Työhyvinvoinnin heikentyminen ei ole pysähtynyt
Kokemus omasta työkyvystä on heikentynyt, ja työuupumusoireilu on lisääntynyt Työterveyslaitoksen mukaan.
Suomalaisten työhyvinvoinnissa näkyy edelleen lievää heikentymistä, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus.
Vastaajat ovat työssä käyviä 22–66-vuotiaita suomalaisia. Heistä kaikkiin neljään kyselyyn vastasi 480.
Kokemus omasta työkyvystä on heikentynyt, ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Hieman useampi kuin joka neljäs koki työuupumusoireita loppuvuonna 2022.
Keskimäärin työn imua koetaan enää kerran viikossa. Voimavarat työpaikoilla eivät ole vahvistuneet. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja työstä saadut vastineet ovat samalla tasolla kuin kesällä 2021.
– Muutokset huonompaan eivät ole dramaattisia, mutta on harmillista, ettei käännettä parempaan ole tapahtunut. Olisi ollut toivottavaa, että koronakriisin väistyessä työpaikoilla olisi voitu satsata enemmän työhyvinvoinnin tukemiseen, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Nuorempi ikä oli lievässä yhteydessä heikompaan hyvinvointiin ja vähäisempiin työn voimavaroihin. Esimerkiksi työn imu vahvistui keskimäärin 3,9 prosenttia jokaista kymmentä ikävuotta kohden.
– Tutkimuksemme mukaan erityisesti nuorten työhyvinvointia voidaan edistää panostamalla yhteisöllisyyteen, arvostukseen ja onnistumisten huomioimiseen työpaikoilla. Nyt olisi korkea aika työpaikkojen näyttää kykynsä työn imun edistämisessä ja työuupumuksen torjumisessa, kertoo tiedotteessa tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Koulutustaso vaikuttaa työhyvinvoinnin kokemuksiin
Työhyvinvoinnin kehityskulut erkaantuvat eri koulutustasoilla, mikä voi lisätä eriarvoistumista. Esimerkiksi työuupumusoireilun kasvu ei koske yliopistokoulutettuja. Heillä oli myös eniten työn imua ja tyytyväisyyttä työhön sekä muita parempi työkyky. Yliopistotutkinnon suorittaneista joka viidennellä on kohonnut riski työuupua, perus- ja toisen asteen suorittaneista joka kolmannella.
– Sosioekonomisia eroja työhyvinvoinnissa on ollut ennenkin, mutta ne näyttävät kasvavan. Työolot ja työkuormitus selittävät työhyvinvointia. Koulutus ja ikä taas selittävät sitä, millaisiin työoloihin ihminen päätyy, toteaa Kaltiainen.
Yleinen elämäntyytyväisyys on heikentynyt erityisesti alemman koulutustason työntekijöillä. Tämä havainto voi heijastella hinnannousun aiheuttamia muutoksia elintasossa. Heikentyneestä turvallisuuden tunteesta raportoi suurin osa vastaajista.
Työhön panostaminen vähentyi hieman
Tutkimuksen valossa suurta irtisanoutumisaaltoa ei ole tulossa. Noin joka neljäs harkitsee usein eroamista nykyisestä työstään. Vastaavat lukemat havaittiin jo ennen koronapandemian puhkeamista. Vähiten irtisanoutumisaikeita on korkeimmin koulutetuilla.
Sairaana työskentely on hieman aiempaa yleisempää. Tämä on Työterveyslaitoksen mukaan epätoivottua työhön panostamista, sillä pitkän ajan vaikutus työkykyyn on kielteinen.
Toisaalta työntekijän kykyjen ja voimavarojen panostaminen työssä on laskenut lievästi. Myös työntekijöiden aloitteellinen oman työnsä kehittäminen on hieman aiempaa harvinaisempaa.
