Työryhmä: Yksittäisten sairaaloiden lakkauttamista ei ehdoteta
Päivystysten ja sairaaloiden verkostoa tiivistettävä torstaina julkistettujen ehdotusten mukaan.
Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä.
Työryhmä ei ehdota yksittäisten sairaaloiden lakkauttamisia, mutta esittää muutoksia niiden palveluvalikoimaan.
Puheenjohtajana työryhmässä toimi Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen .
Virkatyöryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä.
Ehdotuksia hyödynnetään säädettäessä sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta hallitusohjelman mukaisesti tämän vuoden aikana. Säädösvalmistelun aikana tilannekuvaa tarkennetaan ja tehdään laaja vaikutusten arviointi.
Ratkaisevaa osaavan työvoiman saatavuus
Nykyinen sairaala- ja päivystysverkko ei enää vastaa Suomen väestömäärän ja väestörakenteen alueellista kehittymistä työryhmän mukaan. Väestö ja siten myös työvoima keskittyvät kasvukeskuksiin. Ikääntyneen väestön määrä kasvaa, mutta syntyvyys laskee. Palvelutarve muuttuu.
Väestörakenteen ja palvelutarpeen muutokset sekä työvoiman sijoittuminen ja saatavuus on työryhmän mukaan otettava huomioon tulevaisuuden sairaala- ja päivystysverkossa.
Työryhmän näkemyksen mukaan sairaala- ja päivystysverkossa sekä yksittäisten sairaaloiden ja päivystysten palveluvalikoimassa ratkaisevinta on osaavan työvoiman saatavuus. Hoidon laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus voidaan varmistaa vain riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä. Ratkaisut on tehtävä kansallisella tasolla, jotta Suomen sairaala- ja päivystysjärjestelmä toimii tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena.
Mitä enemmän erityisosaamista sekä erityistiloja tai -laitteita hoidossa tarvitaan, sitä tarkoituksenmukaisempaa näiden palveluiden keskittäminen on. Vaativien ja elämässä yleensä harvoin tarvittavien erikoissairaanhoidon palvelujen tärkeimmät asiat ovat hoidon laatu ja henkilöstön osaaminen, vaikka etäisyys palveluihin saattaisikin kasvaa.
Toteuttamista ehdotetaan kahdessa vaiheessa
Työryhmä katsoo, että sairaaloiden portaittaisuudesta, yhteistyöstä ja työnjaosta tulee säätää lailla. Se esittää, että muutos toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe olisi 1.1.2026–31.12.2027/2029 ja toinen 1.1.2028/2030 ja tästä eteenpäin.
Ensimmäisessä vaiheessa yöaikaisia erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä vähennettäisiin. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voidaan ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien vuoksi.
Jokaisella hyvinvointialueella voi olla yksi synnytyssairaala. Myös Uudellamaalla synnytyssairaaloiden määrää pitää vähentää nykyisestä.
Jokaisella hyvinvointialueella voi olla yksi sairaala, jossa voidaan toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja –valvontaa. Uudenmaan osalta näiden sairaaloiden määrää ja palveluvalikoimaa on arvioitava vastaavin periaattein.
Tiettyjä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä voi tehdä myös muissa yksiköissä kuin ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloissa.
Toisessa vaiheessa sairaala- ja päivystysverkkoa täytyy edelleen tiivistää.
Työryhmä ehdottaa, että sairaaloita profiloidaan toimintojen laajuuden mukaisesti. Yliopistollisesta sairaalasta, keskussairaalasta ja akuuttisairaalasta säädettäisiin sairaaloittain. Hyvinvointi- tai yhteistyöalue ei voisi nostaa sairaaloidensa profiilia omilla päätöksillään. Hyvinvointialue voisi itse päättää sote-keskuksen osastojen ylläpidosta ottaen huomioon väestön palvelutarpeen ja muut näkökulmat.
Keskussairaaloita nykyistä vähemmän
Suomessa olisi 2030 mennessä viisi yliopistosairaalaa ja 5–8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa.
Keskussairaaloissa olisi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys niillä operatiivisilla ja konservatiivisilla erikoisaloilla, joilla päivystystä edellytetään ja joita ei ole keskitetty yliopistosairaaloihin sekä myös teho-osasto, synnytysten hoito ja ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius.
Keskussairaaloiden väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon, erityisesti muun muassa päivystyksessä ja päivystysringeissä, kannustettaisiin ja ohjattaisiin ja siitä voitaisiin myös sopia yhteistyöalueiden sisällä ja niiden välillä.
Pääsääntöisesti kunkin keskussairaalan tulisi olla toiminnoissaan henkilöstöresurssin järjestämisen näkökulmasta omavarainen sen mukaisesti, mikä sen rooliksi ja palveluvalikoimaksi on sovittu.
Sairaalan henkilöstöresurssin järjestelyt eivät saa hankaloittaa muiden sairaaloiden henkilöstön riittävyyttä eivätkä tulla hinnaltaan kohtuuttoman korkeaksi.
Näissä ja yliopistollisissa sairaaloissa on olemassa olevan resurssin hyväksikäyttöä mahdollista parantaa laajentamalla elektiivistä diagnostiikka-, poliklinikka- ja leikkaustoimintaa ilta-aikaan ja viikonloppuun.
Muutokset voivat kirittää uusien toimintamallien käyttöönottoa
Työryhmä muistuttaa, että sairaaloiden ja päivystysten palveluvalikoiman muutokset voivat vauhdittaa uusien toimintamallien käyttöönottoa ja kehittämistä.
Tietyt hoidot on mahdollista aloittaa ja toteuttaa etäkonsultaatioiden avulla. Digitalisaatio mahdollistaa monien muidenkin palveluiden tuomisen lähelle potilasta.
Kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita ei työryhmän mukaan vielä hyödynnetä tarpeeksi. Lisäksi moderni ensihoitopalvelu voi tuoda hoidon potilaan kotiin, ja tarvittaessa se lisäksi mahdollistaa turvallisen siirtämisen sairaalaan.
Työryhmän mukaan sairaala- ja palveluverkon muutoksen on oltava taloudellisesti kestävä ja kustannusten hillintään tähtäävä. Tämä mahdollistaisi peruspalveluiden vahvistamisen, sillä resursseja voitaisiin kohdentaa niihin.
Ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan esimerkiksi kattava ilta- ja viikonloppupäivystys on usein tarkoituksenmukaisempi ja asiakkaita paremmin palveleva tapa järjestää perustason päivystyspalveluja.
Väestön peruspalvelut on työryhmän mukaan turvattava jokaisella hyvinvointialueella. Sen jälkeen on arvioitava, mitkä erikoissairaanhoidon palvelut kullakin alueella on mahdollista ja tarkoituksenmukaista tuottaa.
Juttua täydennetty 11.1.2024 kello 13.48: Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen , Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen , Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi jättivät eriävän mielipiteen raportista.
