä. Alzheimerin taudin uutta verikoetta odotetaan kliiniseen arkeen parhaassa tapauksessa jo ensi vuoden aikana, kertoo neurologian apulaisylilääkäri, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori ja Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje tiedotteessa .
Neurologipäivillä on esillä myös tekoäly, joka on avannut uusia mahdollisuuksia aivosairauksien diagnosointiin ja hoitoon.
