Tuhkarokon vaara kasvaa, kun rokotuskattavuus laskee
Monet lääkärit eivät ole koskaan edes nähneet tuhkarokkopotilasta, mutta valppaana on syytä olla.
Lääkärien on syytä olla hereillä tuhkarokon suhteen Suomessakin, vaikka tapaukset ovat tähän saakka olleet harvinaisia, eikä tartuntaketjuja ole laumasuojan takia päässyt syntymään.
Maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa, tuhkarokko on noussut uutisotsikoihin. Kevään aikana Texasissa on riehunut epidemia, jossa ainakin yksi lapsi on kuollut.
Taustalla on laskenut rokotuskattavuus. Tuhkarokko on erittäin helposti tarttuva tauti, ja suojaamattomista tuhkarokolle altistuneista jopa yhdeksän kymmenestä saa tartunnan.
– Euroopassa monissa maissa rokotuskattavuudet ovat pitkään olleet aika alhaisia, kertoo johtava asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Matkustamisen ja rokottamattomuuden myötä tuhkarokkoepidemioita puhkeaa maissa, joista tauti on aikaa sitten juurittu.
Hollannissa tapausmäärät ovat olleet kasvussa vuoden alusta lukien. Britanniassa epidemioita on ajoittain, sillä maassa on rokotuskattavuus laskenut jo MPR-rokotteeseen liitetyn autismikohun ajoista asti. Kohun aikoihin ilman rokotuksia jääneet ovat jo nuoria tai nuoria aikuisia.
– Viime vuonna Irlannissa kuoli lapsi tuhkarokkoon. Romaniassa oli 18 kuolemaa, Kontio kertoo.
Suomessakin kattavuus laskussa
Nyt myös Suomessa on havaittu rokotuskattavuuden laskeneen MPR-rokotteen osalta.
Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.
THL:n tuoreista tilastoista ilmenee, että monilla hyvinvointialueilla tähän ei päästä vuonna 2017 syntyneiden lasten osalta. Toisen MPR-rokotteen kattavuus esimerkiksi Etelä-Karjalassa on vain 81 prosenttia.
Tätä ei selitä rokotusvastaisuus, sillä sitä on Etelä-Karjalassa hyvin vähän. THL:ssä otaksutaan, että taustalla voi olla toisen MPR-rokotteen antamisen siirtäminen 6-vuotisneuvolasta kouluterveydenhuoltoon Etelä-Karjalassa. Asiaa aiotaan nyt selvittää tarkemmin.
– Toimiiko koulurokottaminen, onko kaikki yksityiskohdat oikeasti mietitty ja suunniteltu? Jos esimerkiksi kouluissa pyydetään vanhemmilta allekirjoitusta lupalappuun, mutta se unohtuu, rokotus jää antamatta, Kontio pohtii.
MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta jo 11 hyvinvointialuetta jää alle 95 prosentin kattavuuden.
Jonkin verran puutteita suojassa voi olla myös 70-luvun alkupuolella syntyneillä naisilla, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa. Samanikäisten miesten rokotussuoja on tarkistettu armeijassa.
Alkuoireita vaikea erottaa flunssasta
Toistaiseksi korkea rokotuskattavuus on pitänyt suomalaiset suojassa. Viime vuonna tapauksia oli kaksi, tänä vuonna toistaiseksi yksi.
– Matkustamisen myötä tapauksia voi ilmetä Suomessakin, Kontio varoittaa.
– Monet nuoret suomalaiset lääkärit ole koskaan nähneet tuhkarokkoa. Sitä pitäisi kuitenkin osata epäillä, etenkin jos rokottamattomalla henkilöllä on matkustustaustaa.
Tuhkarokko alkaa korkealla kuumeella. Myös hengitystieoireita voi olla. Tässä vaiheessa sitä on vaikea erottaa mistä tahansa flunssasta. Kuumeen jälkeen, noin 3–5 päivän kuluttua, tulee ihottumaa, joka alkaa usein kasvoilta tai korvien takaa.
– On tärkeä olla hereillä havaitsemaan tuhkarokko. Kun tartunta havaitaan, on toimittava nopeasti. Jos altistuneet rokottamattomat rokotetaan kolmen vuorokauden sisällä, se estää hyvin tautia. Immunoglobuliinia voidaan antaa viikon sisällä altistuksesta, Kontio kertoo.
Tuhkarokkoa epäiltäessä on syytä ottaa yhteys hyvinvointialueen infektioylilääkäriin.
– Jäljitystoimet on aloitettava todella nopeasti, nopeus ratkaisee.
Tuhkarokolle on olemassa vasta-ainetesti, jota tehdään Husissa, Tyksissä ja THL:ssä, ja PCR-testi, jota tehdään Tyksissä ja THL:ssä. Vieritestiä ei ole olemassa.
