Työpaikan ostrakismi voi vaarantaa potilasturvallisuutta

Yli 70 % lääkäreistä kertoo kokeneensa sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle jäämistä.

Työpaikkaostrakismi on ilmiö, jossa ilman sanoja tai selityksiä joku jätetään sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle työyhteisössä.

Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Sirpa Mannisen tuore tutkimus osoitti, että työpaikkaostrakismi heikensi työssä viihtymistä ja koettua terveydentilaa sekä lisäsi stressiä.

Aiemmissa terveydenhuoltoalalla tehdyissä tutkimuksissa ei ole vertailtu, millä alan ammattiryhmistä ostrakismia esiintyy eniten.

Mannisen tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijöistä 78,9 %, lähihoitajista 76,8 %, sairaanhoitajista 74,8 %, lääkäreistä 71,2 % ja johtajatehtävissä työskentelevistä 67,4 % ilmoitti kokeneensa ostrakismia.

Kysely sisälsi muun muassa työpaikkaostrakismia ja erilaisia työhyvinvointia mittaavia väittämiä. 

Tuore tutkimustulos vahvistaa Mannisen mielestä sitä, että ostrakismia ei voida enää ohittaa työhyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa.

– Ostrakismin haitat ovat sekä yksilö- että työyhteisötasolla merkittävät. Erityisesti terveydenhuoltoalalla, jossa työnkuva sisältää toistuvaa hoivan ja huolenpidon tarpeisiin vastaamista, on kokemus osallisuudesta ja työyhteisön tuesta ensi arvoisen tärkeää, Manninen sanoo tiedotteessa .

Ostrakismin myötä tiedon kulku voi heikentyä. Tämä on suuri riski potilasturvallisuuden näkökulmasta.

– Yksi keskeinen ratkaisu on se, että ostrakismi osataan nähdä ja tunnistaa omana erityisenä ilmiönään. Näin myös siihen puuttuminen on helpompaa ja auttaa työyhteisöjä rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa ostrakismia ei sallita, Manninen pohtii.

Tammikuussa 2021 kerättyyn kyselyyn vastasi 569 terveydenhuoltoalan työntekijää kahdesta suomalaisesta yliopistosairaalasta. Työntekijöiden lisäksi kyselyyn vastasi johtajia kaikilta johtajatasoilta.