TTL: Koronapandemia lisäsi terveysalan henkilöstön kuormitusta
Pandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa.
Koronapandemia lisäsi erityisesti terveysalan henkilöstön kokemaa henkistä kuormitusta. Kuitenkin samaan aikaan terveysalan henkilöstö koki, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.
Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimushankkeesta Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla.
Tutkimushankkeessa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia pandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022. Syksyn 2022 Kunta10-kyselyyn lisättiin kysymyksiä koronapandemian seurauksista omassa työssä ja omalle työhyvinvoinnille.
Työkuormituksen hallinta tärkeää
Tutkimus osoittaa, että toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille kriiseistä riippumatta. Työkuormituksen hallinta todettiin erityisen tärkeäksi työkykyä ja palautumista tukevaksi tekijäksi kriisiaikana.
– Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana, arvioi johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa .
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen omaan työhönsä melko paljon tai paljon. Vaikutukset olivat enimmäkseen kielteisiä.
Kielteisiä kokemuksia oli erityisesti opettajilla, pelastajilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla.
Vuonna 2020 47 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö näytti osaltaan suojanneen pandemian kielteisiltä vaikutuksilta.
Tulevien sairauspoissaolojen riski suurin palvelu- ja hoitoaloilla
Tutkimuksessa selvitettiin myös koronan sairastamisen vaikutusta sairauspoissaoloihin tulevaisuudessa.
Vuonna 2020 raportoitu koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä vuosina 2021–2022, vaikka vastaajien yksilölliset riskitekijät ja pandemia-aikaa edeltävät sairauspoissaolot otettiin huomioon.
Palvelu- ja hoitoalojen ammateissa koronainfektion tuoma riski tuleviin sairauspoissaoloihin oli suurin.
– Koronapandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta näyttäisi lisänneen sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa. Tätä voi pitää jossain määrin yllättävänä. Mahdolliset selitykset voivat liittyä long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin, lisääntyneeseen herkkyyteen sairastua muihin tauteihin, mielenterveyteen aiheutuneisiin vaikutuksiin tai sairauspoissaolokäyttäytymisen muutoksiin, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta arvioi tiedotteessa.
