Työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt
Myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä.
Työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
– Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voimavaroja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa .
Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin edelleen heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut, ja 15 prosentilla on kohonnut uupumuksen riski. Alle 36-vuotiaista joka kolmannella on uupumusoireita.
Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä.
Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta kuin kuormittavia vaatimuksia.
Voimavarat ja vaatimukset eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet puolen vuoden takaisesta. Tämänkin takia työhyvinvointi on säilynyt ennallaan.
– Harmillisesti yksi keskeisimmistä työn imua edistävistä voimavaroista eli mahdollisuudet oppia työssä on lievästi heikentynyt. Tällaisen trendin jatkuminen haastaa työn imua ajan kuluessa, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen .
Joka kolmannella nuorella aikuisella työuupumusoireita
Nuorilla aikuisilla työhyvinvointi on kaikilla mittareilla vanhempia ikäryhmiä heikompi. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski on 30 prosentilla nuorista. Vanhemmilla vastaava luku on 23.
Hakanen sanoo, että nuorilla on vähemmän työn imua ja enemmän vakavaa työuupumusta, tylsistymistä työssä ja yksinäisyyttä. Hänen mukaansa työpaikoilla tarvitaan toimia, joilla huomioidaan nuorten työntekijöiden tilanne.
– Opiskelu- ja työikäisten nuorten voimavarojen ja hyvinvoinnin edistämiseen on välittömästi kiinnitettävä huomiota myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Esihenkilöiden työuupumusoireilu on lisääntynyt
Esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.
– Esihenkilöiden ja johtajien työuupumuksen lisääntymisen myötä heistä jo joka neljäs harkitsee irtisanoutumista työstään. Kuormittuneena on raskasta johtaa muita. Työpaikoilla on pysähdyttävä ja mietittävä keinoja niin työntekijöiden kuin johtajien työn sujuvuuden edistämiseen ja työn kuormittavuuden hallitsemiseen, mainitsee Hakanen.
Esihenkilöistä lähes 60 prosenttia kokee kuitenkin korkeaa työn imua, ja vain harva tylsistyy työssään.
Etätyössä ei kielteisiä vaikutuksia
Etätyö oli yhteydessä myönteisiin arvioihin työstä, esimerkiksi työn sopivaan määrään ja reiluun kohteluun.
Aiemmin varsin johdonmukaisesti eri tutkimusaineistoissa nousseita etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei tällä kertaa havaittu.
