Translaki jakoi lääkärikansanedustajat

Mirka Soinikoski olisi halunnut alaikäiset lakiin mukaan, Mia Laiho taas äänesti vastaan, koska laissa on alaikäisiä koskeva velvoittava lausuma valtioneuvostolle.

Lääkärikansanedustajien äänet jakautuivat translain uudistusta koskevassa äänestyksessä keskiviikkona.

Hyväksymisen puolesta äänestivät Mirka Soinikoski (vihr.) ja Aki Lindén (sd.). Vastaan äänestivät Mia Laiho (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Sari Tanus (kd.).

Eduskunta hyväksyi translain uudistuksen luvuin 113­–69.

Uuden lain mukaan täysi-ikäinen voi korjata juridisen sukupuolensa hakemuksen perusteella, ilman lääkärin lausuntoa. Laki erottaa toisistaan lääketieteellisen prosessin ja juridisen sukupuolen.

Lausuma alaikäisistä käänsi Mia Laihon pään

Kokoomuksen Mia Laiho äänesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietinnön pohjaesityksen puolesta, mutta päätyi kuitenkin äänestämään täysistunnossa lakiesitystä vastaan.

Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että lakiesityksessä oli mukana valtioneuvostoa jatkossa velvoittava lausuma, että myös alaikäisiä koskeva lainsäädäntö pitäisi tuoda eduskuntaan. Pohjaesityksessä alaikäiset eivät olleet mukana, vaan lausuma lisättiin valiokunnassa.

– En voinut hyväksyä tätä. Lukemani asiantuntija-arviot, kuten Lastenlääkäriyhdistyksen, Psykiatriyhdistyksen ja Lääkäriliiton lausunnot, olivat kaikki sillä linjalla, että on hyvä, ettei laki koske alaikäisiä, Laiho sanoo.

Sukupuolivaikutusten arviointi puuttui

Laihon mielestä lakiesitys on kaiken kaikkiaan huonosti valmisteltu. Hän kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että siitä puuttui kokonaan sukupuolivaikutusten arviointi.

– Kun kyseessä on tällainen lakiesitys, pitäisi sukupuolivaikutusten arviointi olla tehtynä. Niitä vaaditaan muutenkin lainvalmistelussa. Kyse on hyvän lainvalmistelun vaatimuksista, Laiho näkee.

– Koska vaikutusarvioita ei ole tehty, nyt mennään vähän laput silmillä ja vaikutukset ratkotaan toimijoiden kesken kentällä, hän ennakoi.

Kokoomus sai valiokunnassa läpi vaatimuksensa siitä, että sukupuolta voisi juridisesti vaihtaa vain kerran vuodessa. Pohjaesityksessä katua olisi voinut jo 30 vuorokauden kuluttua.

– Tavoitteena oli saada kokonaisuus hallittavammaksi, liittyen mahdollisiin väärinkäytöksiin ja siihen, miten tiedot näkyvät viranomaisjärjestelmissä.

Laiho viittaa Poliisihallituksen antamaan lausuntoon, jossa tuodaan esille petoksien ja identiteettivarkauksien vaara.

– En usko, että olisi isoa joukkoa ihmisiä, jotka yrittäisivät hyötyä tästä, mutta kun tehdään lakia, porsaanreiät pitää yrittää tilkitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikutuksia urheiluun seurataan

Laiho pitää hyvänä, että lakiin tuli naisurheilua koskien lausuma, jonka mukaan sen vaikutuksia urheiluun seurataan ja urheilujärjestöjä tuetaan muutoksessa.

Hyvää laissa on hänen mielestään myös se, ettei se vaadi lisääntymiskyvyttömyyttä. Tästä ovat kaikki puolueet olleet samaa mieltä. Myös lääketieteellinen ja juridinen polku on tärkeä erottaa toisistaan. Juridisen polun prosessia on tärkeä keventää.

– Näen kuitenkin, että sukupuoli-identiteetin häilyvyyden taustalla voi olla monenlaista problematiikkaa. Sitä olisi hyvä käydä läpi keskustellen jonkun kanssa, jotta oikeasti on varma päätöksestään ja tietää, mihin se johtaa.

Laiho olisi halunnut laista tarkkarajaisemman, jotta se oikeasti huomioisi vähemmistön edun.

– Nyt laki voi kääntyä niitä vastaan, joita varten se on tehty, hän pelkää.

Alaikäisten asema jäi harmittamaan Mirka Soinikoskea

Mirka Soinikoski (vihr.) on huojentuneella ja iloisella mielellä siitä, että translaki saatiin vihdoin uudistettua.

– Tärkeintä on, että laista saatiin pois vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja laki saatiin ihmisoikeuksia ja transihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi, hän sanoo.

Harmissaan Soinikoski on siitä, ettei juridisen sukupuolen vahvistaminen ole edelleenkään mahdollista lapsille ja nuorille.

– Tästä on kyllä tullut pyyhkeitä. Euroopassa jo 17 maassa se on jo ratkaistu tavalla tai toisella. Monet asiantuntijat ovat tällä kannalla, ja esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu on vahvasti ottanut kantaa sen puolesta, ja argumentit ovat olleet hyviä.

– Mielestäni Suomessa olisi voitu löytää toimiva ratkaisu alle 18-vuotiaita koskien, ehkä 15 vuoden ikäraja olisi hyvä. Sitä nuoremmille se voisi olla mahdollista molempien huoltajien suostumuksella.

Monelle juridinen puoli on tärkein

Soinikosken näkemys alkoi muotoutua jo kandiaikoina vuosituhannen vaihteessa.

– Muistan miettineeni, kuinka raskas prosessi sukupuolen korjaamisessa pitää käydä läpi: psykiatrin arvio, kirurgiset hoidot ja lääkehoidot, jotta saa vahvistaa juridisen sukupuolen. Aika varhaisessa vaiheessa lääkärinuraa alkoi piirtyä näkemys, että eikö prosessia voisi aloittaa siitä juridisesta puolesta. Monelle väestötietojärjestelmän merkintä on tärkein, eivät välttämättä raskaat kirurgiset prosessit, hän sanoo.

– Vanhan lain vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ei koskaan ole sopinut omaan oikeustajuuni, hän toteaa.

Vessa- ja pukuhuonekeskustelun hän kokee saaneen älyttömät mittasuhteet.

– Lähtökohtaisesti kaikilta edellytetään toisia ihmisiä kunnioittavaa käytöstä. Maissa, joissa itsemäärittely on jo käytössä, ei ole tarvinnut ottaa käyttöön mitään sen kummempia uusia käytäntöjä, ja unisex-vessoissa osataan käydä.