Työntekijän vastuu työkyvystä lisääntyy etätyössä

Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea.

Merkittävin korona-ajan etätyössä havaittu terveysuhka olivat lyhyet yöunet Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella. Myös stressisyöminen lisääntyi. 

Työkyvyn kannalta merkittävää oli työpäivän aikaisen palautumisen ja yhteisöllisyyden puute.

Työpaikkojen vastuulla on nyt kehittää uusia tapoja tukea terveyskäyttäytymistä sekä havainnoida ja ylläpitää työkykyä myös etätyössä.

– Viimeistään nyt, kun etätyö ja hybridityö ovat monissa organisaatioissa vakiintuneet, organisaatioiden on tärkeää tunnistaa niitä organisaatiotason ja työyhteisön käytäntöjä, jotka tukevat terveyttä ja työkykyä. Tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta, miten uusia rutiineja rakennetaan etätyössä, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Haasteena on tunnistaa ajoissa ne etätyöntekijät, joiden terveyskäyttäytymisessä ja työkyvyssä tapahtuu heikentymistä. Etätyö ja työkyky -tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka olivat yhteydessä joko uneen, stressisyömiseen tai terveyskäyttäytymisen muutoksiin:

– Hankaluudet sovittaa yhteen etätyö ja muu elämä

– Tyytymättömyys etätyöympäristöön ja etätyön huono sujuminen

– Kokemukset riittämättömästä tiedonsaannista, tuesta tai eristyksissä olemisesta

– Useiden työn kuormitustekijöiden samanaikaisuus

Laitisen mukaan näistä tekijöistä kysymällä työpaikoilla voidaan tunnistaa työntekijöitä, jotka voivat hyötyä terveyden ja työkyvyn tukitoimista.

Yli puolella hyvät elintavat 

Korona-aikana etätyötä tehneiden elintavat olivat keskimäärin varsin hyviä. Yli puolella alkoholin käyttö, ruokarytmi, liikuntatottumukset ja uni olivat kaikkiaan hyvällä mallilla terveyden ja työkyvyn näkökulmasta.

Lyhyitä alle kuuden tunnin yöunia nukkuvien osuus oli kuitenkin tavanomaista suurempi. Etätyöhön liittyvät epävarmuudet olivat yhteydessä liian vähään nukkumiseen. 

Tutkittavat liikkuivat yhtä paljon kuin työntekijät keskimäärin, mutta joka neljäs oli vähentänyt liikuntaa etätyöhön siirtymisen jälkeen.

Yli puolella tutkittavista ateriarytmi oli säännöllinen. Kolmannes raportoi napostelua, joka oli yhteydessä stressisyömiseen.

Etätyöntekijöiden joukossa ei näytä olevan keskimääräistä enemmän alkoholin riskikäyttäjiä. Etätyötä tekevät juovat keskimääräistä useammin, mutta he eivät juo paljon kerralla. Tällainen juomatyyli ei liity etätyöhön, vaan on tyypillistä korkeasti koulutetuille, joita tutkittavat asiantuntijat olivat.

Palautuminen työpäivän aikana heikkeni 

Etätyössä lähes puolet koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

– Tutkittavista kolmannes arvioi tekevänsä pidempää työviikkoa kuin toimistolla. Teknologiavälitteinen etätyö oli intensiivistä ja tauotus haastavaa. Palautumisen työpäivän aikana koettiinkin heikentyneen etätyöhön siirryttyä. Siksi työmäärää kannattaa rajata ja työaikoja noudattaa, kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Ruohomäki.

Hänen mukaansa haasteina tulivat esille myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute. Joka viides raportoi olleensa eristyksissä työssään. Se voi vaikeuttaa tehtävien hoitamista ja heikentää hyvinvointia. Moni kaipaakin yhteisöllisyyttä ja kasvokkaisia kohtaamisia.

Ruohomäki korostaa, että tutkitut organisaatiot kehittivät korona-aikana etätyökäytäntöjä onnistuneesti, ja terveys ja hyvinvointi nousivat keskiöön.