Tutkimus: Etäkuntoutus voi olla yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkainen
Käyttöönottoon liittyy kuitenkin haasteita.
Etäkuntoutus voi parantaa toimintakykyä vähintään yhtä paljon kuin perinteinen, kasvokkain toteutettava fysioterapia tai toimintaterapia, kertoo tuore Kelan rahoittama tutkimus. Se koski Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
– Kuntoutus voi olla vaikuttavaa yhtä hyvin etänä kuin kasvokkain. Molemmissa toteutustavoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa, joista on syytä olla tietoinen kuntoutusta suunnitellessa, sanoo tutkimusta johtanut vanhempi tutkija Eeva Aartolahti tiedotteessa .
Etäkuntoutus tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden osallistua hoitoon omassa arkiympäristössään. Se voi tehdä sekä kuntoutuksen tavoitteista että toteutuksesta konkreettisempaa.
Terapeuttisen suhteen luominen etäyhteyksillä vaatii erityisosaamista ja henkilökohtaista otetta. Onnistuminen vaatii koulutusta muun muassa teknologian käytössä ja etäohjauksen taidoissa.
– Erityisiä haasteita etäkuntoutuksen käyttöönotossa voi syntyä, jos kuntoutuja ei syystä tai toisesta käytä digipalveluita tai halua paljastaa herkkäluontoisia asioitaan samaan aikaan kotona oleville läheisilleen, Aartolahti kuvaa.
Etäkuntoutus voi vähentää alueellista eriarvoisuutta, koska se voi lisätä kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta etenkin maaseudulla ja syrjäseuduilla. Se mahdollistaa palvelut myös alueilla, joissa perinteiset kuntoutusmahdollisuudet ovat rajalliset tai matkat ovat pitkiä.
Etäkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta on saatavilla vasta vähän tietoa. Etäkuntoutus voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia, erityisesti matkakulujen ja vastaanottokäyntien osalta. Toisaalta alkuvaiheessa teknologiasta aiheutuu lisäkustannuksia.
Etäkuntoutuksen käyttö on viime vuosina kasvanut Kelan kuntoutuspalveluissa, ja sen odotetaan lisääntyvän entisestään lähivuosina. Monet Kelan harkinnanvaraiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan jo osittain etäkuntoutuksena.
